Tämmöinen jäänyt huomaamatta
Marinin näkemyksen mukaan keskusteluyhteys valtioneuvoston, eduskunnan ja presidentin välillä on ollut suora ja toimiva.
www.iltalehti.fi
Miten tuo pitäisi tulkita?
Mikäli kyseessä on epäsuora anteeksipyyntö kansalle epäonnistumisista niin suhtaudun asiaan suopeasti. Monissa maissa on tehty pahoja virheitä.
Tulee kuitenkin mieleen, onko tuo pikemminkin julkinen kommentti presidentin suunnalta tulleeseen painostukseen.
Olen ankarampi sellaiselle, joka on suostunut ottamaan pääministerin tehtävät. Tämä ei ole kriisi, jossa aletaan opiskella toistuvista virheistä jatkaen niitä.
En silti anna heikointa arvosanaa, kun on tullut nähtyä edellisen hallituksen kriisitumpulointi vuonna 2015. Samaa hidastelua se oli. Asia erilainen.
En kauheasti pidä Sanna Marinista. Hän ja Li Andersson ovat olleet suurimmat jarrut toimille. Valmiuslakeja he vieroksuivat. Antti Rinne ymmärsi asian, ja oli Marinin mukana Mäntyniemessä ja sitten sinne menivät kaikki puoluejohtajat, kun TP varmisti eduskunnan kannatuksen.
TP olisi halunnut jo silloin pysyä varjoissa, mutta Nurmi juoruaa ja juoruaa Siitä jäi varmaan trauma pääministerille. Presidentin uusiin ehdotuksiin hän ei halua tarttua, mutta alkaa miettiä jotain samanlaista mutta omaa ja omilla henkilöillä.
Mitä Marin on oikeasti? Hiilimouho. Jos nyt olisimme kaikki julkisen liikenteen varassa, kukaan ei liikkuisi kuin koronabusseilla.
Ei Marin ole mikään Koivisto tai Tanner. Hän on lähempänä Li Anderssonia.
Mitä hallituksen sisältä tulleisiin toimiin ja niiden jämäkkyyteen tulee, jyrkimpiä toimia nopeimmin on vaatinut Katri Kulmuni.
Henriksson tuskin halusi Alpeilta palaaville ruskettuneille liiemmin testejä ja valvottuja karanteeneja tai muutakaan yksilön vapautta loukkaavaa. Kauniaisissa on paljon koronaa.
Mutta minä olen aina vierastanut poliitikoilta. Kaikkia. Jokaista puoluetta. Se on ihan tavaramerkki. Nyt ei saisi miettiä äänestäjiä ollenkaan, mutta Li miettii ja Marin miettii jo todella kauas eteenpäin. Näin se vain on.