Kengännumero on matematiikkaa

Tvälups

Ylipäällikkö
Kengännumero on matematiikkaa
YLE Lahti julkaistu tänään 2.12. klo 05:33, päivitetty tänään 2.12. klo 05:50


Kenkien ostaminen on tarkkaa hommaa. Ei riitä, että tietää oikean koon, pitäisi osata valita sopivan lestin omaava jalkine. Kenkäkauppaan ei pitäisi myöskään rynnätä mihin tahansa aikaan päivästä.

Englantilaisessa mitoituksessa jalan koko ilmoitetaan tuumissa, mutta Suomessa on käytössä niin sanottu ranskalainen mitoitus.

- Kengännumero syntyy, kun jalan pituus mitataan, tulos kerrotaan kahdella ja jaetaan vielä kolmella, kenkäinsinööri Leena Aro Muotikaupan Liitosta valottaa.

Kenkiä ostettaessa pelkkä oikea pituus ei riitä, pohjan muoto ja leveys eli lesti vaikuttaa myös "popojen" istuvuuteen. Lestejä maailmalla riittää, kenkäinsinöörin mukaan niitä on kahdeksan.

- Lestin koko ilmoitetaan kirjaimin, kapein lesti on A, levein H.

Suomalainen on tunnetusti leveäjalkainen, jolle sopivin lesti on yleensä D, E, G tai jopa H.

- Suomalaisten jalka on rintavampi kuin esimerkiksi italialaisilla, tai jopa ruotsalaisilla. Lisäksi varpaat ovat lyhyemmät.

Ruotsalaisen ja suomalaisen jalan poikkeavuudesta huolimatta, jalkojen sielunkumppanuutta löytyy sitä enemmän, mitä lähempänä Suomea ja kaueampana eteläisestä Euroopasta ollaan.

- Saksalaisten jalka on lestiltään lähellä suomalaista, Aro kertoo.

Osta kengät vasta iltapäivällä

Moni tilaa kenkiä internetin kautta, aina ulkomailta asti. Koska lesteissä on eroja, oikean kenkäparin löytäminen voi olla hankalaa.

- Ulkomailta tilattaessa pitäisi ehdottomasti selvittää myös lesti, ei pelkästään koko. Yleisesti voi sanoa, että lestin pitäisi olla vähintään D tai E.

Myös varpaiden pituudella on merkitystä. Kärjessä pitäisi olla tilaa vähintään 5 milliä.

- Jos kakkos- ja kolmosvarpaat ovat pitkät, sellaiseen jalkaan sopii myös suippokärkisempi malli.

Koska kenkämalleja on paljon ja koot vaihtelevat, kengän kokeilu on paras keino löytää oikeat jalkineet. Kenkäkauppaan ei kuitenkaan pidä mennä mihin kellonaikaan tahansa.

- Kengät pitäisi ostaa mieluiten vasta iltapäivällä, ei heti aamusta. Jalka turpoaa päivän mittaan, ja iltapäivällä sovitettaessa huomaa kyllä heti mistä kenkä puristaa, kenkäinsinööri Leena Aro muistuttaa.
 
Tvälups kirjoitti:
- Kengät pitäisi ostaa mieluiten vasta iltapäivällä, ei heti aamusta. Jalka turpoaa päivän mittaan, ja iltapäivällä sovitettaessa huomaa kyllä heti mistä kenkä puristaa, kenkäinsinööri Leena Aro muistuttaa.

´Muistaisin joskus lukeneeni, että keskimääräisesti oikea kengien ostoaika olisi noin klo 17. Silloin jalat olisivat suurimmillaan. Tietysti se vaihtelee per hlö, mutta tämmöinen muistikuva mulla on. Joka tapauksessa reilusti puolen päivän jälkeen.
 
Kai se oikea aika riippuu ihan siitä, että millainen vuorokausirytmi kullakin on?

