Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen

Olin vähän aikaa poissa saitilta ja tämän litjan luettuani ajattelin sääliä otsasuonia. Joten vetelen tähän oman osani ihan vaan asiallisesti silkkihanskoin.

Kyllä minun mielestä jos kekkosta arvioidaan niin tulee ottaa huomioon sen koko elämän mittainen suoraan sanoen petoksellinen toiminta. Tästä täydellisestä moraalin katoamisesta varoitti Paasikivi kun sodan jälkeen näitä käärmeitä alkoi luikertelemaan esiin koloistaan. Paasikiven-Kekkosen linja, jos tuo väliviiva tarkoittaa vastakohtaa niin sitten. Muussa tapauksessa kyse on ihan yksiselitteisesti valheesta joka kansalle syötettiin vaalivoittoa tavoitellessa kuolevan miehen kustannuksella. Jäi sitten elämään kun veti niin hyvin.

Presidentti aika on vain yksi osa tuon äijän edesottamuksista. Tietysti tommosen nouseminen paalupaikalle kertoo paljon myös meidän kansasta, ei kahta sanaa siitä mutta, jos vielä joku ihan oikeasti jaksaa uskoa sitä ihan ryssän mallin mukaista propagandaa jota tuon ukkelin vallassa pysymiseen suollettiin niin sitten ollaan kyllä valmiit toistamaan samat virheet uudelleen. Ja tätä minä hiukan osaan pelätä. Kun tämä nykyinen sota joskus loppuu niin joku valopää alkaa mehustelemaan kuinka hyvin kekkosen aikaan asiat meni, niin eiköhän sieltä oteta vähän sitä mallia nykypäiväänkin.

Suomi säilyi sotilaallisesti miehittämättömänä kekkosesta huolimatta ja tässä meidät lopulta pelasti diktaattoreille tyypillinen ominaisuus, ei osaa luovuttaa valtaa ajoissa ja kaikki vähänkin älykkäät seuraaja ehdokkaat on poistettu vaarallisina kilpailijoina jo aikaa sitten.

Itse olen aivan varma siitä että Suomen taluttaminen kuilun partaalle, talouden tuhoaminen järkyttävällä tavaran vaihtokaupalla, moraalin täystuho, "luottamus" ryssää kohtaan ym. ym ovat mitä suurimassa määrin tuon otsikon äijän aikaansaannoksia ja koska historiaa ei voida elää uudelleen on toki mahdollista spekuloida sillä että muuten olisi varmaankin käynyt niin tai näin.

Kun nyt vaan toivottavasti muistetaan se seikka että, ryssän suhteen ei enää koskaan lähdetä tuolle linjalle. Se kun vaan rohkaisee niitä.

Vielä haluaisin kuulla muistuuko mieleen historiasta joku diktaattori jonka ilmoitettuna motiivina ei olisi ollut toimia kansakunnan parhaaksi. Yksi aika läheltä seuraamani vastaava ukkeli lähihistoriasta oli Mugabe. Vertautuu siinä mielessä hyvin että sai toteuttaa tahtoaan kertomalla jatkuvasta miehitys vaarasta ja luopui vallasta vasta pystyyn lahoamisen kautta. Isänmaan nimissä myi valtion kiinalaisille. Osa kansasta muistelee lämmöllä tänäänkin.

Ja vielä. Kun täällä sanottiin ettei kekkonen kerännyt itselleen rahassa mitään massiivista omaisuutta niin ei siksi vertaudu muihin aikakauden diktaattoreihin. Niin kysyn, mihin tuo olisi rahaa tarvinnut. Sai kaiken minkä halusi ja jos ei meinannut saada niin järjestettiin. Tällä tarkoitan vaikkapa tuon ykkös eräjorman saaliita jotka puolisokealle junailtiin ihan Ceaușescu tyyliin. Todellisuus jahdeista ja kalastus reissuista on kuvottavaa kuunneltavaa.

