Kilpaurheilijoiden ja ihannesotilaiden vertailua

[Museo]

Tiedättekö mikä piirre tutkijoiden mukaan yhdistää suomalaisia ammattirikollisia? No tietenkin urheiluharrastus lapsuudessa. Tämä kuulemma selittyy kyseisen ihmistyypin elämyshakuisuudella. Sama piirre sitten altistaa kilpaurheilijoita niin päihde- kuin mielenterveysongelmille.

Olen joskus miettinyt mahtaako kyseessä olla se sama ihmistyyppi mistä tulevat ne taistelussa tehokkaimmat sotilaat? Mitkä piirteet yhdistävät heitä kilpaurheilijoiden kanssa? Tällaisia piirreteorioita ei tietenkään kannata yleistää liikaa mutta onhan nuo ihan tilastollisesti merkittäviä seikkoja.

Onko niin että tuon elämyshenkisyyden lisäksi niin urheilussa kuin sotilaana tuppaavat usein pärjäävän sopivan kilpailuhenkiset kaverit, jotka jaksavat treenata ja sitten yhteen hitsautuneissa joukkueissa pystyvät toistuvasti äärisuorituksiin? Valitettavasti joskus näillä ihmisillä mopo sitten niin sanotusti karkaa käsistä.

PS Tämä ei ole nyt halventavaksi tarkoitettu keskustelunavaus. Toiset nyt vain päätyvät elämässään kanavoimaan taipumuksensa väärin.

 

[setämies]

No eikös juuri ollut norjalaisessa lehdessä juttu norskien omista rauhanturvaajista A-maassa, jotka omien sanojensa mukaan halusivat taisteluun, eivät rauhaa turvaamaan? Siitähän nousi iso haloo sielläpäin koska "...eihän skandinaavit ole sotaisa kansa joka hakee taistelua.." Mielestäni kuitenkin tuo uho ja pyrkiminen taisteluun on selkeä merkki kilpailunhalusta, joka urheilukentällä näkyy vaan sivistyneempänä.

 

[Bodyguard]

Urheiluhan on aikanaan "syntynyt" kahdesta syystä: 1. Ihmisen luontainen halu leikkiä ja 2. Sotilaskunnon ja -taidon kehittäminen. Joukkepelithän ovat pitkälti tuon leikkimishalun seurausta, mutta "sotilaallinen" puolihan niissäkin on. Joukossa toimiminen ja oman "postinsa" hoitaminen, yhteinen päämäärä, oman puolustaminen, vihollisen voittaminen, taktiikka ym. Yksilölajeista monet ovat suoraan sotilastaitoja ( entisiä tai nykyisiä ): Kaikki lajit, missä ammutaan tai heitetään, kaikki kamppailulajit, purjehdus ym. Onhan meillä ihan ikioma alkuaan sotilastaitojen kehittämiseen kehitetty laji, pessäpallo. Tosin sen esikuvanahan on ollut baseball, mutta kyllä se majuri Pihkala ajatteli sotilaistakin sitä kehittäessään.

Urheilun "sotilaallinen perintö" on ehkä se, miksi huippu-urheilija yleensä omaa keskimääräistä paremmat mahdollisuudet kouliutua erinomaiseksi sotilaaksi. Jotta ihmisestä tulisi huippu-urheilija, on hänen oltava kunnianhimoinen, päättäväinen, omata voittamisen halu, tehtävä työnsä ( harjoituksensa ) mukisematta ja itsensä ylittäen jne. Eikös nämä ole myös hyvän sotilaan ominaisuuksia?

Rajojen kokeilu kuuluu myös monesti urheiluun. rajoja koetellaan myös sotilastoiminnassa. Sen varjopuolena voi sitten ilmetä näitä mopon karkaamisia.

 

[Kapiainen]

Tiedättekö mikä piirre tutkijoiden mukaan yhdistää suomalaisia ammattirikollisia? No tietenkin urheiluharrastus lapsuudessa. Tämä kuulemma selittyy kyseisen ihmistyypin elämyshakuisuudella. Sama piirre sitten altistaa kilpaurheilijoita niin päihde- kuin mielenterveysongelmille.

