Suomi puolustautuu ohjushyökkäystä vastaan eri filosofialla kuin suurvallat – puolustusvoimain uusi komentaja avaa myös, miksi korvettien mitat kasvoivat
7:00
Joonas Kuikka
Helsinki
Lauantaina 14. syyskuuta Saudi-Arabian öljyntuotanto koki todellisen yllätyshyökkäyksen. Lennokkien ja ohjusten sentintarkalla yhteisiskulla öljynjalostamo kärsi hetkessä tuhon, joka heijastui maailman raakaöljyn tuotantoon ja jopa talouteen.
Suomen rajanaapuri Venäjä on kehittänyt yhä laadukkaampia ohjusjärjestelmiä ja käyttänyt laajasti lennokkeja sotilasoperaatioissaan Syyriassa ja Ukrainassa. Sotilaallinen muutos näkyy Itämeren alueellakin.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, 59, istuu Pääesikunnassa Helsingin Kaartinkaupungissa uudessa työhuoneessaan panssarioven takana.
Kortteli on tuttu, sillä aiemmissa Pääesikunnan "harmaapukuisissa" tehtävissään Kivinen suunnitteli puolustusvoimien strategista tilannekuvaa aina 15 vuoden päähän. Hänellä on melko hyvä käsitys siitä, kuinka automatisaatio, digitalisaatio ja tekoäly kiihdyttävät operaatiotempoa ja vaativat taisteluissa nykyistä nopeampaa päätöksentekoa.
– Ensi vuosikymmenen puolivälissä nähdään vähän pidemmälle. Uusia suorituskykyjä ei kuitenkaan nopeasti taiota. Ne ratkaisut, jotka ovat käytössä 2030, ovat pääosin jo olemassa.
Kivisellä ei ole ihmekonsteja ohjuspuolustusta varten, mutta Suomi ei silti olisi hyökkäyksen tullessa avuton.
– Millään pienellä maalla ei ole resursseja aktiivisen ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Se ei ole suurvalloillakaan aukoton, Kivinen muistuttaa.
– Suomella on passiivinen ohjuspuolustusjärjestelmä, joka perustuu analysoituun uhkaan ja sen havaitsemiseen. Konsepti perustuu suojautumiseen, liikkeeseen ja hajautettuun toimintaan, Kivinen tiivistää.
Tämän mahdollistavat Suomessa maan laaja pinta-ala tieverkostoineen ja suojaa tarjoava metsämaasto.
Suomi pyrkii mahdollisilla tulevilla hankinnoilla hakemaan rajoitettua ohjuspuolustuskykyä. Tällainen voisi olla esimerkiksi korkealle yltävä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.
Merivoimien neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin pitää vastaavasti pystyä suojautumaan myös ohjushyökkäykseltä.
– Selviytymiskykytarkastelu tehtiin uhkamaailmaan nähden. Voit olla varma, että olimme kovin tarkkoja siitä. Jos on laajamittainen kriisi, peruslähtökohta on, että korvetit operoivat saariston suojassa, ei avomerellä. Jos korvettiin tulee osuma, osastointi on erityyppinen kuin nykyisissä sotalaivoissa. Yksi vuoto ei ole fataali, sanoo Kivinen.
Suomen tulevalla hävittäjällä on myös tärkeä rooli tilannekuvan muodostamisessa ja muiden aselajien tukemisessa. Varsinaisesta hävittäjän ohjustorjuntakyvystä on kuitenkin aikaista puhua, kun konettakaan ei ole vielä valittu.
Satelliittikuvissa näkyy Saudi-Arabian öljynjalostamoihin tehdyn ohjus- ja lennokki-iskun tarkkuus.
Ilma- ja merivoimien suurhankkeidenvarjoon on julkisuudessa jäänyt maavoimat. Yhdysvaltain armeijan laskuvarjo- ja erikoisjoukkokurssit (englanniksi Airborne and Ranger) 1983 suorittanut maavoimataustainen Kivinen kuitenkin vakuuttaa, että maavoimat pysyy kaikilla mittareilla suurimpana puolustushaarana.
