pstsika
Haukka
Koska kevyt jalkaväki on niin kiehtovaa niin olen pyöritellyt mielessäni modernia versiota entisajan Kevyistä Osastoista. Toki tätä ennen olen miettinyt millainen olisi sopiva kevyen jalkaväen ryhmä ja joukkue jos saisin suurena sotapäällikönä päättää, mutta ajatus karkasi ja otin vapauden hypätä vähän isompiin saappaisiin, vaikka natsat ei siihen taida riitäkään.
Perusajatuksena, että
1. Kevyillä Osastoilla ei ole taisteluosastojen tai pataljoonien vahvuuksien mukaista raskasta aseistusta, koska sitä ei riitä.
2. Ajoneuvot ovat yksinomaan otto-kalustoa koostuen lähinnä mönkijöistä, maastohenkilöautoista, traktoreista ja kuorma-autoista.
3. Raskaimmat aseet ovat pst-ohjuksia ja kranaatinheittimiä.
4. Kyky taistella kootusti ja hajautetusti .
5. Kevyitä Osastoja käytetään pääosin perusyhtymän yhteydessä niinkuin aikanaan divisioonien kevyitä osastojakin, mutta niitä voi huonon tiestön alueella käyttää myös itsenäisemminkin.
6. Kevyet Osastot tukeutuvat ylempään johtoportaaseen (prikaati/armeijakunta) huollon, ilmatorjunnan ja epäsuoran osalta.
Talvisodassa Kevyiden Osastojen kokoonpano oli esikunta ja komento-osa/esikuntakomppania, polkupyöräkomppania, eskadroona ja konekiväärijoukkue sekä kevyt kolonna. Jatkosodassa esikunta, komento-osa/esikuntakomppania, kaksi jääkärikomppaniaa, konekiväärikomppania ja kevyt kolonna. Jatkosodan aikainen määrävahvuus oli 594 miestä.
Lähden liikkeelle jääkäriryhmästä päätyen jääkärijoukkueen ja jääkärikomppanian kautta lopuksi Kevyen Osaston runkoon. Keskustelu ja ideat ovat enemmän kuin tervetulleita, sillä lähestyn näitä nyt hieman epäortodoksimaisesti.
Jääkäriryhmä muodostuu ryhmänjohtajasta ja kolmesta kolmihenkisestä partiosta eli 10 miehestä. Ensimmäiseen partioon kuului partionjohtaja, CLS ja RKM. Toiseen partionjohtaja, räjäyttäjä ja RKM. Kolmanteen partionjohtaja ja kaksi tukiampujaa.
Ensimmäinen ja toinen partio ovat luonteeltaan liike ja kolmas tuli. Ensin mainitut partiot on aseistettu rynnäkkökiväärien lisäksi kevyin kertasingoin kolmannen partion ollessa aseistettu DMR kiväärein.
Ryhmän aseistuksen ei kuulu konekivääreitä, jotka on siirretty peräti K-tasolle, josta niitä alistetaan joukkueille partioittain (1au+2m). Tähän ratkaisuun päädyin ensisijassa siksi, että haluan priorisoida ryhmän kyvyn liikkua jalan, mutta haluan myös konekiväärien tulentehon mitattavan täysimääräisesti ulos, joka edellyttää aktiivista johtamista sekä runsasta määrää ampumatarvikkeita, joka taas edellyttää enemmän käsiä kuin vain ampuja tai ampuja ja apulainen asetta kohden.
Kompensoin ryhmän tulivoiman menetystä kasvattamalla ryhmää yhdellä miehellä ja lisäämällä tukiampujien määrää. Yhden miehen lisääminen myös vapauttaa ryhmänjohtajan johtamaan ryhmää ilman, että tarvitsee samalla johtaa yhtä partiota
Jääkärijoukkueeseen kuuluu neljä tälläistä ryhmää ja lisäksi NLAW aseistuksella PST-partio (0+1+2) sekä tulenjohtopartio (1+1+2). Joukkueen johto-osa muodostuu joukkueen johtajasta, varajohtajasta, lääkintämiehestä ja kahdesta viestikoulutetusta lennokkimiehestä.
Omien jalkojen lisäksi joukkue käyttää peräkärryin varustettuja mönkijöitä ja sirojen päiväreppujen sijasta miehillä on 3 vuorokauden tarvikkeet repuissaan.