Olisi mielenkiintoista tutustua tuohon tutkimukseen. En tässä yhteydessä lähde em. yhteyttä suoraan kiistämään, mutta olisi tosiaan mielenkiintoista tutustua tuohon tutkimukseen.
Perustelen tätä sillä, että tunnen/tiedän sattuneesta syystä melko suuren määrän Suomalaisia kilpaurheilijoita (entisiä ja nykyisiä) ja heidän taustojaan. En tiedä yhdenkään heistä olevan ammattirikollinen..tosin en tietääkseni tunne yhtään ammattirikollista, joten voi siinä mielessä olla mahdollista, että joku tuntemistani urheilijoista olisi ammattirikollinenkin?!
Tuntemistani urheilijoista vain yksittäistapauksilla on päihdeongelmia, sama pätee mielenterveysongelmiin. Valtaosa on urheilu-uransa jälkeen menestynyt suhteellisen hyvin "siviilimaailmassa" ja tässäkin vain muutama yksittäistapaus on poikkeuksena.
Suurin/yleisin "ongelma" tuntuisi olevan ylipaino ja sen mukanaan tuomat ongelmat.
En siis pysty mitenkään omiin kokemuksiin perustuen vahvistamaan keskustelunavauksessa esitettyä vaitettä siitä, että urheilutausta antaisi viitteitä ammattirikollisuuteen tai päihde- ym vakaviin ongelmiin taipuvaisuudesta.

Tietenkin jos tutkimuksessa termi "urheiluharrastus" tarkoittaa jotakin korttelikiekkotasoa, niin ehkä sitten..

 

[baikal]

Tuossa tutkimuksessa siis väitetään, että "urheiluharrastus lapsuudessa on yhteistä ammattirikolliselle ja huippu-urheilijalle"..sikäli aika varmaa on ainakin se, että huippu-urheilija on hyvin todennäköisesti JO lapsena harrastanut urheilua, eikö vain? Ammattirikollinen voinee taas kehittyä laisekseen ilman urheiluharrastustakin?

Jos taas on niin, että ammattirikolliskanditaatit ovat lähtökohtaisesti urheilullisia, niin eikö ole parempi, että tämä joukko urheilee ja kenties täten purkavat negaatioitaan ja jääpi isommat rötökset tekemättä?

Olen minä joskus kuullut erään valmentajan sanoneen, että jossain määrin kamppailulajit ja jääkiekko pitävät parissaan väkeä, josta on ns. "moneksi". Tosin onhan meillä ihan oma Matti Nykänen. Mies on yksi maailman menestyneimpiä lajissaan ja varttuneenakin vielä aika holtiton tyyppi. Mutta eihän masakaan ole atari, muuten vaan simoissaan töpeksii.

Kapiainen: miten sinä näet eittämättömän urheilussa kiellettyjen aineiden käytön ja hankkimisen, myymisen ja välittämisen...missä määrin tätä hommaa hoitaa samat jepet kuin mitä muiden mömmöjen katukaupan? Vai pitääkö tässä kohtaa vetää ero huippu-urheilijoiden hankintoihin ja katujullien hankinnoihin?

Minusta doping-vastarinta on sikäli peffallaan, että kun aineet ovat kiellettyjä, niin helposti mukaan tulevat "hämäräsepot", jolloin siinä sekoitutaan monella tapaa hommiin, joihin ei ole tarkoituskaan. Toiseksi, pitäisikö liuta lääkkeitä ja joitain hormoneja vapauttaa käyttöön lääkärin valvomina? Jos homma toimisi avoimesti ja oikeasti tarpeisiin, niin tämä hämäräpuoli jäisi pois ja toiminta olisi "turvallista". Pyöräilykuolemien takanahan oli juuri monesti se, että ei ollut lääkärivalvontaa....autokuskit ja iha ite piikitettiin ja nieltiin...henki mäni.