– Ensi vuosikymmenellä maavoimiin investoidaan noin kolminkertainen määrä rahaa verrattuna Laivue 2020-hankkeeseen, hän kertoo esimerkkinä vertailun korvettihankintaan.
Maavoimat on kuluvan vuosikymmenen aikana hankkinut sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista. Lisäksi tykistöä on vahvistettu jopa 80 kilometrin päähän ampuvalla raskaalla raketinheittimellä ja K9 Moukari -telahaupitseilla. Uusi tykistö saa lisätehoa vastatykistötutkasta, jonka avulla pystytään paikantamaan vastustajan tykistöasemia.
Näiden hankintojen lisäksi uuden hallituksen tavoitteena on nostaa kertausharjoitusten määrää 18 000 reserviläisestä noin 22 000:een hallituskauden loppuun mennessä. Puolustusvoimat ottaa vastuulleen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n koulutukset ensi vuodesta alkaen ja lisää vapaaehtoisten koulutusten määrää.
Maanpuolustus nojaa Suomessa laajaan 280 000 sotilaan reserviin ja kansan tukeen. Tuoreimman Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n mittauksen mukaan maanpuolustustahto on laskussa.
Yleinen maanpuolustustahto Suomen puolustamiseksi kaikissa olosuhteissa laski 66 prosenttiin vuonna 2018, kun vuotta aiemmin luku oli 72 prosenttia. Henkilökohtainen maanpuolustustahto laski 87 prosentista 84 prosenttiin.
– Pitää katsoa seuraava mittaus, onko tämä suunta vai yksittäinen heilahdus, sanoo Kivinen.
Hän näkee, että taustalla voi olla yhteiskunnallinen muutos, jossa yhteisölliset arvot eivät ole enää niin vahvoja. Puolustusvoimilla on kuitenkin rooli maanpuolustustahdon ylläpitäjänä.
– Jokapäiväisellä tekemisellä erityisesti asevelvollisten koulutuksessa voimme vaikuttaa siihen, että viesti menee perheille oikealla tavalla.
Kivinen näkee positiivisena, että naisten määrä asepalveluksessa kasvaa jatkuvasti. Kesällä heinäkuun saapumiserässä vapaaehtoisia naisia astui palvelukseen noin 600, mikä on ennätysmäärä.
Hänen mukaansa naisten määrän kasvulla voi olla myös vaikutusta yleiseen maanpuolustustahtoon, kun heidän esimerkkinsä leviää. Vapaaehtoisen asepalvelukseen suosiota pystytään edelleen parantamaan.
– Voimme vaikuttaa niin, että naisilla on parempi ymmärrys siitä, mitä on vapaaehtoinen asepalvelus ja reserviin siirtyminen.
Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa yhteistupakokeilu, joka vaatii puolustusministeriöltä asetuksen muutoksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
– Kokeilun tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Tarkoituksena on sellainen kombinaatio miehiä ja naisia, ettei kukaan kummastakaan sukupuolesta koe olevansa yksin.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan konflikti sekä Itämeren turvallisuustilanteen muutos pakottivat Suomenkin reagoimaan valmiusajattelussaan. Perinteiset ennakkovaroitusajat ja joukkojen aktivoinnin vasteajat jouduttiin toteamaan vanhentuneiksi.
Edellinen hallitus tarkensi useita lakeja, jotka parantavat valmiutta. Näitä ovat muun muassa asevelvollisuuslaki, jossa on muutettu kertausharjoituksia koskevia säännöksiä ja aluevalvontalaki siten, että vihamielisen toiminnan määrittelyyn lisättiin tunnuksettomien sotilaiden määritelmä. Krimin valtauksessa Venäjä käytti vihreiksi miehiksi epämääräisesti verhottuja tunnuksettomia Venäjän sotilasjoukkoja.
