Juha Sipilän (kesk) hallituksen päätös myydä lähes puolet puolustusteollisuuden avainyhtiön Patrian osakkeista norjalaiselle Kongsbergille on herättänyt ihastuksen hyrinää.
”Kauppa, jossa kaikki voittivat”,
otsikoi Helsingin Sanomat kommenttinsa.
Avainpeluritkin ovat olleet innoissaan:
”Me Patriassa olemme erittäin tyytyväisiä uuteen vähemmistöomistajaan ja strategiseen kumppaniin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia toimintamme kehittämiselle ja vaikuttaa varmasti osaltaan myös tulevaisuuden strategiavalintoihin”,
sanoi Patrian toimitusjohtaja
Heikki Allonen.
”Muodostamalla tämän Kongsbergin, Patrian ja Nammon teollisen liittoutuman otamme aktiivisen askeleen vastataksemme puolustusteollisuuden jatkuvaan keskittymiskehitykseen”,
sanoi Kongsbergin toimitusjohtaja
Walter Qwam omassa.
”Tämä ei ole mikään finanssisijoitus Kongsbergille. Tämä on aito, synergiaa tavoitteleva omistaja”, sanoi pääministeri
Juha Sipilä (kesk) Brysselissä
Helsingin Sanomien mukaan.
Samassa jutussa valtion omistajaohjauksen päällikkö
Eero Heliövaara sanoi valtion hakeneen aseyhtiölleen nimenomaan teollista yhteistyötä.
Näiden kommenttien jälkeen vaikuttaa aika selvältä, että nyt on otettu vasta ensimmäinen askel Patrian omistuskuviossa.
Samaan viittaa vahvasti suomalais-norjalaisen aseteollisuuden Suomen sote-hanketta muistuttava omistushäkkyrä.
Norjan valtio omistaa puolet pörssinoteeratusta Kongsbergista ja niin ikään puolet norjalaisesta, ampumatarvikkeita valmistavasta Nammosta.
Suomen valtio omistaa yhä 50,1 prosenttia Patriasta, joka puolestaan omistaa toisen puolikkaan Nammosta. Kongsbergilla on tämän jälkeen 49,9 prosenttia Patriasta.
Kongsberg, Patria ja Nammo muodostaisivat merkittävän pohjoismaisen puolustusteollisuusyrityksen – jos ne olisivat yksi yhtiö. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto ylittäisi 2,6 miljardia euroa, tilauskanta 3,5 miljardia euroa ja työntekijämäärä nousisi lähelle 13 000:n rajaa.
Laskelmassa on mukana koko Kongsberg-konsernin liikevaihto, joka on yli nelinkertainen Patriaan verrattuna.
Patrian uusi vähemmistöomistaja on yhtiön Kongsberg Defence Systems -niminen yksikkö, jonka liikevaihto on puolet Patrian vaihtoa suurempi.
Kongsberg-konsernin ja Patrian yhdistelmä olisi liikevaihdolla mitattuna lähes yhtä suuri kuin alan johtava pohjoismainen toimija, ruotsalainen Saab. Sen liikevaihto oli viime vuonna 2,9 miljardia euroa.
Kumppanuus auttaa varmasti molempien osapuolten pyrkimyksiä. Todellisia etuja saavutettaisiin kuitenkin vasta fuusioimalla kaikki kolme yritystä. Siihen varmasti on halua, vaikka sellaisen hankkeen tiellä on monia esteitä.
Merkittävin niistä liittyy Patrian rooliin.
Suomessa ei ole yhtään muuta yritystä, joka olisi yhtä tärkeä maan puolustamiselle kuin Patria, etenkin ilmavoimien vuoksi.
Ilmavoimien koko huoltotoiminta on rakennettu Patrian varaan. Sitä ei suurin surmin voida siirtää uudelle yritykselle, jossa norjalaiset ilmeisesti olisivat kuskin paikalla. Norja on Nato-maa.
Tästä syystä nyt tehty osakekauppa on varmasti perattu huolella myös puolustusministeriössä. Sitä julkistamassa 17. maaliskuuta oli myös puolustusministeri
Jussi Niinistö (ps), vaikka Patria kuuluu yrityksenä valtioneuvoston omistajaohjauksen tontille.
Heliövaaran mukaan valtio sai osakkeistaan kelpo hinnan. Sen arvioiminen on vaikeaa.
Patria ei ole pörssissä, joten sille ei ole selkeää päivän hintaa. 272 miljoonan kauppahinta on noin 60 prosenttia yhtiön viime vuoden liikevaihdosta. Patria kannatti viime vuonna hyvin, joten ei se kauppahinta nyt kovin ihmeelliseltä tunnu.
Patria on etsinyt uutta vähemmistöomistajaa sen jälkeen, kun eurooppalainen ilmailuteollisuusjätti Airbus myi rapian neljäsosan omistuksensa Suomen valtiolle vähän yli kaksi vuotta sitten. Airbus hankki osakkeensa osana NH-90-helikopterin takkuista hankintaprosessia.
Vähemmistöomistajan etsimistä ovat ehkä viivästyttäneet myös oikeusprosessit, joissa Patriaa on syytetty lahjonnasta panssaroitujen ajoneuvojen kaupoissa Sloveniaan ja Kroatiaan. Nyt nämä prosessit on käyty loppuun ja Patria on todettu syyttömäksi.
Yhteistyötä lähtee edistämään Patrialle joskus kesällä valittava uusi hallitus. Osapuolet ovat sopineet kuusijäsenisestä hallituksesta, josta puolet nimittää Kongsberg ja toisen puolen Patria.
Samassa yhteydessä yhtiölle haetaan myös uusia toimitusjohtaja. Allonen on jäämässä eläkkeelle kesällä.
Kongsbergin ja Patrian tuotevalikoimissa ei juuri ole päällekkäisyyksiä, mikä lohduttanee työpaikkojensa puolesta pelkääviä patrialaisia. Heitä on yli 2500.
Kongsbergin uskotaan auttavan Patriaa muun muassa markkinoinnissa. Norjalaisyhtiön lonkerot ulottuvat laajalle.
Ministeri Niinistö vakuutti, ettei kaupalla ole vaikutuksia Suomen vuosisadan asekauppaan, Hornet-hävittäjien korvaamiseen uusilla monitoimihävittäjillä, joiden koodilyhenne hankintavaiheessa on HX. Tätäkin voi vähän epäillä.
Norja on yksi amerikkalaisen Lockheed-Martin F-35-hävittäjän eli JSF:n ensimmäisistä ulkomaisista ostajista. Norjalaiset ovat jättihankkeessa niin sanotun kolmostason partneri, joka on panostanut koneen kehittämiseen 122 miljoonaa dollaria eli noin 110 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset norjalaiset F-35-koneet ovat jo valmistuneet ja niillä lennetään koulutus- ja koelentoja Yhdysvalloissa.
Kaikkiaan Norja on tilannut 52 tällaista konetta, ja tilauksesta pidetään kiinni, vaikka öljyn hinnan romahdus on syönyt pahan kerran norjalaisten maksukykyä.
Kongsberg on yksi Lockheed-Martinin merkittävimmistä ulkomaisista kumppaneista F-35-projektissa. Ennen muuta ohjusvalmistajana tunnettu norjalaisyhtiö on kehittänyt koneeseen uuden ilmasta maahan -ohjuksen, josta ovat kiinnostuneet monet muutkin F-35:n vientiasiakkaat.
Kongsberg tekee myös osia amerikkalaiskoneeseen ja rakentaa valmiuksia F-35:n moottoreiden huoltamiseen Norjassa. Viime mainitussa bisneksessä uudella suomalaiskumppanilla on varmasti paljon annettavaa.
Jos Suomi päätyisi JSF:n ostajaksi ja jos Suomen ilmavoimat saisi yhtä monta konetta kuin haluaa, näissä kahdessa maassa lentäisi toistasataa F-35-konetta.
Määrä on jo niin suuri, että se antaisi mahdollisuuden neuvotella Lockheed-Martinin kanssa muun muassa koneiden isoista huolloista, joita amerikkalaisvalmistaja ei haluaisi antaa pienille ostajamaille.
Lockheed-Martin keskittäisi eurooppalaisten koneidensa huollot Italiaan, kun taas Suomen ilmavoimat tavoittelee mahdollisimman itsenäistä toimintakykyä ja haluaisi hoitaa koneensa Hornetien tapaan itse.
Ei Kongsbergin ja Patrian liitto HX-hankintaa ratkaise, mutta ei se myöskään vähennä F-35:n mahdollisuuksia.
Tästä syystä Saabilla ei varmaankaan olla iloisia nyt tehdystä norjalais-suomalaisesta kaupasta. Saab valmistaa ja tarjoaa Suomeen F-35:n kilpailijaa, Gripen-hävittäjää.