Ajan tällä takaa sitäkin, että urheilu olisi toisaalta "puhtaampaa", jos tietty arsenaali nyt kiellettyjä juttuja sallittaisiin...jäisi nämä iha ite-jutut pois ja ei tarvis hommata hämäräjätkien kanssa. Absoluuttinen ei - se ei mielestäni ole toimivaksi osoittautunut, valitettavasti. Isoilla mainosrahoilla pelaavat eivät joka lajissa kärähdä...isot rahat takaavat hyvät apteekkarit ja lääkärit, pikkurahoilla puuhastelijat yrittävät pysyä mukana ja toimivat mölösti.

 

[Kapiainen]

Kapiainen: miten sinä näet eittämättömän urheilussa kiellettyjen aineiden käytön ja hankkimisen, myymisen ja välittämisen...missä määrin tätä hommaa hoitaa samat jepet kuin mitä muiden mömmöjen katukaupan? Vai pitääkö tässä kohtaa vetää ero huippu-urheilijoiden hankintoihin ja katujullien hankinnoihin?

Mielestäni tässä kohtaa voidaan vetää hyvin selkeä raja kilpaurheiludopingin ja harrastatelija(voimailija)dopingin välille. Jälkimmäinen on ala, joka yhdistyy selkeästi järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja näinollen samat jannut "jakeluketjussa" toimittavat monen monenlaista muuta "tavaraa" kuin vain urheilussa käytettäviä dopingaineita.
Kilpaurheiludoping on kokonaan oma maailmansa, eikä sillä ole välttämättä juurikaan kytköksiä niihin "jakeluketjuihin", joista punttisalien kuntoilijat roinansa hankkivat.
Laajemmin ottaen kilpaurheilusopingistakin on vedettävissä yhtymäkohtia ainakin "harmaalle alueelle" sen suhteen mitä tulee lain noudattamiseen. Käytännössä asia kuitenkin hoituu siten, ettei mitään lakeja rikota..korkeintaan hieman koetellaan lain henkeä, mutta se ei vielä riitä siihen, että toiminta olisi lain silmin rikollista.
Pyöräilykuolemista sen verran, että kyse ei tuolloin(kaan) ollut mistään amatöörien puuhastelusta, vaan siitä että kuolemat aiheuttanut lääke oli tuolloin vielä niin uusi, ettei sen käytöstä ollut riittävästi tietoa edes alan parhailla asiantuntijalääkäreillä = lääke ei ollut vielä edes kaupallisessa levityksessä. Tätä tietoa sitten kyllä nopeasti kertyi, valitettavasti sen tiedon kartuttaminen myös vaati useamman urheilijan hengen. Kilpaurheiludoping ei ole koskaan ollut mitään "harrastelua", jossa talonmiehet, autokuskit ja hierojat toimivat "osailijoina". Kyllä sieltä aina takaa on löytynyt ammattiosaamista.

 

[Bodyguard]

Hmm... kyllähän sinne kamppailulajien pariin hakeutuu myös tietyntyyppistä väkeä, sitä ei voi kieltää. Eri asia on, kuinka moni heistä jatkaa alkeiden jälkeen. Aikanaan lähes jokaiselle munkin vetämälle alkeiskurssille osallistui näitä jamppoja, mutta käytännössä kukaan ei kovin pitkään mukana ollut. Useimmiten syynä taisi olla se, että he eivät oikein sopeutuneet harjoituskuriin. Perinteellisessä kamppailulajien harjoittelussa ( myös bograus ja paini ) kuri on, miten sen nyt sanoisi, ehkä kovempaa kuin monissa muissa lajeissa. Hmm.. ainakin erilaista ( mitä minä olen eri lajeja seurannut ja ollut mukana ). Kontaktilajeissa niitä negaatioita kyllä pääsee purkamaan, mutta niissäkin on ne säännöt minkä mukaan mennään. On toki poikkeuksiakin olemassa: Nimeä mainitsematta tiedän kyllä pari ihan mj-tason kaveria, jotka aikanaan saivat aika paljon pahaa jälkeä aikaan stadin yössä. No, eivät tietääkseni sentään ihan ammattilaisia olleet.