Yhtä tärkeänä lakina voimassa on tiedustelulaki, joka tarjoaa sotilastiedustelulle aivan uudet toimivaltuudet. Nämä mahdollistavat puolustusvoimille aiempaa paremman tilannekuvan luomisen. Kaikki lakien sallimat tiedustelukeinot ovat mitä ilmeisimmin käytössä.
– Lait ovat voimassa. En mene yksityiskohtiin, toteaa Kivinen.
Joukkojen vasteaikoihin on reagoitu maa-, meri ja ilmavoimissa niin, että valmiusjoukot kykenevät operaatioihin nopeasti.
– Materiaalin käytettävyyttä on nostettu niin, että käyttöönottohuoltoa ei tarvita. Siihen on jouduttu laittamaan rahaa, mutta ei ole vaihtoehtoja, Kivinen toteaa.
Valmiusjoukkojen aseistus ja varusteet odottavat valmiiksi huollettuina, kun käsky käy. Etenkin maavoimien valmius on saatu ylös ja vasteaika lyhyeksi. Ilmavoimat nykyisine Horneteineen on tähänkin asti hoitanut säntillisesti valmiustehtävänsä puuttumalla minuuteissa ilmatilaloukkauksiin.
– En viitsi ylisanoja käyttää, mutta kansainväliset sotaharjoitukset ovat osoittaneet, että Suomen ilmavoimien osaamista ei tarvitse hävetä.
Laivue 2020 -hankkeen korvetti havainnekuvassa. Neljä tällaista laivaa muodostaa valtaosan merivoimien iskukyvystä 2030-luvulla.
Suomen puolustuksen uskottavuus koostuu kolmesta tekijästä.
Nämä ovat puolustusbudjetti, sotilaallinen suorituskyky ja näiden kehitys. Kolmantena osa-alueena on joukkojen toimintatapa ja niiden laatu.
Tähän liittyy valmiuden kehittäminen.
– Näistä muodostuu tärkein viesti, onko toimintamme uskottavaa, sanoo Kivinen.
Suomen ei ajanut edes kylmän sodan jälkeen puolustustaan alas, toisin kuin moni muu Euroopan maa. Tästä puolustusvoimat saa kiittää kaukokatseisia poliitikkoja.
Kivinen jakaa tunnustusta myös nykyiselle laajalle konsensukselle, jonka puolustuspoliittiset selonteot saavat yli hallitus-oppositiorajojen.
Hallitus on sitoutunut korvaamaan Hornet-hävittäjien suorituskyvyn täysimääräisesti.
Kenraali Timo Kivinen ei kuitenkaan suostu sanomaan, pitääkö hävittäjien määrän olla juuri 64. Myöskään hallituspuolueissa tarkkaa määrää ei ole lyöty lukkoon.
Julkisessa keskustelussa jotkut ovat sanoneet, että Suomen pitäisi jättää hävittäjät kokonaan hankkimatta tai hankkia niitä ehdotettua vähemmän.
– Jos katsotaan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja muiden tekemiä ratkaisuja, ei ole yhtäkään vertailukelpoista maata, joka olisi poistamassa hävittäjiä, Kivinen toteaa.
Hävittäjähankinnan aikana Euroopassa on julkaistu alustavia suunnitelmia Britannian Tempest-häivehävittäjästä, johon liittyisi Ruotsi, ja ranskalais-saksalaisesta FCAS-hävittäjähankkeesta (Future Combat Air System). Nämä vaikuttavat Saabin Gripenin, Eurofighterin ja Rafalen tulevaisuuden näkymiin.
– FCAS ja Tempest ovat konseptivaiheessa. Yleensä menee vuosikymmeniä, että ne ovat operointivalmiita. Totta kai seuraamme suunnitelmia. Tarjoajien pitää pystyä kertomaan, mikä on kehityspotentiaali. Elinkaari on yksi keskeinen osa kokonaisarviointia, sanoo Kivinen.