Joukkueen kokonaisvahvuus on 3 upseeria ja 49 aliupseeria sekä miestä. Vahva joukkueeksi, mutta miehiähän reservissä riittää, vaikka muusta olisi pulaa. Neljä jääkäriryhmää mahdollistavat myös toiminnan puolijoukkueittain ja miesvahvuus tuo tappioiden sietokykyä ja edellytyksiä hajautettuun toimintaan. Mitä useampi jääkäriryhmien partionjohtajista on au-koulutettu niin sitä parempi.
Tulisiko tälläisiä joukkueita olla ennemmin 3 vai 4 Kevyen Osaston jääkärikomppaniassa? En osaa varmasti sanoa ja molemmissa on puolensa. Missä kohtaa tulee esimerkiksi raja yksikön huolto-osien suorituskyvyssä?
Jääkärijoukkueiden lisäksi jääkärikomppaniaan kuuluu komento- ja tukijoukkue sekä huoltojoukkue.
KTJn muodostaa seuraavat osat:
Komentoryhmä (sis. taistelulähetit, viestimiehet ja lennokkitiedusteluelementin)
Tulitukiryhmä (2x KVKRH), vahvuus lienee noin 1+3+14? Kuljetuskalustona peräkärryin olevat traktorit.
Panssarintorjuntaryhmä NLAW aseistuksella (0+2+4). Jakautuu kahdeksi partioksi ellei käytetä kootusti. Kuljetuskalustona mönkijät.
Pioneeriryhmä (vahvuus esimerkiksi 0+2+8, jolloin sitä on mahdollista käyttää puoliryhmittäin). Pioneerimateriaalin takia käytössä kuorma-auto tai peräkärryllä oleva traktori.
Konekivääriryhmä (sisältää x määrän 1au+2m vahvuisia kk partiota). Section kuvaisi tätä kaiketi paremmin kuin ryhmä, mutta näillä mennään. Partio kulkee peräkärryllä olevalla mönkijällä runsaine ampumatarvikkeineen.
Huoltojoukkue on varsin tavanomainen eli siihen kuuluu talousryhmä, täydennysryhmä, lääkintäryhmä sekä lisäksi kuljetus- ja kunnossapitoryhmä. Viimeksi mainitulla ennenkaikkea tuetaan lääkintäryhmää evakuoinneissa sekä täydennysryhmää ja jääkärijoukkueita materiaalin kuljetuksessa.
Komppanian johto-osa on tavanomainen päällikkö, varapäällikkö, tulenjohtopäällikkö.
Kahden kuvatunlaisen jääkärikomppanian lisäksi Kevyeen Osastoon kuuluu komentajan ja esikunnan lisäksi esikunta- ja tukikomppania, jonka runko on seuraavanlainen:
Panssarintorjuntajoukkue (PSTOHJ2000)
Viestijoukkue
Pioneerijoukkue
Huoltojoukkue
Ensihoitojoukkue
Tiedustelujoukkue (sisältäen lennokkitiedusteluelementin)
Kranaatinheitinosasto (4xRSKRH)
Ilmatorjuntajaos (koostuu mönkijöin varustetuista ITKK partioista ja Stinger partioista)
Vahvuus ylittää vanhat Kevyet Osastot ja muistuttaa pataljoonaa, mutta raskaiden aseiden määrä on merkittävästi vähäisempi. Mooottoripelien määrä on myös hieman avoinna komppanioissa, mutta polttoaineen tarve on varmasti vähäisempi kuin esimerkiksi Pasi kalustolla olevalla jääkäripataljoonalla. Näitä myöten myös joukon vaatima logistiikka on kevyempi, vaikka ei mennäkään ihan mies, kokardi ja kivääri-linjalle.
Mitä ajatuksia tälläinen herättää? Millä tavalla kehittäisit, täsmentäisit tai muuttaisit nyt esitettyä vaihtoehtoa? Jotta saadaan keskustelua kevyestä jalkaväestä niin tässä saa antaa ajatusten virrata ihan sieltä jääkäriryhmän ensimmäisestä partiosta Kevyen Osaston esikunnan kokoonpanoon ja kaikkeen siltä väliltä onpa kyse sitten huolto-osien vahvuudesta, raskaiden aseiden määrästä tai konekivääriaseistuksen, kuten sanottu epäortodoksimaisesta käyttöajatuksesta.