Lätkällähän on vähän semmoinen macho-maine, uhoamista ym ylenmäärin. Lajin "luonteeseen" kuuluu määrätynlainen agressiivisuus ja siinä toki helposti se mopo voi karata käsistä. Mutta että atareita, ehkä yksi kuuluisa pelaaja on lähellä ataria ( tai ainakin niitä piirejä), mutta muuten en kyllä voisi yleistää.

Doping on, kieltämättä niin kuin baikal sanoi, tuonut mukanaan ammattimaista rikollisuutta tai ehkä oikeastaan niin, että atarit ovat kiinnostuneet dopingmömmöistä rahasampona ja se on sitten vienyt niiden käyttäjiäkin mukaan ammattimaiseen rikollisuuteen. Helppo raha, kauniit naiset... Nämä doping-hommat varmaan ovat ne eniten rikollisuuteen johtavat urheilijoiden piirissä.

Oma lukunsa ovat sitten nämä Matti Nykäset. Kännissä riehutaan ja aamulla ei mitään muisteta. Joillekin se viina vaan ei sovi. Siihen kun yhdistetään erilaiset mömmöt, niin äkkiä voi yksi tai kaksi Los Pacosin kuppilaakin saada "uuden ilmeen". Mulla sattuu olemaan muutama aika hyväkin tuttu, pari ihan kaveriakin, joiden hyvin alkanut urheilu-ura ( nuortenmj-leiritys yms. ) on sitten siihen viinaan kaatunut. Pientä rötöstelyä heillä on ollut, mutta ei voi ammattirikollisiksi sanoa. Tosin vähemmistöä he edustavat. Onhan se edelleen se viina monen suomalaisen turma. Suurin osa suomalaisista väkivallanteoistahan tehdään jonkun päihteen ( yleensä viinan ) vaikutuksen alaisena.

Mitäköhän se erilaisten mömmöjen vapauttaminen toisi mukanaan? Ehkä, kuten baikal mainitsi, se voisi lopettaa siihen liittyvän rikollisuuden, mutta toisiko se sitten jotain muuta mukanaan. Kuten aiemmin sanoin, mömmöt+alko voi johtaa ihan mihin tahansa, jopa hirmutekoihin.

 

[Bodyguard]

Nuo kapiaisen sanat ovat kyllä täyttä totta. Se pahempi doping-ongelma ovat ne harrastelijat, joilla ei ole mitään kontrollia.

 

[Kapiainen]

Mitäköhän se erilaisten mömmöjen vapauttaminen toisi mukanaan? Ehkä, kuten baikal mainitsi, se voisi lopettaa siihen liittyvän rikollisuuden, mutta toisiko se sitten jotain muuta mukanaan. Kuten aiemmin sanoin, mömmöt+alko voi johtaa ihan mihin tahansa, jopa hirmutekoihin.

Jos pohditaan mitä dopingin vapauttaminen toisi mukanaan niin..mehän tiedämme sen jo! Jos tarkastellaan kilpaurheilussa vaikkapa aikajaksoa 1980-luvulta noin 2000-luvun puoliväliin, niin siitä näemme millaista kilpaurheilu olisi vapaan dopingin aikana..koska tuolloin käytännössä ja tosiasiassa kilpaurheilussa elettiin vapaan dopingin aikaa. Tietenkin silloinkin "jakeluketjussa" väistämättä mentiin monesti sillä "harmaalla alueella" ja jossain määrin varmasti rikollisuudenkin rajamailla, mutta itse urheilu oli tuolloin siis käytännössä vapaan dopingin ajan urheilua.