Näillä näkymin amerikkalainen F-35-hävittäjä on Suomen ehdokkaista laajimmassa tuotannossa ja käytössä 2030-luvulta alkaen.
Rauman telakalla tulevina vuosina rakennettavien korvettien mitat kasvoivat suunnittelun aikana niin, että pituutta kertyi 114 metriä ja uppouma kasvoi jopa fregatti-luokkaan.
Kivisen mukaan laivan pituuden, nopeuden ja syväyksen kesken tehtiin kompromissi.
– Alus venyi, jotta nopeus säilyi riittävänä ja syväys pysyi riittävän pienenä, tiivistää Kivinen.
Viiden metrin syväys mahdollistaa liikehtimisen kapeilla, matalilla ja suojaisilla saaristoväylillä. Myöskään korvetin leveyttä ei haluttu kasvattaa 16 metristä, joten ratkaisu oli pidentäminen.
Koko taas tarjoaa korvetille riittävän kuorman esimerkiksi miinoitusta varten ja valmiuden kaikkiin merivoimien tehtäviin taistelussa laivoja, sukellusveneitä, ilma-aseita, ohjuksia ja maakohteita vastaan.
Korvetit ja uudet hävittäjät sensoreineen tarjoavat myös uuden lisän koko puolustusvoimien tilannekuvan luomiseen. Erityisesti hävittäjillä on suuri rooli tilannekuvan muodostamisessa.
– Kyseessä on puolustusvoimien suorituskyky, jota ilmavoimat operoi. Ilmasta ilmaan on vain yksi tehtävätyyppi, toteaa Kivinen.
Kenraali Timo Kivinen aloitti komentajana elokuussa 2019. Hän on syntynyt ja kasvanut Lappeenrannassa.
7:00
Joonas Kuikka
Helsinki
Lauantaina 14. syyskuuta Saudi-Arabian öljyntuotanto koki todellisen yllätyshyökkäyksen. Lennokkien ja ohjusten sentintarkalla yhteisiskulla öljynjalostamo kärsi hetkessä tuhon, joka heijastui maailman raakaöljyn tuotantoon ja jopa talouteen.
Suomen rajanaapuri Venäjä on kehittänyt yhä laadukkaampia ohjusjärjestelmiä ja käyttänyt laajasti lennokkeja sotilasoperaatioissaan Syyriassa ja Ukrainassa. Sotilaallinen muutos näkyy Itämeren alueellakin.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, 59, istuu Pääesikunnassa Helsingin Kaartinkaupungissa uudessa työhuoneessaan panssarioven takana.
Kortteli on tuttu, sillä aiemmissa Pääesikunnan "harmaapukuisissa" tehtävissään Kivinen suunnitteli puolustusvoimien strategista tilannekuvaa aina 15 vuoden päähän. Hänellä on melko hyvä käsitys siitä, kuinka automatisaatio, digitalisaatio ja tekoäly kiihdyttävät operaatiotempoa ja vaativat taisteluissa nykyistä nopeampaa päätöksentekoa.
– Ensi vuosikymmenen puolivälissä nähdään vähän pidemmälle. Uusia suorituskykyjä ei kuitenkaan nopeasti taiota. Ne ratkaisut, jotka ovat käytössä 2030, ovat pääosin jo olemassa.
Kivisellä ei ole ihmekonsteja ohjuspuolustusta varten, mutta Suomi ei silti olisi hyökkäyksen tullessa avuton.
– Millään pienellä maalla ei ole resursseja aktiivisen ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Se ei ole suurvalloillakaan aukoton, Kivinen muistuttaa.
– Suomella on passiivinen ohjuspuolustusjärjestelmä, joka perustuu analysoituun uhkaan ja sen havaitsemiseen. Konsepti perustuu suojautumiseen, liikkeeseen ja hajautettuun toimintaan, Kivinen tiivistää.
Tämän mahdollistavat Suomessa maan laaja pinta-ala tieverkostoineen ja suojaa tarjoava metsämaasto.