Perusajatuksena, että
1. Kevyillä Osastoilla ei ole taisteluosastojen tai pataljoonien vahvuuksien mukaista raskasta aseistusta, koska sitä ei riitä.
2. Ajoneuvot ovat yksinomaan otto-kalustoa koostuen lähinnä mönkijöistä, maastohenkilöautoista, traktoreista ja kuorma-autoista.
3. Raskaimmat aseet ovat pst-ohjuksia ja kranaatinheittimiä.
4. Kyky taistella kootusti ja hajautetusti .
5. Kevyitä Osastoja käytetään pääosin perusyhtymän yhteydessä niinkuin aikanaan divisioonien kevyitä osastojakin, mutta niitä voi huonon tiestön alueella käyttää myös itsenäisemminkin.
6. Kevyet Osastot tukeutuvat ylempään johtoportaaseen (prikaati/armeijakunta) huollon, ilmatorjunnan ja epäsuoran osalta.
Talvisodassa Kevyiden Osastojen kokoonpano oli esikunta ja komento-osa/esikuntakomppania, polkupyöräkomppania, eskadroona ja konekiväärijoukkue sekä kevyt kolonna. Jatkosodassa esikunta, komento-osa/esikuntakomppania, kaksi jääkärikomppaniaa, konekiväärikomppania ja kevyt kolonna. Jatkosodan aikainen määrävahvuus oli 594 miestä.
Lähden liikkeelle jääkäriryhmästä päätyen jääkärijoukkueen ja jääkärikomppanian kautta lopuksi Kevyen Osaston runkoon. Keskustelu ja ideat ovat enemmän kuin tervetulleita, sillä lähestyn näitä nyt hieman epäortodoksimaisesti.
Jääkäriryhmä muodostuu ryhmänjohtajasta ja kolmesta kolmihenkisestä partiosta eli 10 miehestä. Ensimmäiseen partioon kuului partionjohtaja, CLS ja RKM. Toiseen partionjohtaja, räjäyttäjä ja RKM. Kolmanteen partionjohtaja ja kaksi tukiampujaa.
Ensimmäinen ja toinen partio ovat luonteeltaan liike ja kolmas tuli. Ensin mainitut partiot on aseistettu rynnäkkökiväärien lisäksi kevyin kertasingoin kolmannen partion ollessa aseistettu DMR kiväärein.
Ryhmän aseistuksen ei kuulu konekivääreitä, jotka on siirretty peräti K-tasolle, josta niitä alistetaan joukkueille partioittain (1au+2m). Tähän ratkaisuun päädyin ensisijassa siksi, että haluan priorisoida ryhmän kyvyn liikkua jalan, mutta haluan myös konekiväärien tulentehon mitattavan täysimääräisesti ulos, joka edellyttää aktiivista johtamista sekä runsasta määrää ampumatarvikkeita, joka taas edellyttää enemmän käsiä kuin vain ampuja tai ampuja ja apulainen asetta kohden.
Kompensoin ryhmän tulivoiman menetystä kasvattamalla ryhmää yhdellä miehellä ja lisäämällä tukiampujien määrää. Yhden miehen lisääminen myös vapauttaa ryhmänjohtajan johtamaan ryhmää ilman, että tarvitsee samalla johtaa yhtä partiota
Jääkärijoukkueeseen kuuluu neljä tälläistä ryhmää ja lisäksi NLAW aseistuksella PST-partio (0+1+2) sekä tulenjohtopartio (1+1+2). Joukkueen johto-osa muodostuu joukkueen johtajasta, varajohtajasta, lääkintämiehestä ja kahdesta viestikoulutetusta lennokkimiehestä.
Omien jalkojen lisäksi joukkue käyttää peräkärryin varustettuja mönkijöitä ja sirojen päiväreppujen sijasta miehillä on 3 vuorokauden tarvikkeet repuissaan.
Joukkueen kokonaisvahvuus on 3 upseeria ja 49 aliupseeria sekä miestä. Vahva joukkueeksi, mutta miehiähän reservissä riittää, vaikka muusta olisi pulaa. Neljä jääkäriryhmää mahdollistavat myös toiminnan puolijoukkueittain ja miesvahvuus tuo tappioiden sietokykyä ja edellytyksiä hajautettuun toimintaan. Mitä useampi jääkäriryhmien partionjohtajista on au-koulutettu niin sitä parempi.