 

[Bodyguard]

Mitäköhän se erilaisten mömmöjen vapauttaminen toisi mukanaan? Ehkä, kuten baikal mainitsi, se voisi lopettaa siihen liittyvän rikollisuuden, mutta toisiko se sitten jotain muuta mukanaan. Kuten aiemmin sanoin, mömmöt+alko voi johtaa ihan mihin tahansa, jopa hirmutekoihin.

Jos pohditaan mitä dopingin vapauttaminen toisi mukanaan niin..mehän tiedämme sen jo! Jos tarkastellaan kilpaurheilussa vaikkapa aikajaksoa 1980-luvulta noin 2000-luvun puoliväliin, niin siitä näemme millaista kilpaurheilu olisi vapaan dopingin aikana..koska tuolloin käytännössä ja tosiasiassa kilpaurheilussa elettiin vapaan dopingin aikaa. Tietenkin silloinkin "jakeluketjussa" väistämättä mentiin monesti sillä "harmaalla alueella" ja jossain määrin varmasti rikollisuudenkin rajamailla, mutta itse urheilu oli tuolloin siis käytännössä vapaan dopingin ajan urheilua.

Joo, en tarkoittanutkaan sitä "valvottua osastoa" eli kilpaurheilijoita, vaan enemmänkin niitä harrastelijoita, jotka tänä päivänä ovat niiden ammattirikollisten "lypsylehmiä". Sorry, sanoin ehkä epäselvästi.

 

[baikal]

Aika vaikea paketti tämäkin. Maailma ei ole mustavalkoinen eikä siitä sitä tule.

 

[Kapiainen]

Joo, en tarkoittanutkaan sitä "valvottua osastoa" eli kilpaurheilijoita, vaan enemmänkin niitä harrastelijoita, jotka tänä päivänä ovat niiden ammattirikollisten "lypsylehmiä". Sorry, sanoin ehkä epäselvästi.

Se onkin vaikeampi kysymys. Periaatteessa vapauttaminen toisi mukanaan sen, että dopingaineet pitäisi hankkia lääkärin kautta, koska se on selvää ettei vapauttaminen voisi tarkoittaa sitä, että dopingkäyttöön soveltuvat lääkkeet vapautettaisiin käsikauppaan apteekkeihin. Näin kuntoilija joutuisi hakemaan lääkäriltä reseptin saadakseen dopingaineita, jolloin lääkäri voisi kontrolloida edes jotenkin kuntoilijan lääkkeidenkäyttöä. Jos lääkkeitä saisi hankittua reseptillä, ne olisivat halvempia kuin katukaupassa..mutta toisaalta ollakseen halvempia, KELA:n pitäisi korvata osa lääkkeen hinnasta, kuten nytkin useimpien reseptilääkkeiden kohdalla on. Olisi kuitenkin raju vääryys maksattaa kuntoilijoiden doping veronmaksajilla KELA:n kautta. Jos taas dopingaineita ei saisi reseptillä edullisemmin apteekista kuin mitä niitä saa katukaupasta, niin silloin kysyntä kohdistuisi edelleen lähinnä katukauppaan.
Sanoisinkin mieluummin niinpäin, että Australian käytäntö..eli äärimmäisen ankara lainsäädäntö dopingiin liittyen..karsisi tehokkaammin kuntoiludopingia kuin sen vapauttaminen. Kun jo pienehkön määrän hallussapidosta ja/tai käytöstä heilahtaa häkki, niin kyllä se monen kuntoilijavoimailijan pistäisi miettimään kannattaako sitä riskiä ottaa. Monet näistä kavereista kun ovat ihan kunnon kansalaisia, eikä mitään laitapuolen jannuja, joille häkkiin joutuminen on monesti jopa toiveissakin, että pääsee kadulta pois lämpimän ruuan ääreen. Kun keskiverto, työssäkäyvä perheenisä huomaa häkkiuhan olevan todellinen uhka jos jaa nappien kanssa kiinni, niin kyllä se miettimään taatusti pistää pariin kertaan, ennenkuin puuhaan ryhtyy.
Se on sitten tietysti taas toinen juttu, onko se noin ankaran lainsäädännön arvoista...kyse on kuitenkin lähinnä siitä, että aikuiset ihmiset vapaaehtoisesti haluavat vahingoittaa itseään. Samalla logiikalla alkoholikin voitaisiin kriminalisoida. Enemmän haittoja alkoholi aiheuttaa kuin kuntoiludoping.