En yhtään ihmettele taas tuota, että ranskalaiset ovat väkisin keksineet moisen vaikean laskukaavan. Briteillä ja jenkeillä taisi olla sellainen ero, että kun molemmat ilmoittavat (periaattees) koon tuumissa, niin toinen ilmoittaa sen jalan koon johon kenkä on tarkoitettu ja toinen taas kengän pituuden. Japailaisilla taas on käytössä ihan selkeä millimetriasteikkoon pohjautuva järjestelmä. Kengän koosta on muuten päätetty jopa SI-järjestelmän mukainen koko (josta nuo lestien kirjaimet muuten ovat peräisin) mutta yksikään valmistaja ei tiettävästi sitä käytä.
 
Vuorokausirytmistähän se oikea aika tietty riippuu, sitähän mä vaihtelevuudella tarkoitan. Suurimmalla osalla ihmisistä se vuorokausirytmi taitaa olla melkoisen samanlainen ja heille tuo aika olisi siellä klo 17 tenoilla lukemani kirjoituksen mukaan.
 
Tvälups kirjoitti:
Kengännumero on matematiikkaa
YLE Lahti julkaistu tänään 2.12. klo 05:33, päivitetty tänään 2.12. klo 05:50


Kenkien ostaminen on tarkkaa hommaa. Ei riitä, että tietää oikean koon, pitäisi osata valita sopivan lestin omaava jalkine. Kenkäkauppaan ei pitäisi myöskään rynnätä mihin tahansa aikaan päivästä.

Englantilaisessa mitoituksessa jalan koko ilmoitetaan tuumissa, mutta Suomessa on käytössä niin sanottu ranskalainen mitoitus.

- Kengännumero syntyy, kun jalan pituus mitataan, tulos kerrotaan kahdella ja jaetaan vielä kolmella, kenkäinsinööri Leena Aro Muotikaupan Liitosta valottaa.

Kenkiä ostettaessa pelkkä oikea pituus ei riitä, pohjan muoto ja leveys eli lesti vaikuttaa myös "popojen" istuvuuteen. Lestejä maailmalla riittää, kenkäinsinöörin mukaan niitä on kahdeksan.

- Lestin koko ilmoitetaan kirjaimin, kapein lesti on A, levein H.

Suomalainen on tunnetusti leveäjalkainen, jolle sopivin lesti on yleensä D, E, G tai jopa H.

- Suomalaisten jalka on rintavampi kuin esimerkiksi italialaisilla, tai jopa ruotsalaisilla. Lisäksi varpaat ovat lyhyemmät.

Ruotsalaisen ja suomalaisen jalan poikkeavuudesta huolimatta, jalkojen sielunkumppanuutta löytyy sitä enemmän, mitä lähempänä Suomea ja kaueampana eteläisestä Euroopasta ollaan.

- Saksalaisten jalka on lestiltään lähellä suomalaista, Aro kertoo.

Osta kengät vasta iltapäivällä

Moni tilaa kenkiä internetin kautta, aina ulkomailta asti. Koska lesteissä on eroja, oikean kenkäparin löytäminen voi olla hankalaa.

- Ulkomailta tilattaessa pitäisi ehdottomasti selvittää myös lesti, ei pelkästään koko. Yleisesti voi sanoa, että lestin pitäisi olla vähintään D tai E.

Myös varpaiden pituudella on merkitystä. Kärjessä pitäisi olla tilaa vähintään 5 milliä.

- Jos kakkos- ja kolmosvarpaat ovat pitkät, sellaiseen jalkaan sopii myös suippokärkisempi malli.

Koska kenkämalleja on paljon ja koot vaihtelevat, kengän kokeilu on paras keino löytää oikeat jalkineet. Kenkäkauppaan ei kuitenkaan pidä mennä mihin kellonaikaan tahansa.

- Kengät pitäisi ostaa mieluiten vasta iltapäivällä, ei heti aamusta. Jalka turpoaa päivän mittaan, ja iltapäivällä sovitettaessa huomaa kyllä heti mistä kenkä puristaa, kenkäinsinööri Leena Aro muistuttaa.