Suomi pyrkii mahdollisilla tulevilla hankinnoilla hakemaan rajoitettua ohjuspuolustuskykyä. Tällainen voisi olla esimerkiksi korkealle yltävä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.
Merivoimien neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin pitää vastaavasti pystyä suojautumaan myös ohjushyökkäykseltä.
– Selviytymiskykytarkastelu tehtiin uhkamaailmaan nähden. Voit olla varma, että olimme kovin tarkkoja siitä. Jos on laajamittainen kriisi, peruslähtökohta on, että korvetit operoivat saariston suojassa, ei avomerellä. Jos korvettiin tulee osuma, osastointi on erityyppinen kuin nykyisissä sotalaivoissa. Yksi vuoto ei ole fataali, sanoo Kivinen.
Suomen tulevalla hävittäjällä on myös tärkeä rooli tilannekuvan muodostamisessa ja muiden aselajien tukemisessa. Varsinaisesta hävittäjän ohjustorjuntakyvystä on kuitenkin aikaista puhua, kun konettakaan ei ole vielä valittu.
Satelliittikuvissa näkyy Saudi-Arabian öljynjalostamoihin tehdyn ohjus- ja lennokki-iskun tarkkuus.
Ilma- ja merivoimien suurhankkeidenvarjoon on julkisuudessa jäänyt maavoimat. Yhdysvaltain armeijan laskuvarjo- ja erikoisjoukkokurssit (englanniksi Airborne and Ranger) 1983 suorittanut maavoimataustainen Kivinen kuitenkin vakuuttaa, että maavoimat pysyy kaikilla mittareilla suurimpana puolustushaarana.
– Ensi vuosikymmenellä maavoimiin investoidaan noin kolminkertainen määrä rahaa verrattuna Laivue 2020-hankkeeseen, hän kertoo esimerkkinä vertailun korvettihankintaan.
Maavoimat on kuluvan vuosikymmenen aikana hankkinut sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista. Lisäksi tykistöä on vahvistettu jopa 80 kilometrin päähän ampuvalla raskaalla raketinheittimellä ja K9 Moukari -telahaupitseilla. Uusi tykistö saa lisätehoa vastatykistötutkasta, jonka avulla pystytään paikantamaan vastustajan tykistöasemia.
Näiden hankintojen lisäksi uuden hallituksen tavoitteena on nostaa kertausharjoitusten määrää 18 000 reserviläisestä noin 22 000:een hallituskauden loppuun mennessä. Puolustusvoimat ottaa vastuulleen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n koulutukset ensi vuodesta alkaen ja lisää vapaaehtoisten koulutusten määrää.
Maanpuolustus nojaa Suomessa laajaan 280 000 sotilaan reserviin ja kansan tukeen. Tuoreimman Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n mittauksen mukaan maanpuolustustahto on laskussa.
Yleinen maanpuolustustahto Suomen puolustamiseksi kaikissa olosuhteissa laski 66 prosenttiin vuonna 2018, kun vuotta aiemmin luku oli 72 prosenttia. Henkilökohtainen maanpuolustustahto laski 87 prosentista 84 prosenttiin.
– Pitää katsoa seuraava mittaus, onko tämä suunta vai yksittäinen heilahdus, sanoo Kivinen.
Hän näkee, että taustalla voi olla yhteiskunnallinen muutos, jossa yhteisölliset arvot eivät ole enää niin vahvoja. Puolustusvoimilla on kuitenkin rooli maanpuolustustahdon ylläpitäjänä.
– Jokapäiväisellä tekemisellä erityisesti asevelvollisten koulutuksessa voimme vaikuttaa siihen, että viesti menee perheille oikealla tavalla.
Kivinen näkee positiivisena, että naisten määrä asepalveluksessa kasvaa jatkuvasti. Kesällä heinäkuun saapumiserässä vapaaehtoisia naisia astui palvelukseen noin 600, mikä on ennätysmäärä.