 

[Bodyguard]

Joo, en tarkoittanutkaan sitä "valvottua osastoa" eli kilpaurheilijoita, vaan enemmänkin niitä harrastelijoita, jotka tänä päivänä ovat niiden ammattirikollisten "lypsylehmiä". Sorry, sanoin ehkä epäselvästi.

Se onkin vaikeampi kysymys. Periaatteessa vapauttaminen toisi mukanaan sen, että dopingaineet pitäisi hankkia lääkärin kautta, koska se on selvää ettei vapauttaminen voisi tarkoittaa sitä, että dopingkäyttöön soveltuvat lääkkeet vapautettaisiin käsikauppaan apteekkeihin. Näin kuntoilija joutuisi hakemaan lääkäriltä reseptin saadakseen dopingaineita, jolloin lääkäri voisi kontrolloida edes jotenkin kuntoilijan lääkkeidenkäyttöä. Jos lääkkeitä saisi hankittua reseptillä, ne olisivat halvempia kuin katukaupassa..mutta toisaalta ollakseen halvempia, KELA:n pitäisi korvata osa lääkkeen hinnasta, kuten nytkin useimpien reseptilääkkeiden kohdalla on. Olisi kuitenkin raju vääryys maksattaa kuntoilijoiden doping veronmaksajilla KELA:n kautta. Jos taas dopingaineita ei saisi reseptillä edullisemmin apteekista kuin mitä niitä saa katukaupasta, niin silloin kysyntä kohdistuisi edelleen lähinnä katukauppaan.
Sanoisinkin mieluummin niinpäin, että Australian käytäntö..eli äärimmäisen ankara lainsäädäntö dopingiin liittyen..karsisi tehokkaammin kuntoiludopingia kuin sen vapauttaminen. Kun jo pienehkön määrän hallussapidosta ja/tai käytöstä heilahtaa häkki, niin kyllä se monen kuntoilijavoimailijan pistäisi miettimään kannattaako sitä riskiä ottaa. Monet näistä kavereista kun ovat ihan kunnon kansalaisia, eikä mitään laitapuolen jannuja, joille häkkiin joutuminen on monesti jopa toiveissakin, että pääsee kadulta pois lämpimän ruuan ääreen. Kun keskiverto, työssäkäyvä perheenisä huomaa häkkiuhan olevan todellinen uhka jos jaa nappien kanssa kiinni, niin kyllä se miettimään taatusti pistää pariin kertaan, ennenkuin puuhaan ryhtyy.

Niin, voisi olla mietittävä ajatus. Minä olen kyllä itse hyvin vahvasti niitä aineita vastaan ja voisin hyvinkin kannattaa esille ottamaasi vaihtoehtoa. Sopiiko se sitten kaikille, on eri juttu. Tarkoitan lähinnä politiikkaa. Onko se liian "ankaraa" suomalaiselle oikeuskäytännölle ( jossa valitettavasti politiikallakin on osansa ).

 

[Kapiainen]

Niin..asia on yhtään tarkemmin miettien aika kimurantti. Äkkiseltään sellainen Australialaistyyppinen, äärimmäisen ankara lainsäädäntö kyllä todennäköisesti tehoaisi moneen käyttäjään. Toinen puoli sitten on kuitenkin se, että jos tupakka ja alkoholi ovat sallittuja, niin miksi sitten dopingaineiksi sopivien lääkkeiden väärinkäyttö olisi kriminalisoitava äärimmäisen ankarin rangaistuksin.
Fakta on myös se, että käsikauppalääkkeinä saatavien tulehduskipulääkkeiden..eli siis "buranan"..väärinkäyttöön kuolee Suomessa vuosittain enemmän ihmisiä kuin dopingaineiden väärinkäyttöön, puhumattakaan alkoholin aiheuttamista haitoista sekä alkoholin käyttäjille itselleen ja heidän läheisilleen. Tästä kulmasta katsoen tuntuisi hieman epäjohdonmukaiselta antaa ankaria tuomioita dopingaineiksi sopivien lääkkeiden (väärin)käytöstä.

