Tvälups
Ylipäällikkö
yle 19.4.2014 klo 20:23
Keski-Euroopassa panssarivaunu alkaa olla kylmän sodan jäänne
Hollanti ja Belgia ovat päättäneet luopua panssarivaunuistaan, Saksa on vähentänyt arsenaaliaan kymmenesosaan takavuosien määristä. Hollantilaistutkijan mukaan Suomi ja Kreikka alkavat olla läntisen Euroopan viimeiset panssarivallat.
Suomen puolustusvoimat hankki sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista. Kuva: Puolustusvoimat
EU-maiden puolustusbudjetit laskussa
Sotilasmenojen osuus bkt:sta laski EU:n jäsenmaissa 1,8:sta prosentista 1,5:een vuosina 2005-2012.
Hollannissa osuus laski samalla ajanjaksolla 1,5:stä 1,3 prosenttiin.
Sotilasliitto Naton johto on esittänyt huolensa kehityksestä. Naton mukaan sopiva taso olisi kaksi prosenttia.
Suomi kasvatti samaan aikaan sotilasmenojen osuutta 1,37:stä 1,47:ään prosenttiin.
Läntisen Euroopan maissa ei ole enää vuosiin varauduttu idästä vyöryvään massiiviseen maahyökkäykseen.
- Tämä on juuri nyt varsin epätodennäköinen skenaario, sanoo amiraali Rob Bauer Hollannin armeijan suunnitteluosastolta.
Hollanti päätyikin vuonna 2011 luopumaan panssarivaunuistaan kokonaan. Päätös oli seurausta hallituksen tekemistä puolustusmäärärahojen leikkauksista. Kahdeksan miljardin euron puolustusbudjetista leikattiin kerralla miljardi.
- Meistä on ikävä luopua näistä [panssarivaunuista], Bauer sanoo.
- Menetämme voimavaran, joka on hyödyllinen, mutta jonka käyttö seuraavan 20 vuoden aikana ei ole kovin todennäköistä.
Hollanti kaupitteli ensin sataa raskasta Leopard 2A6-panssarivaunuaan Indonesiaan, mutta kaupat kaatuivat koska parlamentti katsoi, että Indonesiaan ei maan ihmisoikeustilanteen takia voida myydä aseita.
Lopulta vaunut päädyttiin myymään Suomeen. Kauppahinta oli noin 200 miljoonaa euroa.
Panssareiden ostajat harvassa
Hollannin ratkaisun jälkeen myös Belgia on ilmoittanut luopuvansa panssarivaunuista. Suomi on ostanut käytettyjä panssarivaunuja myös Saksalta, jolla on jäljellä enää kymmenesosa kylmän sodan lopun panssariarsenaalista.
- Tämä prosessi on meneillään koko läntisessä Euroopassa, sanoo hollantilaisen Clingendael-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Dick Zandee.
- Saksalla on enää neljä panssaripataljoonaa jäljellä. Voi hyvin olla, että 10-15 vuoden kuluttua Saksallakaan ei enää ole panssarivaunuja, Zandee sanoo.
Zandeen mukaan läntisessä Euroopassa on enää kaksi maata, jotka pitävät yllä merkittävää panssarivaunuarsenaalia: Suomi ja Kreikka. Vaunuja on paljon myös EU:n itälaidan mailla, mutta kalusto on vanhaa eikä sen uusimiseen ole rahaa.
- Panssareiden myyminen Euroopan markkinoilla on käynyt hankalaksi, Zandee sanoo.
- Armeija on varmaankin hyvin tyytyväinen, että Suomi ostaa vaunut.
Perinteisen rintamasodan sijaan Hollannin armeija varautuukin nykyään ensisijaisesti operaatioihin kaukana kotoa. Hollanti on ollut mukana Irakin ja Afganistanin sodissa. Nyt maa on lähettämässä joukkoja ja Apache-taisteluhelikoptereita YK:n johtamaan rauhanturvaoperaatioon Malissa.