Ja sitten olisi vielä otettava huomioon, että jalat eivät ole symmetriset eli oikea voi olla kokoa 43 ja vasen 44... :a-rolleyes:
 
Juu suurimmalla osalla taitaa olla seitsemästä neljään työaika. Omassa tuttavapiirissä on sangen paljon noita muusikoita, jätskiautokuskeja, lehdenjakajia ja ties mitä vuorotyöntekijöitä ja opiskelijarenttuja, niin heräilevät useimamt puolenpäivän jälkeen. Siitä vaan tuli tuo vurokausirytmi mieleen.
 
noska kirjoitti:
Juu suurimmalla osalla taitaa olla seitsemästä neljään työaika. Omassa tuttavapiirissä on sangen paljon noita muusikoita, jätskiautokuskeja, lehdenjakajia ja ties mitä vuorotyöntekijöitä ja opiskelijarenttuja, niin heräilevät useimamt puolenpäivän jälkeen. Siitä vaan tuli tuo vurokausirytmi mieleen.

Mites tämä liittyy foorumin aiheeseen; onko tarkoitus hiljalleen johdatella jäsenistöä oikeaoppiseen palvelujalkineen valitsemiseen ? :confused:
 
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
Juu suurimmalla osalla taitaa olla seitsemästä neljään työaika. Omassa tuttavapiirissä on sangen paljon noita muusikoita, jätskiautokuskeja, lehdenjakajia ja ties mitä vuorotyöntekijöitä ja opiskelijarenttuja, niin heräilevät useimamt puolenpäivän jälkeen. Siitä vaan tuli tuo vurokausirytmi mieleen.

Mites tämä liittyy foorumin aiheeseen; onko tarkoitus hiljalleen johdatella jäsenistöä oikeaoppiseen palvelujalkineen valitsemiseen ? :confused:

Tässähän on selvä syy-seuraus suhde: Kengännumero pitää olla riittävä, jotta potkujen antaminen käy helpommin :angel:
 
vehamala kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
Juu suurimmalla osalla taitaa olla seitsemästä neljään työaika. Omassa tuttavapiirissä on sangen paljon noita muusikoita, jätskiautokuskeja, lehdenjakajia ja ties mitä vuorotyöntekijöitä ja opiskelijarenttuja, niin heräilevät useimamt puolenpäivän jälkeen. Siitä vaan tuli tuo vurokausirytmi mieleen.

Mites tämä liittyy foorumin aiheeseen; onko tarkoitus hiljalleen johdatella jäsenistöä oikeaoppiseen palvelujalkineen valitsemiseen ? :confused:

Tässähän on selvä syy-seuraus suhde: Kengännumero pitää olla riittävä, jotta potkujen antaminen käy helpommin :angel:

Onhan se nuinkin; onneksi palveluskengännumero ja kauluslaattojen kaluunat eivät yleensä korreloi toistensa kanssa ...
 
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
Juu suurimmalla osalla taitaa olla seitsemästä neljään työaika. Omassa tuttavapiirissä on sangen paljon noita muusikoita, jätskiautokuskeja, lehdenjakajia ja ties mitä vuorotyöntekijöitä ja opiskelijarenttuja, niin heräilevät useimamt puolenpäivän jälkeen. Siitä vaan tuli tuo vurokausirytmi mieleen.

Mites tämä liittyy foorumin aiheeseen; onko tarkoitus hiljalleen johdatella jäsenistöä oikeaoppiseen palvelujalkineen valitsemiseen ? :confused:

Tai matematiikan pariin kryptografian salojen oppimiseksi?

Vai yksinkertaisesti kyllästää mahdollisten urkkijoiden koneet informaatioähkyllä ja disinformaatiolla
 
noska kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
noska kirjoitti:
Juu suurimmalla osalla taitaa olla seitsemästä neljään työaika. Omassa tuttavapiirissä on sangen paljon noita muusikoita, jätskiautokuskeja, lehdenjakajia ja ties mitä vuorotyöntekijöitä ja opiskelijarenttuja, niin heräilevät useimamt puolenpäivän jälkeen. Siitä vaan tuli tuo vurokausirytmi mieleen.

Mites tämä liittyy foorumin aiheeseen; onko tarkoitus hiljalleen johdatella jäsenistöä oikeaoppiseen palvelujalkineen valitsemiseen ? :confused:

Tai matematiikan pariin kryptografian salojen oppimiseksi?

Vai yksinkertaisesti kyllästää mahdollisten urkkijoiden koneet informaatioähkyllä ja disinformaatiolla
HEH.. HYVÄ Noska! ja sama salattuna :a-cool:
 
Back
Top