Näkökulma: Kiinan presidentti nimitti koronaa paholaiseksi tammikuussa – nukkuiko Suomen hallitus Ruususen unta?
Tänään klo 7:09
Kuka kantaa vastuun siitä, että lentoja Italiasta ei keskeytetty helmikuussa? On syytä toivoa, että tekemättä jäänyt päätös ei maksa Suomessa ihmishenkiä.
Vanhan valtio-opillisen viisauden mukaan emme välttämättä saa koskaan tietää, onko aikanamme elänyt aitoja poliittisia johtajia.
Suomen itsenäisyyden aikaan on sopinut kymmeniä presidenttejä ja pääministereitä ja satoja ministereitä. Heistä suurimman osan todellisista johtajankyvyistä meillä ei ole aavistustakaan.
Vasta kriisitilanteissa saamme tietää, elääkö aikanamme poliittisia johtajia vai tavallisia hyviä - mutta johtajina sittenkin keskivertoja - poliitikkoja.
Suomen hallituksen perustama koronakoordinaatioryhmä kokoontui Valtioneuvoston linnassa ensimmäisen kerran keskiviikkona 4. maaliskuuta.
Ryhmä olisi pitänyt perustaa yli kuukautta aiemmin.
Kiinan presidentti
Xi Jinping tapasi Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialaisen pääjohtajan
Tedros Adhanom Ghebreyesuksen Pekingissä 28. tammikuuta.
”Epidemia on paholainen. Me emme voi antaa paholaisen piiloutua”, Xi sanoi Kiinan valtiollisen median mukaan.
Lausunto levisi kansainvälisessä
mediassa laajalle.
Pääministeri Sanna Marin (vas.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen puhuivat hallituksen koronatiedotustilaisuudessa helmikuussa. LAURI NURMI
Samaan aikaan kerrottiin, että erillishallintoalue Hong Kong katkaisee Manner-Kiinasta tulevan liikenteen.
Näiden tietojen perusteella Suomen hallitus olisi voinut perustaa koronakoordinaatioryhmän.
Valveutuneimmat poliittiset johtajat lukevat niin sanottuja hiljaisia signaaleja ja reagoivat niihin. Näin syntyy proaktiivista toimintaa, joka parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä.
Siinä vaiheessa, kun Kiinan presidentti kutsui koronavirusta paholaiseksi, Suomen valtionjohdon ja muiden päättäjien olisi suonut havahtuvan siihen, että korona on vakava terveysuhka suomalaisille.
Ehkä näin tapahtui, ehkä ei. Totuuden tietävät sisimmässään vain ministerit ja korkeimmat virkamiehet.
Poliittinen johtajuus on pitkälti päättelykykyä ja ennakointia.
Tuskinpa kiinalaiset huvikseen liikuskelivat avaruuspukua muistuttavissa valkoisissa suoja-asuissa.
Eri Aasian maista Suomeen tammi-helmikuun vaihteessa palanneet matkailijat kertoivat samaa sanomaa. Singaporessa kuume oli mitattu kolmesti, ennen kuin suomalaismies pääsi paluulennolleen.
Jos joku jossain puhuu paholaisesta, Suomessa kannattaa pysähtyä miettimään, uhkaako paholainen Suomea. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa on epätodennäköistä, että viruksen kaltainen paholainen ei uhkaisi myös Suomen kaltaista vaurasta ja viennistä elävää maata.
Helmikuun puolenvälin jälkeen Pohjois-Italiasta alkoi kantautua tietoja koronaepidemian puhkeamisesta. Elettiin talvilomakautta, jolloin sadat - elleivät jopa tuhannet - suomalaiset lomailivat alueella, esimerkiksi hiihtokeskuksissa.
Italian hallitus reagoi eristämällä kymmenen kuntaa viikonvaihteessa 22.-23. helmikuuta.
Yleisradio haastatteli koronavarautumisesta THL:n terveysturvallisuusosaston johtajaa
Mika Salmista maanantaina 24. helmikuuta.
Vaikka tilanne Euroopassa oli muuttunut, Salminen piti Italian määräämiä rajoituksia ylimitoitettuina.
– Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi. Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, Salminen
sanoi.
Eri lentoyhtiöt lennättivät epidemia-alueelta sen jälkeen parin viikon ajan satoja matkustajia eri puolille Suomea.
Suomen hallitus ei määrännyt lentoja keskeytettäviksi eikä suositellut kaikille palaajille vähintäänkin vapaaehtoista karanteenia.
Monet suomalaiset lääkärit, Italiassa asuvat suomalaiset ja Aasiassa aiemmin olleet suomalaiset ihmettelivät sekä hallituksen että THL:n julkisuuteen antamia lausuntoja.
– Tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään epidemiaa, sosiaali- ja terveysministeri
Aino-Kaisa Pekonen (vas) tyynnytteli mielialoja tiedotustilaisuudessa, jonka pääministeri
Sanna Marinin (sd) hallitus järjesti torstaina 27. helmikuuta.
Iltalehti haastatteli tiedotustilaisuudessa THL:n ylilääkäriä
Taneli Puumalaista. Tällä oli selvästi vaikeuksia vastata IL:n esittämään kysymykseen, miksi Suomi edelleen salli lennot Pohjois-Italiaan ja takaisin.
”Se ei ole THL:n päätettävissä oleva asia”, Puumalainen sanoi, kun häneltä oli kysynyt asiasta kahdesti.
Puumalaisen kasvoilta heijastui turhautuneisuus. Ylilääkäri saattoi seitsemällä sanalla tulla kertoneeksi Suomen varautumisesta ja päätöksenteosta enemmän kuin koko tiedotustilaisuus yhteensä.
Maaliskuun 10. päivänä tilanne on se, että Suomessa tartuntoja
ilmenee kiihtyvällä vauhdilla. Sadan todennetun tapauksen rajan ylittyminen lienee edessä.
Viranomaisten julkistamien niukkojen tietojen perusteella on pääteltävissä, että monet sairastuneet ovat lentäneet Italiasta Suomeen vielä hyvän matkaa maaliskuun puolella.
Kuka kantaa vastuun siitä, että lentoja Italiasta ei keskeytetty helmikuussa?
On syytä toivoa, että tekemättä jäänyt päätös ei maksa Suomessa ihmishenkiä.
Pääministeri Marinin hallitus on tiukassa paikassa.
Lähipäivinä ja -viikkoina sen on lunastettava suomalaisten odotukset siitä, että maan hallitus keskittää voimavaransa ja energiansa koronaepidemian torjuntaan - ja tekee tarvittaessa nopeita ja proaktiivisia päätöksiä.
Sunnuntaina pääministeri Marin
sanoi suomalaisten viranomaisten varautuneen koronaviruksen saapumiseen Suomeen.
– Erittäin systemaattisesti tammikuun alusta lähtien, Marin torjui epäilyn toimettomuudesta Yleisradion pääministerin haastattelutunnilla.
Pääministerin silmissä monet maat olivat tehneet koronan torjunnasta osittain julkisen spektaakkelin.
– Lentokentillä tehtävät kuumemittaukset ovat tehottomia. -- Jätetään spektaakkelit muille. Suomen viranomaiset toimivat järkevästi, Marin painotti.
Entäpä jos spektaakkelit ovat välttämätön osa kokonaisuutta, jolla korona on mahdollista pysäyttää?
Tähän suuntaan viittaavat Kiinasta kantautuvat tiedot.
Pohjois-Italiassa korona tappaa satoja ihmisiä. Teho-osastot eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia tehohoitoa tarvitsevia potilaita.
Kaikki Pohjois-Italiassa matkustaneet tietävät, että alue on vaurasta seutua. Elintaso on monin paikoin korkeampi kuin Suomessa.
Sitä ei enää auta murehtia, jos Xi Jinpingin lausunto ei soittanut hälytyskelloja riittävän kovaa. Eikä sillekään voi enää mitään, että THL:n Salmisen helmikuiset Italia-lausunnot ovat osoittautuneet irvokkaiksi.
Kun koronavirus joskus - toivottavasti pian - on voitettu, Suomessa lienee itsetutkiskelun paikka.
Silloin jokainen ministeri ja korkea virkamies voi kysyä itseltään, vaikuttiko hänen omaan alkuvaiheen koronasuhtautumiseensa se, että tapaukset alkoivat maantieteellisesti kaukana eli Kiinassa ja että ne laajenivat Euroopassa epidemiaksi ensimmäisenä Italiassa eli maassa, johon suomalaisilla on tapana liittää monenlaisia stereotypioita.
Sitäkin on syytä pohtia, veikö hallituspuolueiden keskinäinen ilmastopoliittinen kyräily tammi-helmikuussa poliitikkojen huomiota pois koronaviruksen torjunnasta.
Pääministeri Marinin kyvyt punnitaan nyt.
Hänen on osaltaan todistettava ihmisille, että demokratia on aina paras yhteiskuntajärjestys torjumaan ja voittamaan koronan kaltaiset uhat.
Onnistumista mitataan vain yhdellä mittarilla: suomalaisten terveydellä.
Kuka kantaa vastuun siitä, että lentoja Italiasta ei keskeytetty helmikuussa? On syytä toivoa, että tekemättä jäänyt päätös ei maksa Suomessa ihmishenkiä.
www.iltalehti.fi
yle.fi
www.jatkoaika.com
asia.nikkei.com
www.scmp.com
www.is.fi
demokraatti.fi
www.mtvuutiset.fi