Mutta, tästä ei nyt ollut vissiin täällä tarkoitus kirjoitella vaan siitä pelastiko tuo despootti Suomen. EI! Jopa Juhani Suomi on todennut että kekkonen uskoi kommunismin voittavan maailmalla ja tuon vision varaan rakensi kansakunnalle polkua, kadotukseen. Tässä mielessä Paavo olisi ollut täydellinen jatko osana Paasikivi-Kekkonen-Väyrynen linjaa. NL on ikuinen. Kun Niinistö loihi sanomaan jotain tavoilleen poiketen selvää tyyliin "kasakka ottaa kaiken mikä on löyhästi kiinni" uskoin että nyt tuli jonkinlainen piste kekkosen ajan yya-myöntyvyys muisteloille.

Ja vielä yksi. Joku litjan alkupäässä sanoi ettei sentään ruumiita tullut kekkosen toimesta. Kekkosen toimesta lähetettiin ihmisiä suoraan kuolemaan, myös Suomen kansalaisia, ryssiin hänen toimiessa ministerinä. Tarmoa ei himmentänyt edes se että ryssän suunnalta tuli jo viestiä että kyllä nyt jo riittää. Pahinta oli kuitenkin sotasyyllisten ja asekätkijöiden jahti jossa hän hankki lopullisesti täydellisen petturin maineen johon kukaan ei voinut luottaa. Ei edes ryssä. Nämäkin on myöhemmin spinnattu hupsutellen kekkosen konsteksi ja todisteeksi siitä kuinka juoni mies oli kyseessä ja nerokkaasti vedätti ryssää. Hyi helvetti.

Kunnia maanpetturin uhreille jotka olivat kansamme ehdotonta parhaimmistoa!.
 
Kirjoitat monesta asiasta, jotka ovat olennaisia ja usein nykykeskustelussa unohtuvat. En tiedä, miten tämä kaikki yhdistyy mihinkään, mutta ehkä tässä jutustellessa johonkin päädytään. Huomio voimasta ja yksimielisyydestä 1940-luvulla on mielestäni keskeinen: ilman uskottavaa puolustusta ja kansallista yhtenäisyyttä Suomi ei olisi ollut neuvottelukumppani vaan kohde. Baltian kokemus tukee tätä.

Olen samaa mieltä siitäkin, että YYA-sopimus oli Suomen kannalta poikkeuksellinen ja huolellisesti rajattu. Se ei ollut Varsovan liiton kaltainen alistussopimus, vaan yritys pitää sotilaallinen velvoite viimeisenä keinona ja yhteisesti todettuna. Kenttäarmeijan säilyttäminen ja länsihankinnat olivat tästä looginen jatko.

Paasikiven rooli sodanjälkeisessä suunnan muodostuksessa on kiistaton. Hänen realisminsa ja pidättyväisyytensä loivat perustan, jolle paljon myöhempää rakennettiin. Ymmärrän hyvin kritiikkisi ajatusta “Paasikiven–Kekkosen linjasta” kohtaan. Kekkosen linja oli mielestäni noin niin kuin diplomaattisesti sanoen aika koukeroinen.

Demarien hajoaminen ja TPSL:n synty on muistutus siitä, että Suomen sisäpolitiikka ei ollut mikään paikallaan pysyvä kulissi, vaan aidosti repaleinen ja osin Neuvostoliiton painetta heijastava. Vertaus perussuomalaisiin kertoo siitä, että jakolinjat syntyvät usein samalla kaavalla, vaikka aikakausi vaihtuu.

Mutta aikakauden kannalta kysyisin pari kysymystä. Missä kohden alkoi itsesensuuri? Onko jokin käännekohta? Puhuttiinko esimerkiksi puolustuksesta eri tavalla 1950-luvulla kuin myöhemmin?

Muistelen, että puolustus sidottiin puheissa ulkopolitiikan tukemiseen ja jatkeeksi vielä, kun yli 40 vuotta sitten harmaissa olin luennolla. Se oli puheissa ulpoa, ei turpoa.

