miheikki
Greatest Leader
http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96344-keisarillinen-ampumarata-asetus-muuttuu
Keisarillinen ampumarata-asetus muuttuu
Raportti aseturvallisuuden kehitysnäkymistä valmistui ja luovutettiin sisäministeriöön toimenpiteitä varten. Tavoitteena on viime vaalikaudella tehtyjen linjausten mukaan aselain uudistamisen toinen vaihe. Laajapohjainen työryhmä asetetaan noin kahden kuukauden sisällä ja hallituksen esitys voisi olla valmiina syksyllä 2013.
Raportissa arvioidaan monipuolisesti sekä poliisihallinnon sisäisiä että lainsäädännön kehittämistarpeita. Lainsäädännön osalta tullaan ainakin tarkentamaan ampuma-ratalainsäädäntöä. Se onkin tarpeen, koska voimassa olevan asetuksen tulkitseminen vaatii jo mielikuvitusta. Siinä todetaan että ”ampumaratoja tai ampumapaviljonkeja” saa ainoastaan laittaa hankittuaan siihen ”asianomaiselta kuvernööriltä luvan” ja luvan saisi vain yhdistys ”jonka säännöt Keisarillinen Suomen Senaatti on vahvistanut”. Asetus on vuodelta 1915.
Aseturvallisuuden näkökulmasta suurimpana riskinä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ovat laittomat ampuma-aseet, joiden vähentäminen on aseturvallisuuden kannalta keskeistä. Poliisityötä auttaa myös aserekisteriuudistus, joka on jo käynnissä.
Luvallisten ampuma-aseiden osalta keskeistä on, että niitä on vain sellaisten henkilöiden hallussa, jotka ovat käyttäytymisensä ja terveydentilansa puolesta sopivia hallussapitäjiksi. Sopivuuden arvioinnin kannalta keskeistä on, että lupaviranomainen saa tiedon sellaisista seikoista, jotka siihen vaikuttavat.
Esiselvitystyöryhmä esittää aseita koskevan lainsäädännön muuttamista vain joiltakin erityisiltä osin eli ampumaratalainsäädännön sekä ilma- ja jousiaseiden osalta. Lisäksi se esittää ampuma-aseiden säilytystä koskevan sääntelyn muutostarpeiden arvioimista.
Aseturvallisuutta ei voida kuitenkaan parantaa pelkästään aselainsäädännön kautta. Aseiden väärinkäyttö liittyy sosiaalisen syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien kehään, jonka purkamiseen tarvitaan monen hallinnonalan yhteistyötä.
kolumni on julkaistu kd-lehdessä 2.2.2012.
Keisarillinen ampumarata-asetus muuttuu
Raportti aseturvallisuuden kehitysnäkymistä valmistui ja luovutettiin sisäministeriöön toimenpiteitä varten. Tavoitteena on viime vaalikaudella tehtyjen linjausten mukaan aselain uudistamisen toinen vaihe. Laajapohjainen työryhmä asetetaan noin kahden kuukauden sisällä ja hallituksen esitys voisi olla valmiina syksyllä 2013.
Raportissa arvioidaan monipuolisesti sekä poliisihallinnon sisäisiä että lainsäädännön kehittämistarpeita. Lainsäädännön osalta tullaan ainakin tarkentamaan ampuma-ratalainsäädäntöä. Se onkin tarpeen, koska voimassa olevan asetuksen tulkitseminen vaatii jo mielikuvitusta. Siinä todetaan että ”ampumaratoja tai ampumapaviljonkeja” saa ainoastaan laittaa hankittuaan siihen ”asianomaiselta kuvernööriltä luvan” ja luvan saisi vain yhdistys ”jonka säännöt Keisarillinen Suomen Senaatti on vahvistanut”. Asetus on vuodelta 1915.
Aseturvallisuuden näkökulmasta suurimpana riskinä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ovat laittomat ampuma-aseet, joiden vähentäminen on aseturvallisuuden kannalta keskeistä. Poliisityötä auttaa myös aserekisteriuudistus, joka on jo käynnissä.
Luvallisten ampuma-aseiden osalta keskeistä on, että niitä on vain sellaisten henkilöiden hallussa, jotka ovat käyttäytymisensä ja terveydentilansa puolesta sopivia hallussapitäjiksi. Sopivuuden arvioinnin kannalta keskeistä on, että lupaviranomainen saa tiedon sellaisista seikoista, jotka siihen vaikuttavat.
Esiselvitystyöryhmä esittää aseita koskevan lainsäädännön muuttamista vain joiltakin erityisiltä osin eli ampumaratalainsäädännön sekä ilma- ja jousiaseiden osalta. Lisäksi se esittää ampuma-aseiden säilytystä koskevan sääntelyn muutostarpeiden arvioimista.
Aseturvallisuutta ei voida kuitenkaan parantaa pelkästään aselainsäädännön kautta. Aseiden väärinkäyttö liittyy sosiaalisen syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien kehään, jonka purkamiseen tarvitaan monen hallinnonalan yhteistyötä.
kolumni on julkaistu kd-lehdessä 2.2.2012.