Tulisiko tälläisiä joukkueita olla ennemmin 3 vai 4 Kevyen Osaston jääkärikomppaniassa? En osaa varmasti sanoa ja molemmissa on puolensa. Missä kohtaa tulee esimerkiksi raja yksikön huolto-osien suorituskyvyssä?
Jääkärijoukkueiden lisäksi jääkärikomppaniaan kuuluu komento- ja tukijoukkue sekä huoltojoukkue.
KTJn muodostaa seuraavat osat:
Komentoryhmä (sis. taistelulähetit, viestimiehet ja lennokkitiedusteluelementin)
Tulitukiryhmä (2x KVKRH), vahvuus lienee noin 1+3+14? Kuljetuskalustona peräkärryin olevat traktorit.
Panssarintorjuntaryhmä NLAW aseistuksella (0+2+4). Jakautuu kahdeksi partioksi ellei käytetä kootusti. Kuljetuskalustona mönkijät.
Pioneeriryhmä (vahvuus esimerkiksi 0+2+8, jolloin sitä on mahdollista käyttää puoliryhmittäin). Pioneerimateriaalin takia käytössä kuorma-auto tai peräkärryllä oleva traktori.
Konekivääriryhmä (sisältää x määrän 1au+2m vahvuisia kk partiota). Section kuvaisi tätä kaiketi paremmin kuin ryhmä, mutta näillä mennään. Partio kulkee peräkärryllä olevalla mönkijällä runsaine ampumatarvikkeineen.
Huoltojoukkue on varsin tavanomainen eli siihen kuuluu talousryhmä, täydennysryhmä, lääkintäryhmä sekä lisäksi kuljetus- ja kunnossapitoryhmä. Viimeksi mainitulla ennenkaikkea tuetaan lääkintäryhmää evakuoinneissa sekä täydennysryhmää ja jääkärijoukkueita materiaalin kuljetuksessa.
Komppanian johto-osa on tavanomainen päällikkö, varapäällikkö, tulenjohtopäällikkö.
Kahden kuvatunlaisen jääkärikomppanian lisäksi Kevyeen Osastoon kuuluu komentajan ja esikunnan lisäksi esikunta- ja tukikomppania, jonka runko on seuraavanlainen:
Panssarintorjuntajoukkue (PSTOHJ2000)
Viestijoukkue
Pioneerijoukkue
Huoltojoukkue
Ensihoitojoukkue
Tiedustelujoukkue (sisältäen lennokkitiedusteluelementin)
Kranaatinheitinosasto (4xRSKRH)
Ilmatorjuntajaos (koostuu mönkijöin varustetuista ITKK partioista ja Stinger partioista)
Vahvuus ylittää vanhat Kevyet Osastot ja muistuttaa pataljoonaa, mutta raskaiden aseiden määrä on merkittävästi vähäisempi. Mooottoripelien määrä on myös hieman avoinna komppanioissa, mutta polttoaineen tarve on varmasti vähäisempi kuin esimerkiksi Pasi kalustolla olevalla jääkäripataljoonalla. Näitä myöten myös joukon vaatima logistiikka on kevyempi, vaikka ei mennäkään ihan mies, kokardi ja kivääri-linjalle.
Mitä ajatuksia tälläinen herättää? Millä tavalla kehittäisit, täsmentäisit tai muuttaisit nyt esitettyä vaihtoehtoa? Jotta saadaan keskustelua kevyestä jalkaväestä niin tässä saa antaa ajatusten virrata ihan sieltä jääkäriryhmän ensimmäisestä partiosta Kevyen Osaston esikunnan kokoonpanoon ja kaikkeen siltä väliltä onpa kyse sitten huolto-osien vahvuudesta, raskaiden aseiden määrästä tai konekivääriaseistuksen, kuten sanottu epäortodoksimaisesta käyttöajatuksesta.
Kun tuosta ryhmän kokoonpanosta (3 oikeaa partiota + rj vs 2,5 partiota niin kuin nykyään) oli puhetta.
Tässäkin, puhutaan työkaluista, vaikkakin Suomessa yksiköt on yleensä kasattu löytyvän kaluston ympärille (=mihin on varaa) eikä toisin päin. Mitä suorituskykyä yksiköltä vaaditaan, mihin tehtävään sellainen halutaan muodostaa. Tarvitaanko ultimaattista tulivoimaa vai painotetaanko liikkuvuutta? Vai korvataanko tulivoimalla esim pienempää taistelevaa massaa kuten mekanisoiduissa?