 

[Bodyguard]

Niinpä niin, onhan joku tutkijakin todennut, että jos tupakka keksittäisiin nyt, niin se luokiteltaisiin huumeeksi ja olisi siis kiellettyä. Ei prkle, minäkin olisin silloin kriminaali. Anyway, vaikea juttuhan tämä on. Aina putkahtaa esiin asioita, jotka vaan tekevät asioista monimutkaisempia. Ehkäpä ei ole olemassa sitä ainoaa ja oikeaa polkua.

 

[Museo]

Niin tässä tutkijat spekuloivat sen elämyshakuisuuden olevan linkki urheilutaustan ja ammattirikollisuuden välillä. Mietin voisiko sen elämyshakuisuuden yleisenä piirteenä laajentaa koskemaan myös sotilaita. Kansankielellä puhutaan kai ns. äärimmäisyysihmisistä. Tässä pitäisi kuitenkin muistaa nyt suurusluokat, sillä rikollista uraa luovia ammattirikollisia on maassamme kuitenkin aika vähän verrattuna kaikkiin urheilutaustan omaaviin henkilöihin. Ehkä sitä pitäisi erityisesti joidenkin lajien kohdalla kiinnittää jatkossa enemmän huomiota riskiryhmien tunnistamiseen ja tukemiseen. En tiedä, vaikeita asioita.

 

[Kapiainen]

Mietin voisiko sen elämyshakuisuuden yleisenä piirteenä laajentaa koskemaan myös sotilaita. Kansankielellä puhutaan kai ns. äärimmäisyysihmisistä. Tässä pitäisi kuitenkin muistaa nyt suurusluokat, sillä rikollista uraa luovia ammattirikollisia on maassamme kuitenkin aika vähän verrattuna kaikkiin urheilutaustan omaaviin henkilöihin. Ehkä sitä pitäisi erityisesti joidenkin lajien kohdalla kiinnittää jatkossa enemmän huomiota riskiryhmien tunnistamiseen ja tukemiseen. En tiedä, vaikeita asioita.

Kyllä varmasti kilpaurheilijat ja sotilaat ovat jossain määrin äärimmäisyysihmisiä. Varmasti myös ammattirikollinen on äärimmäisyysihminen..kuten myös esimerkiksi moni menestyvä yrittäjä ja suuren yrityksen huippujohtajakin on.
Tietenkin tässä yhteydessä täytyisi määritellä tarkemmin "ammattirikollinen". Jos ammattirikollisella tarkoitetaan ihmistä, joka pyörittää suurta rikollisliigaa ja sen bisneksiä kuin jonkun yrityksen toimitusjohtaja, niin silloin yhtymäkohtia on varmasti löydettävissä. Jos taas "ammattirikollinen" tarkoittaa pikkunilkkiä, joka hakee Viipurista matkalaukullisen viinaa, tupakkaa ja halpoja hormoneja ja elättää sillä itsensä, niin tuskin siitä mitään merkittäviä yhtäläisyyksiä on löydettävissä menestyvään kilpaurheilijaan, yrittäjään tai yritysjohtajaan.

 

[Museo]

Jos taas "ammattirikollinen" tarkoittaa pikkunilkkiä, joka hakee Viipurista matkalaukullisen viinaa, tupakkaa ja halpoja hormoneja ja elättää sillä itsensä, niin tuskin siitä mitään merkittäviä yhtäläisyyksiä on löydettävissä menestyvään kilpaurheilijaan, yrittäjään tai yritysjohtajaan.