Keski-Euroopassa panssarivaunu alkaa olla kylmän sodan jäänne
Hollanti ja Belgia ovat päättäneet luopua panssarivaunuistaan, Saksa on vähentänyt arsenaaliaan kymmenesosaan takavuosien määristä. Hollantilaistutkijan mukaan Suomi ja Kreikka alkavat olla läntisen Euroopan viimeiset panssarivallat.
Suomen puolustusvoimat hankki sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista. Kuva: Puolustusvoimat
EU-maiden puolustusbudjetit laskussa
Sotilasmenojen osuus bkt:sta laski EU:n jäsenmaissa 1,8:sta prosentista 1,5:een vuosina 2005-2012.
Hollannissa osuus laski samalla ajanjaksolla 1,5:stä 1,3 prosenttiin.
Sotilasliitto Naton johto on esittänyt huolensa kehityksestä. Naton mukaan sopiva taso olisi kaksi prosenttia.
Suomi kasvatti samaan aikaan sotilasmenojen osuutta 1,37:stä 1,47:ään prosenttiin.
Läntisen Euroopan maissa ei ole enää vuosiin varauduttu idästä vyöryvään massiiviseen maahyökkäykseen.
- Tämä on juuri nyt varsin epätodennäköinen skenaario, sanoo amiraali Rob Bauer Hollannin armeijan suunnitteluosastolta.
Hollanti päätyikin vuonna 2011 luopumaan panssarivaunuistaan kokonaan. Päätös oli seurausta hallituksen tekemistä puolustusmäärärahojen leikkauksista. Kahdeksan miljardin euron puolustusbudjetista leikattiin kerralla miljardi.
- Meistä on ikävä luopua näistä [panssarivaunuista], Bauer sanoo.
- Menetämme voimavaran, joka on hyödyllinen, mutta jonka käyttö seuraavan 20 vuoden aikana ei ole kovin todennäköistä.
Hollanti kaupitteli ensin sataa raskasta Leopard 2A6-panssarivaunuaan Indonesiaan, mutta kaupat kaatuivat koska parlamentti katsoi, että Indonesiaan ei maan ihmisoikeustilanteen takia voida myydä aseita.
Lopulta vaunut päädyttiin myymään Suomeen. Kauppahinta oli noin 200 miljoonaa euroa.
Panssareiden ostajat harvassa
Hollannin ratkaisun jälkeen myös Belgia on ilmoittanut luopuvansa panssarivaunuista. Suomi on ostanut käytettyjä panssarivaunuja myös Saksalta, jolla on jäljellä enää kymmenesosa kylmän sodan lopun panssariarsenaalista.
- Tämä prosessi on meneillään koko läntisessä Euroopassa, sanoo hollantilaisen Clingendael-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Dick Zandee.
- Saksalla on enää neljä panssaripataljoonaa jäljellä. Voi hyvin olla, että 10-15 vuoden kuluttua Saksallakaan ei enää ole panssarivaunuja, Zandee sanoo.
Zandeen mukaan läntisessä Euroopassa on enää kaksi maata, jotka pitävät yllä merkittävää panssarivaunuarsenaalia: Suomi ja Kreikka. Vaunuja on paljon myös EU:n itälaidan mailla, mutta kalusto on vanhaa eikä sen uusimiseen ole rahaa.
- Panssareiden myyminen Euroopan markkinoilla on käynyt hankalaksi, Zandee sanoo.
- Armeija on varmaankin hyvin tyytyväinen, että Suomi ostaa vaunut.
Perinteisen rintamasodan sijaan Hollannin armeija varautuukin nykyään ensisijaisesti operaatioihin kaukana kotoa. Hollanti on ollut mukana Irakin ja Afganistanin sodissa. Nyt maa on lähettämässä joukkoja ja Apache-taisteluhelikoptereita YK:n johtamaan rauhanturvaoperaatioon Malissa.
