Ainakin itse pidän itseselvyytenä, että jo pelkästään realistinen riski hallitsemattomasta valtakunnallisen tehohoitokapasiteetin moninkertaisesta ylikuormittumisesta on yhteiskuntaa uhkaava tekijä. Ja kaippa myös realistinen mahdollisuus 5-numeroiseen määrään kuolleita jo itsessäänkin voitaneen laskea yhteiskuntaa uhkaavaksi? Tuore Imperial Collegen artikkeli, josta puhetta verkkouutisissa (Ilman koronatoimia jopa 40 miljoonaa kuolemaa tänä vuonna), arvioi että Euroopassa kuolisi tämän vuoden aikana ilman rajoitteita noin 0.8% ja sosiaaliseen eristymiseen keskittyvällä taktiikalla noin 0.3% väestöstä. Eli Suomen väkilukuun suhteutettuna nämä vastaisivat noin 44000 ja 16500 kuollutta.Sasin kanta lähtee nähdäkseni siitä tosiasiasta, että tartuntatuteihin kuolee suomessa merkittävä määrä ihmisiä joka vuosi. Jos nykyiset luvut ovat päätöksen perusta, meillä on poikkeustila koko ajan voimassa.
...
Perusteen pitää olla asia, joka uhkaa koko yhteiskuntaa. Onko korona sellainen asia on sitten oma keskustelunsa.
Mutta se toki lienee selvää, että rajanveto riittävästi yhteiskuntaa uhkaavasta tekijästä on ensisijaisesti poliittinen eikä juridinen kysymys, kun asiaa ei ole lähdetty lakiin sen yksityiskohtaisemmin määrittelemään (eikä se pilkuntarkasti olisi edes mahdollistakaan, jos lakia olisi tarkoitus voida järkevästi soveltaa monenlaisiin uhkiin). Esim. Sasi on tuonut oman poliittisen näkökulmansa esille, kuten myös samassa artikkelissa päinvastaiseen suuntaan toi toinen vastaava juristi ja veteraanipoliitikko Jacob Söderman.
Viimeksi muokattu: