Koronavirus Suomessa

Mä kannattaisin noista neljästä vaihtoehtoa 5.

Hillitään pöpön leviämistä. Säädetään sitä hillitsemistä niin, että haitat taloudelle ja yhteiskunnalle ovat mahdollisimman pienet. Kun jotain vapautetaan, niin yksi asia kerrallaan, harkiten ja mahdollisesti eri alueilla eri aikaan.

Jäljitetään tartuntaketjuja ainakin silloin ja siellä, missä asialla on seurannaisvaikutuksia, joita ei kaluta.

Pidetään leviämisen säätelyn ohjenuorana sitä, että sotesektori ja sen osa-alueet eivät kaadu.

Kun vapautetaan, niin aloitetaan niistä ikä- ja muista ryhmistä, joissa vakavat taudinkuvat ovat harvinaisimpia. Tämä jos ja vain jos tätä kautta saadaan paikallista laumasuojaa ilman uhreja.

Ja ihan hyvin voitaisiin aloittaa vaikka kertomalla tutkimuksiin perustuvaa tietoa d-vitamiinitaseen ja wuhanilaisen välisestä yhteydestä. Tästä esim. luvut 12%, 19% ja 70% ja myös se, miten nuo muutokset vaikuttaisivat R-lukuun - etenkin populaation tasolla.

Sama.
 
Alleviivaus minun.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6728a819-8b48-4ce7-9ba7-068fab528b5a

Helsingin sote-johtaja koronakuolemista Ylellä: muut kuolinsyyt jopa vähentyneet hoivakodeissa

Tänään klo 21:29
Helsingin hoivakodeissa kuolee noin 150 ihmistä kuukaudessa ilman koronaakin.


Kuinka vakava COVID-19-tauti on?
Ylen A-studiossa keskusteltiin tiistaina hoivakotien koronatilanteesta, joka on ollut pinnalla jo pitkään.
Esimerkiksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että koronaviruksen kuolonuhreista on helsinkiläisiä yli puolet: 77. Heistä 49 on menehtynyt hoivapalveluissa. Vastaavanlaisia kuolemantapauksia on ollut muuallakin Suomessa.
Helsingissä on noin 60 erillistä hoivakotia. Niistä puolet on kaupungin ja puolet ostopalveluhoivakoteja.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoi A-studiossa, että tilanne on vielä hallinnassa, mutta Helsinki on ollut koronan takia muutenkin etulinjassa – sama koskee kaupungin hoivakoteja.
– On selvää, että korona on haaste, se otetaan vakavasti ja kaikki mahdollinen tehdään tartuntojen ehkäisemiseksi.
Viimeiset vuodet
Koronaviruksen takia hoivakodeissa on voimassa muun muassa vierailukielto ja uudet asukkaat joutuvat kahden viikon karanteeniin. Silti uusia kuolemantapauksia tulee. Jolkkonen muistutti, että hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti jo hyvin heikossa kunnossa.
– He elävät hoivakodeissa keskimäärin elämänsä kaksi viimeistä vuotta.
Vapaavuori sanoi jo tiedotustilaisuudessa, että hoivakodeissa kuolee normaaliaikoinakin noin 150 ihmistä kuukaudessa. Samaa sanoi Jolkkonen. Hän arvioi, että muut kuolinsyyt ovat jopa vähentyneet tässä tilanteessa.
– Jonkinlaisia ennakkomerkkejä on siitä, että muut kuolinsyyt ovat jopa vähentyneet, Jolkkonen sanoi.
 
Alleviivaus minun.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6728a819-8b48-4ce7-9ba7-068fab528b5a

Helsingin sote-johtaja koronakuolemista Ylellä: muut kuolinsyyt jopa vähentyneet hoivakodeissa

Tänään klo 21:29
Helsingin hoivakodeissa kuolee noin 150 ihmistä kuukaudessa ilman koronaakin.


