Tuli @baikal ´in perustamasta ketjusta mieleen perustaa uusi ketju jossa pohditaan, millä tavoilla koronavirus muuttaa yhteiskuntaa ja elämää ylipäätään.
Ensin tietenkin tulee mieleen vaikutukset talouteen, ensisijaisesti lama. Joku on arvellut, että tulossa oleva lama on pahin Suomen historiassa (tai ainakin lähihistoriassa - en osaa sanoa, minkälaisia talouden taantumia on ollut esim Venäjän tai Ruotsin vallan aikana). Toisaalta, pandemia saattaa tuottaa innovaatioita ja esim uudenlaista teollisuutta. Esim nyt on kerrottu yrityksistä jotka ovat alkaneet tekemään pleksisiä koronasuojia kauppojen palvelupisteisiin ym.
Etätyöt ovat olleet mahdollisia joillakin aloilla jo nyt, mutta ei näin laajasti. Jatkossa etätyötä varmaankin laajennetaan, tarpeettomia fyysisiä kokouksia siirretään pidettäväksi etänä, jne. Kouluissa (ainakin lukioitasolla ja miksi ei jo yläkoulussa) varmaankin tulee mahdolliseksi opiskella esim harvinaisia kieliä etänä. Nykyään, jos haluaa opiskella esim espanjaa, pitää koulu valita sen mukaan ja mahdollisesti mennä jopa toiselle paikkakunnalle kouluun. Uskon, että jatkossa tällaisia harvinaisempia oppiaineita on mahdollista opiskella etänä, mikä tasa-arvoistaa oppilaita ja toisaalta tuo kunnille säästöjä koska pieniä opetusryhmiä ei tarvitse perustaa niin paljon. Se, miten etäopiskelu vaikuttaa oppimiseen on sitten eri asia; jos se järjestetään hyvin niin ei välttämättä ole paljoakaan eroa siinä, onko opettaja 10 metrin päässä luokan etuosassa, vai 10 kilometrin päässä toisessa koulussa. Tietyiltä osin oppimistulokset voivat olla jopa parempia, koska esim työrauhaongelmia ei luulisi olevan koska opettaja voi mykistää oppilaiden mikrofonit, ja kaikki opiskelijat näkevät ja kuulevat opettajan hyvin; kuin istuisivat eturivissä.
Uskon tai ainakin toivon, että ihmiset oppivat kiinnittämään huomiota hygieniaan, esim. käsien pesuun. Myös kasvomaskien käyttäminen saattaa yleistyä silloin, kun itse ollaan kipeinä. Etätyön lisääntyminen aiheuttaa sitä, että tarve lähteä kipeänä töihin vähenee ainakin niillä aloilla, joilla etätyö on mahdollista.
Globalisaatio saattaa menettää viehätystään, kuten tuossa toisessa ketjussa jäsen @ILoveEU arveli. Itse en usko, että puhutaan lopullisesta siirtymisestä lähituotantoon, vaan ennemminkin jonkinlaisesta ohimenevästä trendistä, mutta joka tapauksessa jonkinlaista ajatusta saattaa herätä siitä että halvimmalla saatava ei välttämättä ole aina paras.
Kotivaran ylläpitäminen kotitalouksissa saattaa nähdä renessanssin. Ei varmaan kovin laajaa, mutta kuitenkin nähdään että siitä on hyötyä, että jemmassa on aina jonkin verran sapuskaa ja vessapaperia. Suomessahan on perinteisesti ollut hyvät varmuusvarastot, mutta niihin saatetaan panostaa vielä enemmän; osittain myös sen takia että saadaan kasvatettua kotimaista tuotantoa ja sitä kautta elvytettyä taloutta.
Yhteiskunnassa saattaa nousta sellainen "kyllä tästäkin selvitään" -henki joka on ollut vallalla sotien aikana ja jälkeen. Nyttemminhän on lähinnä surkuteltu että jos Suomi nyt joutuisi sotaan, niin nuoriso jaksaisi tetsata niin kauan kun älypuhelimen akuissa riittää virtaa.
Tähän liittyen, varusmiespalvelus - jota joka tapauksessa ollaan muuttamassa tai ainakin tarkastelemassa - varmaan tulee muuttumaan siten, että otetaan tämän kaltaiset poikkeustilat paremmin huomioon.
Yhteiskunta varmaankin tulee myös panostamaan terveydenhuoltoon nykyistä enemmän, vaikka tämäkin asia on Suomessa yleisesti ottaen maailmanlaajuisessa tarkastelussa varsin hyvällä tolalla.
