Keuruulla lippu laski

Vonka

Supreme Leader
Omalta varusmiespalvelustani Panssariprikaatissa muistan, että kaikissa senaikaisissa pienissä ja suuremmissa harjoituksissa Keuruun pioneerit antoivat pahimman vastuksen, siis noin niin kuin panssarijääkäritasalta katsottuna.

Viimeinen komentaja on runoilija, aivan kuin keskisuomalaisten rykmentin Yrjä Jylhä. Hieno mies.

Hän aloitti puheensa intertekstuaalisella viitteellä runoilija Jylhään:

"Kun katsot taakse – kiitä.

kun katsot ylös – toivo.

kun katsot eteen – usko.

Niin vaikea teitä on lähettää tuonne,

tutut kasvonne on, joka piirre ja juonne.

Ja jälkeen kaiken, minkä te koitte,

yhä vielä te hymyillä voitte."

Ammattilaisena pioneeri ottaa asiat miehekkäästi:


"En enää muista tuskan määrää,

en mitään päätöstä väärää.

Minä muistan ihmiset – arvokkaat ja kunnialliset."

Puhe jatkuu: Olkaa nöyrän ylpeitä taakse jätetystä ajasta, kokemuksista ja tehdystä työstä. Kulkekaa selkä suorassa ja pystypäin kohti huomenta. Juuri nyt pioneerirykmentti sanoo meille: "Alkää itkekö sitä, kun kuolin, vaan iloitkaa siitä, että elin."

Everstiluutnantti Kentala kertoo runoharrastuksestaan Yle Keski-Suomen Facebook-seinällä:





http://yle.fi/uutiset/runoileva_komentaja_jatti_jaahyvaiset_rykmentilleen/7714022
 
Kättä lippaan lakkautetuille yksiköille!
 
Itsehän palvelin myös Keuruulla, tosin viestissä, joka Keuruulta jo aiemmin lähti. Tämä aikoinaan herätti hieman haikeaa tunnelmaa. Taitaa viestikukko liehua lipussa nykyään jossain Vekaralla. Yksikköjä siis ei kai varsinaisesti lakkautettu, mutta siirron ja ajan myötä tuskin mitään on enää samoin kuin silloin joskus.
 
Back
Top