Miepä alotan viel kauvvempaa. Kekkonen vainosi kommunisteja 20-luvulla ja kirjoitteli Neuvostoliiton tuhoamista vaativia pamfletteja siihen asti kun sille oli selvää. että Saksa ei voita sotaa. Tämä historia ei haitannut neukkuja vaikka sen hyvin tunsivat. Ne olivat yhtä pragmaattisia kuin Kekkonenkin. Voipi olla, että eturivin poliitikoista Paasikiven lisäksi Kekkonen tunsi neukkujen ajatusmaailman parhaiten. Vaikka tuohon presidentin virkaan jotain valtaa liittyikin, niin ei tuo ryssän kanssa diilaaminen mitään herkkuhommaa ollut. Puolet elämästään ukko joutui siihen käyttämään, en ole kade.
 
Samat virheet toistetaan venäjän kanssa niin helposti jahka dollariniput alkavat taas liikkua. Kyse on vain nippujen paksuudesta.
 
Olin vähän aikaa poissa saitilta ja tämän litjan luettuani ajattelin sääliä otsasuonia. Joten vetelen tähän oman osani ihan vaan asiallisesti silkkihanskoin.

Kyllä minun mielestä jos kekkosta arvioidaan niin tulee ottaa huomioon sen koko elämän mittainen suoraan sanoen petoksellinen toiminta. Tästä täydellisestä moraalin katoamisesta varoitti Paasikivi kun sodan jälkeen näitä käärmeitä alkoi luikertelemaan esiin koloistaan. Paasikiven-Kekkosen linja, jos tuo väliviiva tarkoittaa vastakohtaa niin sitten. Muussa tapauksessa kyse on ihan yksiselitteisesti valheesta joka kansalle syötettiin vaalivoittoa tavoitellessa kuolevan miehen kustannuksella. Jäi sitten elämään kun veti niin hyvin.

Presidentti aika on vain yksi osa tuon äijän edesottamuksista. Tietysti tommosen nouseminen paalupaikalle kertoo paljon myös meidän kansasta, ei kahta sanaa siitä mutta, jos vielä joku ihan oikeasti jaksaa uskoa sitä ihan ryssän mallin mukaista propagandaa jota tuon ukkelin vallassa pysymiseen suollettiin niin sitten ollaan kyllä valmiit toistamaan samat virheet uudelleen. Ja tätä minä hiukan osaan pelätä. Kun tämä nykyinen sota joskus loppuu niin joku valopää alkaa mehustelemaan kuinka hyvin kekkosen aikaan asiat meni, niin eiköhän sieltä oteta vähän sitä mallia nykypäiväänkin.

Suomi säilyi sotilaallisesti miehittämättömänä kekkosesta huolimatta ja tässä meidät lopulta pelasti diktaattoreille tyypillinen ominaisuus, ei osaa luovuttaa valtaa ajoissa ja kaikki vähänkin älykkäät seuraaja ehdokkaat on poistettu vaarallisina kilpailijoina jo aikaa sitten.

Itse olen aivan varma siitä että Suomen taluttaminen kuilun partaalle, talouden tuhoaminen järkyttävällä tavaran vaihtokaupalla, moraalin täystuho, "luottamus" ryssää kohtaan ym. ym ovat mitä suurimassa määrin tuon otsikon äijän aikaansaannoksia ja koska historiaa ei voida elää uudelleen on toki mahdollista spekuloida sillä että muuten olisi varmaankin käynyt niin tai näin.

Kun nyt vaan toivottavasti muistetaan se seikka että, ryssän suhteen ei enää koskaan lähdetä tuolle linjalle. Se kun vaan rohkaisee niitä.