Tässä oli ensimmäisenä mieleen tulevia asioita. Joka tapauksessa korona muuttaa asioita sekä yksilötasolla että yhteiskunnan tasolla.
Ensin tietenkin tulee mieleen vaikutukset talouteen, ensisijaisesti lama. Joku on arvellut, että tulossa oleva lama on pahin Suomen historiassa (tai ainakin lähihistoriassa - en osaa sanoa, minkälaisia talouden taantumia on ollut esim Venäjän tai Ruotsin vallan aikana). Toisaalta, pandemia saattaa tuottaa innovaatioita ja esim uudenlaista teollisuutta. Esim nyt on kerrottu yrityksistä jotka ovat alkaneet tekemään pleksisiä koronasuojia kauppojen palvelupisteisiin ym.
Etätyöt ovat olleet mahdollisia joillakin aloilla jo nyt, mutta ei näin laajasti. Jatkossa etätyötä varmaankin laajennetaan, tarpeettomia fyysisiä kokouksia siirretään pidettäväksi etänä, jne. Kouluissa (ainakin lukioitasolla ja miksi ei jo yläkoulussa) varmaankin tulee mahdolliseksi opiskella esim harvinaisia kieliä etänä. Nykyään, jos haluaa opiskella esim espanjaa, pitää koulu valita sen mukaan ja mahdollisesti mennä jopa toiselle paikkakunnalle kouluun. Uskon, että jatkossa tällaisia harvinaisempia oppiaineita on mahdollista opiskella etänä, mikä tasa-arvoistaa oppilaita ja toisaalta tuo kunnille säästöjä koska pieniä opetusryhmiä ei tarvitse perustaa niin paljon. Se, miten etäopiskelu vaikuttaa oppimiseen on sitten eri asia; jos se järjestetään hyvin niin ei välttämättä ole paljoakaan eroa siinä, onko opettaja 10 metrin päässä luokan etuosassa, vai 10 kilometrin päässä toisessa koulussa. Tietyiltä osin oppimistulokset voivat olla jopa parempia, koska esim työrauhaongelmia ei luulisi olevan koska opettaja voi mykistää oppilaiden mikrofonit, ja kaikki opiskelijat näkevät ja kuulevat opettajan hyvin; kuin istuisivat eturivissä.
Uskon tai ainakin toivon, että ihmiset oppivat kiinnittämään huomiota hygieniaan, esim. käsien pesuun. Myös kasvomaskien käyttäminen saattaa yleistyä silloin, kun itse ollaan kipeinä. Etätyön lisääntyminen aiheuttaa sitä, että tarve lähteä kipeänä töihin vähenee ainakin niillä aloilla, joilla etätyö on mahdollista.
Globalisaatio saattaa menettää viehätystään, kuten tuossa toisessa ketjussa jäsen @ILoveEU arveli. Itse en usko, että puhutaan lopullisesta siirtymisestä lähituotantoon, vaan ennemminkin jonkinlaisesta ohimenevästä trendistä, mutta joka tapauksessa jonkinlaista ajatusta saattaa herätä siitä että halvimmalla saatava ei välttämättä ole aina paras.
Kotivaran ylläpitäminen kotitalouksissa saattaa nähdä renessanssin. Ei varmaan kovin laajaa, mutta kuitenkin nähdään että siitä on hyötyä, että jemmassa on aina jonkin verran sapuskaa ja vessapaperia. Suomessahan on perinteisesti ollut hyvät varmuusvarastot, mutta niihin saatetaan panostaa vielä enemmän; osittain myös sen takia että saadaan kasvatettua kotimaista tuotantoa ja sitä kautta elvytettyä taloutta.
Yhteiskunnassa saattaa nousta sellainen "kyllä tästäkin selvitään" -henki joka on ollut vallalla sotien aikana ja jälkeen. Nyttemminhän on lähinnä surkuteltu että jos Suomi nyt joutuisi sotaan, niin nuoriso jaksaisi tetsata niin kauan kun älypuhelimen akuissa riittää virtaa.
Tähän liittyen, varusmiespalvelus - jota joka tapauksessa ollaan muuttamassa tai ainakin tarkastelemassa - varmaan tulee muuttumaan siten, että otetaan tämän kaltaiset poikkeustilat paremmin huomioon.
Yhteiskunta varmaankin tulee myös panostamaan terveydenhuoltoon nykyistä enemmän, vaikka tämäkin asia on Suomessa yleisesti ottaen maailmanlaajuisessa tarkastelussa varsin hyvällä tolalla.
Tässä oli ensimmäisenä mieleen tulevia asioita. Joka tapauksessa korona muuttaa asioita sekä yksilötasolla että yhteiskunnan tasolla.