Hänen mukaansa naisten määrän kasvulla voi olla myös vaikutusta yleiseen maanpuolustustahtoon, kun heidän esimerkkinsä leviää. Vapaaehtoisen asepalvelukseen suosiota pystytään edelleen parantamaan.
– Voimme vaikuttaa niin, että naisilla on parempi ymmärrys siitä, mitä on vapaaehtoinen asepalvelus ja reserviin siirtyminen.
Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa yhteistupakokeilu, joka vaatii puolustusministeriöltä asetuksen muutoksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
– Kokeilun tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Tarkoituksena on sellainen kombinaatio miehiä ja naisia, ettei kukaan kummastakaan sukupuolesta koe olevansa yksin.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan konflikti sekä Itämeren turvallisuustilanteen muutos pakottivat Suomenkin reagoimaan valmiusajattelussaan. Perinteiset ennakkovaroitusajat ja joukkojen aktivoinnin vasteajat jouduttiin toteamaan vanhentuneiksi.
Edellinen hallitus tarkensi useita lakeja, jotka parantavat valmiutta. Näitä ovat muun muassa asevelvollisuuslaki, jossa on muutettu kertausharjoituksia koskevia säännöksiä ja aluevalvontalaki siten, että vihamielisen toiminnan määrittelyyn lisättiin tunnuksettomien sotilaiden määritelmä. Krimin valtauksessa Venäjä käytti vihreiksi miehiksi epämääräisesti verhottuja tunnuksettomia Venäjän sotilasjoukkoja.
Yhtä tärkeänä lakina voimassa on tiedustelulaki, joka tarjoaa sotilastiedustelulle aivan uudet toimivaltuudet. Nämä mahdollistavat puolustusvoimille aiempaa paremman tilannekuvan luomisen. Kaikki lakien sallimat tiedustelukeinot ovat mitä ilmeisimmin käytössä.
– Lait ovat voimassa. En mene yksityiskohtiin, toteaa Kivinen.
Joukkojen vasteaikoihin on reagoitu maa-, meri ja ilmavoimissa niin, että valmiusjoukot kykenevät operaatioihin nopeasti.
– Materiaalin käytettävyyttä on nostettu niin, että käyttöönottohuoltoa ei tarvita. Siihen on jouduttu laittamaan rahaa, mutta ei ole vaihtoehtoja, Kivinen toteaa.
Valmiusjoukkojen aseistus ja varusteet odottavat valmiiksi huollettuina, kun käsky käy. Etenkin maavoimien valmius on saatu ylös ja vasteaika lyhyeksi. Ilmavoimat nykyisine Horneteineen on tähänkin asti hoitanut säntillisesti valmiustehtävänsä puuttumalla minuuteissa ilmatilaloukkauksiin.
– En viitsi ylisanoja käyttää, mutta kansainväliset sotaharjoitukset ovat osoittaneet, että Suomen ilmavoimien osaamista ei tarvitse hävetä.
Laivue 2020 -hankkeen korvetti havainnekuvassa. Neljä tällaista laivaa muodostaa valtaosan merivoimien iskukyvystä 2030-luvulla.
Suomen puolustuksen uskottavuus koostuu kolmesta tekijästä.
Nämä ovat puolustusbudjetti, sotilaallinen suorituskyky ja näiden kehitys. Kolmantena osa-alueena on joukkojen toimintatapa ja niiden laatu.
Tähän liittyy valmiuden kehittäminen.
– Näistä muodostuu tärkein viesti, onko toimintamme uskottavaa, sanoo Kivinen.
Suomen ei ajanut edes kylmän sodan jälkeen puolustustaan alas, toisin kuin moni muu Euroopan maa. Tästä puolustusvoimat saa kiittää kaukokatseisia poliitikkoja.
Kivinen jakaa tunnustusta myös nykyiselle laajalle konsensukselle, jonka puolustuspoliittiset selonteot saavat yli hallitus-oppositiorajojen.