Niin vai ovatko nuo niitä henkilöitä joilta kyllä löytyy elämyshakuisuutta mutta ei niinkään sitä ammattitaitoa? Sitä samaa porukkaa jota aina tarvitaan ammattiarmeijoiden miehistötehtäviin jos rivejä ei saada muuten täyteen?

 

[Kapiainen]

Niin vai ovatko nuo niitä henkilöitä joilta kyllä löytyy elämyshakuisuutta mutta ei niinkään sitä ammattitaitoa? Sitä samaa porukkaa jota aina tarvitaan ammattiarmeijoiden miehistötehtäviin jos rivejä ei saada muuten täyteen?

Niin, sanoisin nimenomaan niinpäin, että nuo pikkunilkit ovat niitä, joita on ilmeisen monissa ammattiarmejoissa ollut pakko ottaa miehistöön kun muita ei ole kertakaikkiaan ollut tarjolla. "Pikkunilkki" ei kuitenkaan missään tapauksessa edusta sitä ihmistyyppiä, joka olisi optimaalinen ammattisotilas miehistötehtäviin.
Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa todennäköisesti kyvykkyydessä mitattuna aivan varmasti laadukkaimpiin lukeutuvaa miehistöä millä tahansa mittapuulla mitattuna..mahdollisesti Suomalainen miehistö on tässä mielessä jopa laadukkainta maailmassa. Ammattiarmeijassa tuskin löytyy miehistötehtävissä olevilta sellaista monialaista ammattiosaamista ja älyllistä kyvykkyyttä kuin mitä löytyy Suomalaisesta kenttäarmeijasta. Se on ehdoton vahvuus, jolla korvataan kokonaisuutena monta sellaista puutetta, joissa tyypillinen miehistötason ammattisotilas on vahvemmilla.

 

[Bodyguard]

Monet ammattirikollisethan ovat melkoisen älykkäitä ihmisiä. He käyttävät vaan sen älykkyytensä vääriin asioihin. Olisiko niin, että "normaalielämän" haasteet eivät heille riitä. Sama taitaa olla sotilaiksi alkavilla ja myös niillä huippu-urheilijoilla. Tavalliset haasteet eivät riitä. Kokonaan toinen porukka on sitten ne ns. kilikalimiehet, joille ei sitä älyä/harkintakykyä ole niin paljon suotu. Ne ovat niitä, jotka heittävät sen pyörätelineen kiskan ikkunasta sisään kaljan ja röökin vuoksi. Atari-lyhennekin muodostuu kahdesta eri termistä, ammatti- ja taparikolliset. Varsinaisia ammattirikollisia Suomessa taitaa olla kohtuullisen vähän, mutta näitä taparikollisia ( juuri niitä kilikaliukkoja ) sitäkin enemmän.
Ehkä ammattiarmeijaan noita kilikaliukkoja hakeutuu miehistötehtäviin, en tiedä. Tai sitten sellaisiksi taipuvaisia.
Sanotaanko niin, että urheilussa, sotilastoiminnassa ja ammattimaisesssaa rikollisuudessa, kuten myös poliisitoiminnassa samantyyppisistä ominaisuuksista lienee hyötyä. Onhan monet rikkolisliigatkin aika sotilaallisen mallin mukaisesti organisoitu. Tosin noiden kilikaliukkojen tyypilliset piirteet ovat kyllä mun mielestä ihan jotain muuta kuin huippu-urheilijalta tai huippusotilaalta edellytettäviä. Tosin poikkeuksiakin tietty on, ainakin muuan Jyväskyläläinen MN, joka toiminnallaan on aika lailla sellaisen kilikaliukon stereotyyppi.
Sorry, jotenkin tuntuu, että en nyt saa ilmaistua sitä mitä tarkoitan. Menee tällaiseksi jauhamiseksi, mutta ehkä tuosta jotain irtosi.