Kuinka vakava COVID-19-tauti on?
Ylen A-studiossa keskusteltiin tiistaina hoivakotien koronatilanteesta, joka on ollut pinnalla jo pitkään.
Esimerkiksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että koronaviruksen kuolonuhreista on helsinkiläisiä yli puolet: 77. Heistä 49 on menehtynyt hoivapalveluissa. Vastaavanlaisia kuolemantapauksia on ollut muuallakin Suomessa.
Helsingissä on noin 60 erillistä hoivakotia. Niistä puolet on kaupungin ja puolet ostopalveluhoivakoteja.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoi A-studiossa, että tilanne on vielä hallinnassa, mutta Helsinki on ollut koronan takia muutenkin etulinjassa – sama koskee kaupungin hoivakoteja.
– On selvää, että korona on haaste, se otetaan vakavasti ja kaikki mahdollinen tehdään tartuntojen ehkäisemiseksi.
Viimeiset vuodet
Koronaviruksen takia hoivakodeissa on voimassa muun muassa vierailukielto ja uudet asukkaat joutuvat kahden viikon karanteeniin. Silti uusia kuolemantapauksia tulee. Jolkkonen muistutti, että hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti jo hyvin heikossa kunnossa.
– He elävät hoivakodeissa keskimäärin elämänsä kaksi viimeistä vuotta.
Vapaavuori sanoi jo tiedotustilaisuudessa, että hoivakodeissa kuolee normaaliaikoinakin noin 150 ihmistä kuukaudessa. Samaa sanoi Jolkkonen. Hän arvioi, että muut kuolinsyyt ovat jopa vähentyneet tässä tilanteessa.
– Jonkinlaisia ennakkomerkkejä on siitä, että muut kuolinsyyt ovat jopa vähentyneet, Jolkkonen sanoi.

Niinhän Yhdysvalloissakin kokonaiskuolleisuus (viikoittainen) on dramaattisesti laskenut. Eli siellä kuolee vähemmän väkeä kuin koskaan, mukaan lukien liikenne, joka on hiljaisempaa.
 
Jonkun alkuajan mallin mukaan 21.4 pitäisi olla Suomen kannalta se pahin päivä. Huommennahan sen näkee, jos kaikki menee hyvin

Erilaiset sulku-, etäännyttämis- ja muut toimet ovat muuttaneet leviämistä niin paljon, että alkuaikojen mallit eivät vastaa tilannetta.

Itse en ole edes yrittänyt laskea leviämistä enää aikoihin. Puhtaasti mutulla totean, että kaksi- tai kolmehuippunen kehitys ei hämmästyttäisi yhtään.
 
Erilaiset sulku-, etäännyttämis- ja muut toimet ovat muuttaneet leviämistä niin paljon, että alkuaikojen mallit eivät vastaa tilannetta.

Itse en ole edes yrittänyt laskea leviämistä enää aikoihin. Puhtaasti mutulla totean, että kaksi- tai kolmehuippunen kehitys ei hämmästyttäisi yhtään.

Kokeilin tuoda enemmän sellaista hyvä me tunnetta. Ollaan saavutettu yksi piste tässä savotassa.
 
Viimeksi muokattu:
Koulujen osalta Helsingissä voi asiaa seurata, koska siellä sentään on koronaa.

Helsingin kaupungin 18 päiväkodissa on tähän mennessä 24:llä eri henkilöstöryhmiin kuuluvalla työntekijällä todettu koronatartunta. Tiedossa on myös, että kahdella päiväkodissa olleella lapsella on todettu koronatartunta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa selvittänyt tilanteet ja tehnyt tarvittavat toimenpiteet tartuntojen leviämisen estämiseksi. Osa tartunnan saaneista on jo parantunut.

Helsingissä on 336 kaupungin omaa päiväkotia ja niissä on nyt ollut lapsia noin 27 000.

Näissä eri henkilöstöryhmissä on... no joo, ei mitään.

Täyttöaste on 20%.
 
Itse en luottaisi että matkustelu palaa lyhyellä aikavälillä normaaliksi. Kun olen omaa sosiaalista ympäristöäni katsellut näkyy selvästi se etteivät ihmiset halua varata matkoja edes vuoden päähän. Tässäkin on oletuksena että tauti häviää. Kun tauti jää kiertämään niin tilanne on matkustuksen kannalta vaikea. Mitäs muut on mieltä?

Jos tauti jää kiertämään planeettaa globaalisti jokseenkin yhtenäisellä prevalenssilla, niin tilanne on uusi normaali. Riski sairastua on Suomessa, Kiinassa ja Italissa samaa suuruusluokkaa, matkustaminen tai matkustamatta jättäminen ei juuri vaikuta sairastumistodennäköistyyteen.

Ihmisten matkojen varaamiseen vaikuttanee taudin lisäksi myös taloustilanteen muutos. Uhka lomautuksesta/potkuista ei houkuttele sitomaan rahoja kuukausia etukäteen.
 
Pitää miettiä vaikuttavuus.

Otanta on kokonaisuudessaan (kaupungin eri henkilöstöryhmät ja pk:n täyttöaste) 6000, ja siis 24 tartuntaa, joista henkilöstön tartunnat on "saatu päiväkodin ulkopuolelta".