Hallitus on sitoutunut korvaamaan Hornet-hävittäjien suorituskyvyn täysimääräisesti.
Kenraali Timo Kivinen ei kuitenkaan suostu sanomaan, pitääkö hävittäjien määrän olla juuri 64. Myöskään hallituspuolueissa tarkkaa määrää ei ole lyöty lukkoon.
Julkisessa keskustelussa jotkut ovat sanoneet, että Suomen pitäisi jättää hävittäjät kokonaan hankkimatta tai hankkia niitä ehdotettua vähemmän.
– Jos katsotaan tulevaisuuden toimintaympäristöä ja muiden tekemiä ratkaisuja, ei ole yhtäkään vertailukelpoista maata, joka olisi poistamassa hävittäjiä, Kivinen toteaa.
Hävittäjähankinnan aikana Euroopassa on julkaistu alustavia suunnitelmia Britannian Tempest-häivehävittäjästä, johon liittyisi Ruotsi, ja ranskalais-saksalaisesta FCAS-hävittäjähankkeesta (Future Combat Air System). Nämä vaikuttavat Saabin Gripenin, Eurofighterin ja Rafalen tulevaisuuden näkymiin.
– FCAS ja Tempest ovat konseptivaiheessa. Yleensä menee vuosikymmeniä, että ne ovat operointivalmiita. Totta kai seuraamme suunnitelmia. Tarjoajien pitää pystyä kertomaan, mikä on kehityspotentiaali. Elinkaari on yksi keskeinen osa kokonaisarviointia, sanoo Kivinen.
Näillä näkymin amerikkalainen F-35-hävittäjä on Suomen ehdokkaista laajimmassa tuotannossa ja käytössä 2030-luvulta alkaen.
Rauman telakalla tulevina vuosina rakennettavien korvettien mitat kasvoivat suunnittelun aikana niin, että pituutta kertyi 114 metriä ja uppouma kasvoi jopa fregatti-luokkaan.
Kivisen mukaan laivan pituuden, nopeuden ja syväyksen kesken tehtiin kompromissi.
– Alus venyi, jotta nopeus säilyi riittävänä ja syväys pysyi riittävän pienenä, tiivistää Kivinen.
Viiden metrin syväys mahdollistaa liikehtimisen kapeilla, matalilla ja suojaisilla saaristoväylillä. Myöskään korvetin leveyttä ei haluttu kasvattaa 16 metristä, joten ratkaisu oli pidentäminen.
Koko taas tarjoaa korvetille riittävän kuorman esimerkiksi miinoitusta varten ja valmiuden kaikkiin merivoimien tehtäviin taistelussa laivoja, sukellusveneitä, ilma-aseita, ohjuksia ja maakohteita vastaan.
Korvetit ja uudet hävittäjät sensoreineen tarjoavat myös uuden lisän koko puolustusvoimien tilannekuvan luomiseen. Erityisesti hävittäjillä on suuri rooli tilannekuvan muodostamisessa.
– Kyseessä on puolustusvoimien suorituskyky, jota ilmavoimat operoi. Ilmasta ilmaan on vain yksi tehtävätyyppi, toteaa Kivinen.
Kenraali Timo Kivinen aloitti komentajana elokuussa 2019. Hän on syntynyt ja kasvanut Lappeenrannassa.
Suomi puolustautuu ohjushyökkäystä vastaan eri filosofialla kuin suurvallat – puolustusvoimain uusi komentaja avaa myös, miksi korvettien mitat kasvoivat
Kenraali Timo Kivinen siirtyi puolustusvoimain komentajaksi näköalapaikalta, pääesikunnan päällikön ja sitä ennen puolustusvoimien strategiapäällikön tehtävistä. Uuden komentajan kaudella Suomi rakentaa uskottavaa puolustusta tuleville vuosikymmenille korvetti- ja hävittäjähankinnoilla. Suomen...
www.ts.fi