Kollektiivinen rangaistus

Toimiiko kollektiivinen rangaistus?

  • Toimii

    Ääniä: 18 58.1%
  • ei toimi

    Ääniä: 4 12.9%
  • en tiedä

    Ääniä: 2 6.5%
  • moderaatio voisi poistaa profiloivat kyselyt :)

    Ääniä: 1 3.2%
  • Toimii, mutta yksilön kannalta liian rankkaa

    Ääniä: 6 19.4%

  • Äänestäjiä yhteensä
    31

miheikki

Greatest Leader
Vahingonlaukaus paukkupatruunalla joukon ollessa koossa. Koko joukkue juoksee tämän takia. Tämän muistan omasta VM-palveluksesta. Henkilökohtaisen rangaistuksen kestää kaikki, mutta onko kollektiivinen rangaistus liian kova?

Marko Fobba Forss
5 hrs ·
KOULUKURIA KOLLEKTIIVISELLA RANGAISTUKSELLA?

Eilen uutisoitiin tapauksesta, jossa keravalainen opettaja oli keksinyt laittaa sekuntikellon mittaamaan metelöintiaikaa koululuokassa. Jokainen kulunut sekunti lyhensi koko luokan välituntia.

Vaikka käytäntö oli osoittautunut toimivaksi ja toiminta luokassa rauhoittunut, ei toiminta välttämättä kestäisi laillisuusarvioinnissa päivänvaloa. Kyseessä kun on kollektiivinen rangaistus, jossa yksilön oikeuksiin puututaan muiden hölmöilyjen takia.

Kollektiivinen rangaistus on monelle armeijasta tuttua kauraa. Ainakin niille, jotka sen ovat käyneet jo jonnin aikaa sitten. Nykypäivänä taitaa näitä talon ympäri juoksuttamisia tai muita vastaavia kollektiivisia punnerrusrangaistuksia olla vähemmissä määrin.

Itse muistan soveltaneeni kokelasaikana myös erästä kollektiivisen rangaistuksen muotoa, jonka varmaan joku viisaampi itselleni vinkkasi. Vedin oppituntia alokkaille ja jos joku höpisi luokassa, molemmat hänen vieruskaverit joutuivat seisomaan seuraavat viisi minuuttia asennossa. Muistan sen toimineen.

Nykyään tästä omasta, mutta myös tuosta opettajan toiminnasta voisi tulla siis pyyhkeitä. Osa voi kuitenkin olla sitä mieltä, että jos tällä kollektiivisella rangaistuksella saadaan ryhmädynamiikka toimimaan ja jokainen huolehtimaan toisistaan, niin eikö homma ole silloin ok? Yhteisöllisyydenhän puolesta tässä on jo peräänkuulutettu jo pitkän aikaa ja "koko kylän" pitäisi pitää huolta omistaan.

Pahimmillaan kollektiivista rangaistusta on kuitenkin käytetty esimerkiksi Suomen sisällisodan teloituksissa. Viime vuosina otsikoissa on ollut myös erilaisten vähemmistöryhmien syrjiminen kollektiivisesti esimerkiksi erilaisin porttikielloin.

Mutta voisiko kollektiivisella rangaistuksella rauhoittaa koulupäivää, ilman että rangaistukset menevät äärimmäisyyksiin? Eli juuri tämänkaltaisten sekuntikellorangaistusten myötä.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi kollektiivinen rankaiseminen koulukiusaamistapauksesta? Johtaisiko se siihen, että kiusaajaa alettaisiinkin kiusata muiden toimesta, vai toisiko se rauhan kouluun? Rangaistaisiinko oppilaita vai opettajia? Olisiko se sivustaseuraajien oikeutettua vastuuttamista puuttumaan kiusaamiseen, vai yksilön oikeuksien polkemista muiden hölmöilyjen takia?

Mitä mieltä sinä olet?

Kysely on anonyymi, ainakin omille valtuuksilleni.
 
Äänestin, että toimiihan se jollakin tavalla. Moraaliselta ja laillisuuskannalta se on kuitenkin aika arveluttavaa.

Ongelmanahan kollektiivirangaistuksessa on se, mitä Leonardille tapahtui Full Metal Jacket-elokuvassa.
 
Hätiköin kysymysten asettelussa. Lisäsin uuden vaihtoehdon.
 
Minä sallin täysin ainakin tuon sekuntikellotempun luokassa. Aihe ("toimiiko kollektiivinen rangaistus, tai onko se eettistä") on liian laaja ja yleinen. Eri käytäntöjä pitää tarkastella tapauskohtaisesti. Kollektiivisen rangaistuksen voi kieltää lailla mutta mielestäni sinne voisi listata sallittuja poikkeuksia.
 
Kollektiivisessa rangaistuksessa pitäisi ottaa huomioon se, että missä määrin se rangaistukseen johtanut toiminta on koko joukon kollektiivista perseilyä ja missä määrin käytännössä yhden henkilön töhöily kaadetaan koko joukon niskaan. Lienee oikeudenmukaista ja johdonmukaista, että mikäli koko porukka töhöilee, koko joukkoa myös rokotetaan. Tämähän olisi lopputulos myös siinä tapauksessa, että jokaisen yksilön hölmöilyt rangaistaisiin erikseen.

Toinen juttu on sitten se, että onko itse rangaistus johdonmukainen ja kohtuullinen siihen töhöilyyn nähden, mutta sehän on sitten oikeastaan jo toinen keskustelu.

Tuosta välituntiesimerkistä tulisi mieleen se, että teknisesti ottaen opettaja voisi varmaan perustella toimintaansa siten, ettei kyseessä oikeastaan ole rangaistus, vaan koska tunnin alku siirtyy yleisen häröpalloilun takia, siirtyy sen päättyminenkin saman verran. Hänen tehtävänsä on tämä tunti pitää, ja koska suoritusta mitataan kellolla, on päätös johdonmukainen. Ainakaan mulla ei ole tähän siis nokan koputtamista.

Jätän kuitenkin kyselyyn vastaamatta, koska en voi yksiselitteisesti vastata esitettyyn kysymykseen.
 
Tuo sekuntikellotemppu on kerrassaan loistava. Muistelen omaa aikaani peruskoulussa niin jostain syystä noilla eniten metelöivillä tyypeillä tuntui myös olevan aina eniten kiire ulos välitunnille joten he tuosta "rangaistuksesta" myös "eniten" kärsivät.

Kollektiivisen rangaistuksen sopivuus voidaan mitata sillä, paljonko ns. syyttömät siitä kärsivät. Jos varusmiesyksikkö on menossa ruokailuun ja pihalle järjestäytymisessä metelöidään, perseillään ja häröillään niin katson että tällöin on sopivaa juoksuttaa koko yksikkö takaisin tupiin ja yrittämään järjestäytymistä uudelleen. Järjestäytyminen täytyy sujua tietyllä, ennalta selvästi määrätyllä tavalla ja jos tehtävästä ei suoriuduta niin on luonnollista että se tehdään uudestaan, itseasiassa se ei ole rangaistus laisinkaan. Jos ryhmän hyökkäysammunta ei suju kouluttajan mielestä kuten se kuuluu niin veto tehdään uudestaan koko porukalla, ei vain niiden osalta jotka epäonnistuivat. Simple.

Sen sijaan jos koko porukan iltavapaat poltetaan sen takia että 1 tai 2 taistelijaa tulivat edellisenä iltana kännissä takaisin yksikköön, ei ole hyvä ja toimiva kollektiivinen rangaistus.
 
Kollektiivisessa rangaistuksessa pitäisi ottaa huomioon se, että missä määrin se rangaistukseen johtanut toiminta on koko joukon kollektiivista perseilyä ja missä määrin käytännössä yhden henkilön töhöily kaadetaan koko joukon niskaan. Lienee oikeudenmukaista ja johdonmukaista, että mikäli koko porukka töhöilee, koko joukkoa myös rokotetaan. Tämähän olisi lopputulos myös siinä tapauksessa, että jokaisen yksilön hölmöilyt rangaistaisiin erikseen.

Itse en mieltäisi tällaista kollektiiviseksi rangaistukseksi siinä mielessä, mitä kysymys koskee. Minusta kollektiivisen rangaistuksen avainkriteeri on se, että kaikki kollektiivista rangaistusta kärsivät eivät ole henkilökohtaisesti syyllisiä siihen, että rangaistus napsahti. Itse ymmärrän kollektiivisen rangaistuksen perustuvan siihen, että rangaistusta käyttäen koitetaan pakolla luoda porukkaan sosiaalista painetta, jolla huonosti käyttäytyvät saadaan lopettamaan huono käytöksensä. Periaatteessa tarkoitus on siirtää rankaiseminen auktoriteettiasemassa olevalta ryhmälle. Mainittu Full Metal Jacket näyttää tämän menetelmän toiminnan hyvin konkreettisesti, kun joukkue hakkaa Leonardin hänen töppäilyjensä aiheutettua rangaistuksen kaikille.