Valtakunnallista tietoa siitä, paljonko mahdollisia lapsista lähteneitä tartuntaketjuja päiväkodeissa on vai onko ollenkaan?
 
Viimeksi muokattu:
Mä kannattaisin noista neljästä vaihtoehtoa 5.

Hillitään pöpön leviämistä. Säädetään sitä hillitsemistä niin, että haitat taloudelle ja yhteiskunnalle ovat mahdollisimman pienet. Kun jotain vapautetaan, niin yksi asia kerrallaan, harkiten ja mahdollisesti eri alueilla eri aikaan.

Jäljitetään tartuntaketjuja ainakin silloin ja siellä, missä asialla on seurannaisvaikutuksia, joita ei kaluta.

Pidetään leviämisen säätelyn ohjenuorana sitä, että sotesektori ja sen osa-alueet eivät kaadu.

Kun vapautetaan, niin aloitetaan niistä ikä- ja muista ryhmistä, joissa vakavat taudinkuvat ovat harvinaisimpia. Tämä jos ja vain jos tätä kautta saadaan paikallista laumasuojaa ilman uhreja.

Ja ihan hyvin voitaisiin aloittaa vaikka kertomalla tutkimuksiin perustuvaa tietoa d-vitamiinitaseen ja wuhanilaisen välisestä yhteydestä. Tästä esim. luvut 12%, 19% ja 70% ja myös se, miten nuo muutokset vaikuttaisivat R-lukuun - etenkin populaation tasolla.
En näe tossa hirveästi eroa vaihtoehtoon 3 nähden. Se on tietysti selvää, että taudin hillitseminen pitää tehdä mahdollisimman pienin haitoin. Ikäryhmäkohtaiseen vapauttamiseen en usko, mutta toki hallitus voi antaa suosituksia. Samoin en usko, että eri alueilla toimittaisiin eri tavoin, mutta olisihan se järkevää jos sille on tarvetta. D-vitamiinit jäänee kansalaisten omaan harkintaan... Joo, fiksuja ajatuksia, mutta veikkaan, että D-vitamiinia lukuunottamatta jokaiselle löytyy esteeksi joku perustuslain tulkinta.

Tanskassa on alotettu vapauttaminen. Aikovat yhdistää sen massatestaukseen. Testaus voi toteutua Suomessakin, ainakin siitä on muutamat näkyvät hahmot puhuneet (Kulmuni, Niinistö, Hetemäki, THL:n Salminen). Mutta puheet on puheita.

FT: Denmark to test everyone with coronavirus symptoms

On the same day that hairdressers’ and beauty salons in Denmark joined schools and kindergartens in the broadest reopening yet of a European economy, the Danish health minister Magnus Heunicke said that comprehensive testing was “the most effective way that we can stop the spread of the infection”.
 
Toisin sanoen, jos päiväkodin Itäkeskuksessa asuva siivooja tai avustaja on saanut koronan vaikka Puotinharjun ostoskeskuksessa, miten tieteellistä on selittää, että kaupungin eri henkilöstöryhmissä on tämä tartunta ja käyttää tätä argumenttina siihen, että kouluja ei voisi avata?

Näin some kuitenkin toimii.

Itse en kannata avaamista muista syistä. Joillekin se lisää turhaa stressiä. Eikä siitä ole kuin pedagogista haittaa.

Haluavat vain nähdä vaikutuksia.
 
Alleviivaus minun.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6728a819-8b48-4ce7-9ba7-068fab528b5a

Helsingin sote-johtaja koronakuolemista Ylellä: muut kuolinsyyt jopa vähentyneet hoivakodeissa

Tänään klo 21:29
Helsingin hoivakodeissa kuolee noin 150 ihmistä kuukaudessa ilman koronaakin.