Vielä haluaisin kuulla muistuuko mieleen historiasta joku diktaattori jonka ilmoitettuna motiivina ei olisi ollut toimia kansakunnan parhaaksi. Yksi aika läheltä seuraamani vastaava ukkeli lähihistoriasta oli Mugabe. Vertautuu siinä mielessä hyvin että sai toteuttaa tahtoaan kertomalla jatkuvasta miehitys vaarasta ja luopui vallasta vasta pystyyn lahoamisen kautta. Isänmaan nimissä myi valtion kiinalaisille. Osa kansasta muistelee lämmöllä tänäänkin.

Ja vielä. Kun täällä sanottiin ettei kekkonen kerännyt itselleen rahassa mitään massiivista omaisuutta niin ei siksi vertaudu muihin aikakauden diktaattoreihin. Niin kysyn, mihin tuo olisi rahaa tarvinnut. Sai kaiken minkä halusi ja jos ei meinannut saada niin järjestettiin. Tällä tarkoitan vaikkapa tuon ykkös eräjorman saaliita jotka puolisokealle junailtiin ihan Ceaușescu tyyliin. Todellisuus jahdeista ja kalastus reissuista on kuvottavaa kuunneltavaa.

Mutta, tästä ei nyt ollut vissiin täällä tarkoitus kirjoitella vaan siitä pelastiko tuo despootti Suomen. EI! Jopa Juhani Suomi on todennut että kekkonen uskoi kommunismin voittavan maailmalla ja tuon vision varaan rakensi kansakunnalle polkua, kadotukseen. Tässä mielessä Paavo olisi ollut täydellinen jatko osana Paasikivi-Kekkonen-Väyrynen linjaa. NL on ikuinen. Kun Niinistö loihi sanomaan jotain tavoilleen poiketen selvää tyyliin "kasakka ottaa kaiken mikä on löyhästi kiinni" uskoin että nyt tuli jonkinlainen piste kekkosen ajan yya-myöntyvyys muisteloille.

Ja vielä yksi. Joku litjan alkupäässä sanoi ettei sentään ruumiita tullut kekkosen toimesta. Kekkosen toimesta lähetettiin ihmisiä suoraan kuolemaan, myös Suomen kansalaisia, ryssiin hänen toimiessa ministerinä. Tarmoa ei himmentänyt edes se että ryssän suunnalta tuli jo viestiä että kyllä nyt jo riittää. Pahinta oli kuitenkin sotasyyllisten ja asekätkijöiden jahti jossa hän hankki lopullisesti täydellisen petturin maineen johon kukaan ei voinut luottaa. Ei edes ryssä. Nämäkin on myöhemmin spinnattu hupsutellen kekkosen konsteksi ja todisteeksi siitä kuinka juoni mies oli kyseessä ja nerokkaasti vedätti ryssää. Hyi helvetti.

Kunnia maanpetturin uhreille jotka olivat kansamme ehdotonta parhaimmistoa!.
Tätä odotin, vastaan myöhemmin
 
Kekkosen jääminen sivuun vaikkapa vuonna 1968 olisi taannut aiemman siirtymän henkilöpolitiikasta instituutioihin. Olisi ollut lyhyempi “Kekkosen jäljittelyn” aikakausi.
Koivistolle pitää antaa plussamerkki siitä, ettei hän jatkanut autokratiaa. Pysyi kyllä vahvana 'monarkkina', muttei sotkeutunut maan päivittäiseen hallintoon eikä power trippailut kaiken aikaa. Olisi epäilemättä voinut (muistan että hänellekin jossain vaiheessa kaupiteltiin kolmatta kautta). Jos olisi, niin silloin Suomi olisi nyt Turkin tai Unkarin tapainen näennäisdemokratia. Ihmiset olisivat tottuneet jo siihen että maassa on keisari.

Miksi Urkkia moni kaipaa, no vahvat johtajat nyt vaan keräilevät ihailijoita. Keskiverto venäläisen mielestä Stalin oli mahtava. Kuten huomautettiin, Niinistönkin kansansuosio sai henkilöpalvonnan aineksia.
 
Back
Top