Ymmärrän siis periaatteen, mihin kollektiivinen rangaistus perustuu, mutta en silti pysty äänestämään sen puolesta, että se "toimii", koska sen moraalinen puoli on niin heikoilla. Se voi siis toimia lyhyellä tähtäimellä juuri sen ryhmäpaineen idean myötä, mutta pidemmällä tähtäimellä se nakertaa yksilöiden uskoa oikeudenmukaisuuteen heidän joutuessa rangaistuiksi, vaikka ovat itse toimineet täysin oikein. Itselleni joukkorangaistukset armeijassa olivat niitä pahimpia palvelumotivaation romuttajia. Etenkin AuK oli tätä touhua täynnä. Artikkelin perusteella nykyaikana tilanne on siellä parempi.

Muuten, antiikin Rooman armeijassa oli käytössä käänteinen kollektiivinen rangaistus nimeltään decimatio. Siinä huonosti käyttäytyneelle sotajoukolle (esim. paennut taistelusta tms.) annettiin sellainen rangaistus, että joukko jaettiin kymmenen miehen ryhmiin, joista jokaisen piti teloittaa yksi joukostaan ja siis teloitettavan valinnan ja itse teloituksen tekivät ne 9 muuta. Tässä siis yksilö pantiin kärsimään koko ryhmän väärin toiminnasta.
 
Kollektiivinen rangaistus ei toimi mikäli joukolla ei ole valtuuksia rangaista typerehtäviä yksilöitä ryhmän sisäisesti. Toki jos ryhmän sisäinen ryhmähenki on tarpeeksi hyvä, jotta yksilöt haluavat pitää huolta ryhmästä, toimii se silloin.
 
Edesmennyt kirjailijasuuruus P.T. Kekkonen pakinoi Kalkkivaarin muistelmissa joukkorangaistuksista seuraavaa:

"Kun Melinin komppania oli tekemässä koukkaustaan Naistenlahden jäällä, juostuaan kujaa Neulapadolla, olimme me jälkipuhdistusjoukot koulutettavina tehtäviimme. Oppimestarina toimi minua nuorempi mutta paljonkin kokeneempi Kajaanin sissi, jonka perässä myöhemmin hiihtelin erinäisiä peninkulmia, ensimmäisenä miehenä ahkion tekemässä jotoksessa. "Kun taistelu on voitettu, pannaan pystyyn TIVOLI. Onnenpyörän pyörityksen nimi on DESIMOINTI. Pelaajat pannaan riviin, ja joka kymmenes ammutaan. Jäljelle jääneet hajautetaan ja järjestetään riviin. Joka kymmenes ammutaan taas. Niin teimme Huoruslahdellakin ! DESI tarkoittaa kymmenys-osaa, minkä kouluja käyneet jo ennestään tietävätkin. Tämä lienee selvää tekstiä.. ?" Näin opetti Varkauden taisteluiden loppunäytöksen 17-vuotias veteraani käytännöllistä matematiikkaa.

"Milloinkas onnenpyörä pysähdytetään ?" Tätä kysyi muudan tyhmän oloinen oppilas - joku säveltäjä, tai muu komeljanttari. "Pakko lopettaa silloin, kun on vain yhdeksän pelaajaa jälellä", tokaisi itse-tietoinen opettaja, julki lausuen itsestään-selvyyden. Hänellä oli jo hoppu Kymijoen suuntaan valmentamaan sikäläistä tivolin henkilökuntaa, jota hän myöhempien muistelmiensa mukaan itse komensikin. Me jouduimme pyörittämään onnenpyörää omin avuin..."

Lue koko hupaisa tarina @ http://www.guns.connect.fi/gow/kalkkis2.html
 
Muistan kuinka omana alokasaikanani, eräs toimiupseeri piti puheen, jossa hän kehotti lyömään turpaan porukan riippakiviä. Alkuun hän tietenkin totesi, että näin siis tehtiin kun hän oli ollut alokas, mutta tuskin kenellekkään jäi epäselväksi mikä oli puheen sisältö ja tarkoitus.

Eräässä tuvassa sitten oli tullut jonkinlaista riitaa työnjaosta ja eräs alokas pyyhkäisi sitten puheen innoittamana toista alokasta turpaan. Esitutkinnassa sitten selitti, että homma meni vääpelin nuotituksen mukaan. Ihmetteli vaan kun pöytäkirjoissa ei ollut mitään merkintää vääpelin käskystä. Oikeudessa sitten keskeytettiin satuilu aika tylysti.

Noheva lintsarin kurittaja joutui spadeksi, kun kerran oli väkivaltainen ja rangaistu jo alokkaana. Nenilleen saanut palasi sitten myöhemmin yksikköön kokelaana.
 
Mitenkähän tämän aloittaisi.


Kollektiiviset seuraukset voivat ja saavat olla yhteisiä. Esim. Jos joukosta ei ole kyetty menemään ihmisten ilmoille sivistyneesti, niin sitä sitten siirretään, kunnes osataan.

Rangaistukset sitten taasen ovat vain niitä, mitä laissa sanotaan ja niistä asioista, joita joista laissa mainitaan. Ei muuta. Ei todellakaan !

Tunne yhteisyydestä niinkin tiiviissä porukassa kuin firma, ei kestä itse keksittyjä rangaistuksia itse keksimistä rikkeistä. Virhe on silloin johtajissa, jos niitä käyttää. Se PV, jonka nykyään tunnen toimii oikein, mitä taas väärinkäytöksiä varusmiesaikana tuli koettua, on historiaa.

Eikö inttimuiston pitäisi kertoa siitä, miten totaalisesta paskatilanteesta tuli selvittyä porukalla, eikä siitä miten jotain on kohdeltu väärin?
 
Kollektiivirankaisuissa on sekin piirre, että se todellinen iso paha susi jää taviksilla rankaisematta....ja töötti osuu yleensä rassukkaan. Erittäin tympeä piirre kollektiivin -rankaisutoteutumissa-. Rassukka taas tarvitsee tukea ja kannustusta, eikä suinkaan rankaisua.

En oikein ymmärrä fiilistelyä asialla, joka on todettu erittäin vastenmieliseksi mm. katsottaessa Venäjän armeijan käytäntöjä.
 
Kollektiivirankaisuissa on sekin piirre, että se todellinen iso paha susi jää taviksilla rankaisematta....ja töötti osuu yleensä rassukkaan. Erittäin tympeä piirre kollektiivin -rankaisutoteutumissa-. Rassukka taas tarvitsee tukea ja kannustusta, eikä suinkaan rankaisua.

En oikein ymmärrä fiilistelyä asialla, joka on todettu erittäin vastenmieliseksi mm. katsottaessa Venäjän armeijan käytäntöjä.
Nimenomaan. Simputuksen ja kiusaamisen apuväline. Ei se rajoittuisi vähääkään niihin, jotka todella sen ansaitsisivat.
Kaveri kertoi kauan sitten virolaisesta opiskelijatoveristaan, joka joutui Neuvostoliiton armeijaan joskus 70-luvulla. Hänellä on silitysraudan kuva vatsassa tänäkin päivänä. Ja ihan vain siksi, että oli vähemmistökansallisuuden edustaja isovenäläisessä varuskunnassa. Normitouhua siellä.
 
Muuten, antiikin Rooman armeijassa oli käytössä käänteinen kollektiivinen rangaistus nimeltään decimatio. Siinä huonosti käyttäytyneelle sotajoukolle (esim. paennut taistelusta tms.) annettiin sellainen rangaistus, että joukko jaettiin kymmenen miehen ryhmiin, joista jokaisen piti teloittaa yksi joukostaan ja siis teloitettavan valinnan ja itse teloituksen tekivät ne 9 muuta. Tässä siis yksilö pantiin kärsimään koko ryhmän väärin toiminnasta.
Tottakai teloitettava kärsii, enkä nyt ala väittelemään kuka kärsii pahemmin, kuollut vai eloon jääneet. Mutta tuossa ei todellakaan ole kyse että yksilö pannaan kärsimään koko ryhmän väärin toiminta. Kyseiset 10 miehen ryhmät olivat telttakavereita, vakituisia yksiköitä joilla oli oma vakituinen korpraaliin verrattava komentaja, ja joka eli yhdessä samoissa teltoissa, ja oli taistelussa vieri vieren, ja kantoi yhdessä teltat ja ruuan laitto tavarat yms. Keisari Augustuksen aikaan armeija kesti 25 vuotta - siinä ajassa tuli erittäin tutuksi tupakaverien kanssa. Ja ennen Keisari Augustusta oli asevelvollisuusarmeija, jossa yksiköt muodostettiin naapureista, eli taas oli tuttuja kavereita tuvassa. Ja nyt joku noista tutuista kavereista on pakko lyödä kuoliaaksi. Kyllä se on kova rangaistus koko yksikölle, ei pelkästään kuolleelle. Sitä varmasti jok ikinen päivä tulee muistamaan sen tilaisuuden kun kaveri piti hakata kuoliaaksi. Decimatio oli Rooman armeijan kaikkein ankarin rangaistus, eli kyllä se Roomalaisillekkin tuntui erittäin kovalta rangaistukselta, jossa rangaistuksen sai koko yksikkö josta yksi kymmenestä ei selvinnyt.
Decimatio vaikutti koko joukkoon ja koko armeijaan, henkiin jääneitä rankaistiin siinä erittäin rankasti ja unohtumattomasti.
 
Back
Top