Kuinka vakava COVID-19-tauti on?
Ylen A-studiossa keskusteltiin tiistaina hoivakotien koronatilanteesta, joka on ollut pinnalla jo pitkään.
Esimerkiksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että koronaviruksen kuolonuhreista on helsinkiläisiä yli puolet: 77. Heistä 49 on menehtynyt hoivapalveluissa. Vastaavanlaisia kuolemantapauksia on ollut muuallakin Suomessa.
Helsingissä on noin 60 erillistä hoivakotia. Niistä puolet on kaupungin ja puolet ostopalveluhoivakoteja.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoi A-studiossa, että tilanne on vielä hallinnassa, mutta Helsinki on ollut koronan takia muutenkin etulinjassa – sama koskee kaupungin hoivakoteja.
– On selvää, että korona on haaste, se otetaan vakavasti ja kaikki mahdollinen tehdään tartuntojen ehkäisemiseksi.
Viimeiset vuodet
Koronaviruksen takia hoivakodeissa on voimassa muun muassa vierailukielto ja uudet asukkaat joutuvat kahden viikon karanteeniin. Silti uusia kuolemantapauksia tulee. Jolkkonen muistutti, että hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti jo hyvin heikossa kunnossa.
– He elävät hoivakodeissa keskimäärin elämänsä kaksi viimeistä vuotta.
Vapaavuori sanoi jo tiedotustilaisuudessa, että hoivakodeissa kuolee normaaliaikoinakin noin 150 ihmistä kuukaudessa. Samaa sanoi Jolkkonen. Hän arvioi, että muut kuolinsyyt ovat jopa vähentyneet tässä tilanteessa.
– Jonkinlaisia ennakkomerkkejä on siitä, että muut kuolinsyyt ovat jopa vähentyneet, Jolkkonen sanoi.

Kuulostaa ihan luonnolliselle kehitykselle. Kun osa porukkaa hoivakodeissa käytännössä vain odottaa sitä viimeistä keuhkokuumetta tai vaikka ruusua joka vie vastustuskyvyn tarpeeksi alas niin niiden tilalle on nyt osalla porukkaa sattunut korona.
 
Erilaiset sulku-, etäännyttämis- ja muut toimet ovat muuttaneet leviämistä niin paljon, että alkuaikojen mallit eivät vastaa tilannetta.

Joko on kehitteillä?

Alkumallisi toimi ihan kympillä. Nyt on kyllä muuttujia niin hitosti, että eivät ne taida taipua malleihin.

Sanoisin, että jos väki unohtaa tehokkaimman toimen eli sen oman suojautumisen, etäisyydet ym. ja sosiaalisten kontaktien rajaamisen, homma leviää alkumallin tapaan. Kouluilla ja päiväkodeilla on koko paletissa pienempi merkitys. Suurempi merkitys on sillä, keitä siellä on töissä ja mitä he touhuavat.

En silti avaisi nyt, kun voi avata syksylläkin.
 
Onko jollain HS tunnukset? Tää olis mielenkiintoinen.
Ei ole tunnuksia joten en päässyt lukemaan juttua. Juolahti kuitenkin mieleen sellainen seikka joka saattaa selittää tätä ruotsalaisten "tappionsietokykyä" tässä tilanteessa. Nimittäin mulla on sellainen kutina, että ruotsalaisten ja suomalaisten käsitys siitä mitä elämä on, eroaa jossain määrin. Ainakin vähän varttuneempi väki Suomessa tuntuu pitävän elämää ja hengissä pysymistä lähestulkoon samana asiana. Täällä foorumillakin vähän niinkuin ylpeillään sillä että kestetään hyvin näitä poikkeusoloja eikä sitä nyt iso mies mitään muita ihmisiä ja viihdettä tarvitse. Tämä johtuu varmaan osittain kansanluonteesta ja osittain historiasta eikä niitä tietysti voi täysin erottaa toisistaan. Ruotsalainen taas käsittää elämällä nimenomaan sen elämisen. Sosiaalisuus, ihmisten tapaaminen ja läheisyys ovat tärkeitä ja niiden vuoksi ollaan valmiita ottamaan vähän riskiäkin. Tämäkin johtuu tietysti kansanluonteesta ja historiasta eikä niitä voida täysin erottaa toisistaan. Näin siis kansalaisten tasolla, virallisesta Ruotsista en osaa sanoa, mutta kaipa samat tekijät heijastuvat sinnekin. Kumpi näkemys johtaa sitten parempaan lopputulokseen, se jää nähtäväksi. Oma elämänkäsitykseni taitaa olla lähempänä ruotsalaista, mutta toimin toki tässä asiassa suomalaisen lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaan.
 
Minkälaiset rajoitustoimet uusilla verrokimailla on ollut käytössä? Osaako joku tilannetta laajemmin tunteva sanoa?

Latvialla aika samansuuntaista Suomen kanssa paitsi että ravintolat on auki.

Liettuassa alettiin toimenpiteisiin jo tammikuussa tarkastamalla Kiinasta saapuvia lentokentällä. Poikkeustila julistettiin helmikuussa jo ennen ensimmäistäkään tartuntaa.
 
Niinhän Yhdysvalloissakin kokonaiskuolleisuus (viikoittainen) on dramaattisesti laskenut. Eli siellä kuolee vähemmän väkeä kuin koskaan, mukaan lukien liikenne, joka on hiljaisempaa.
Yhden hautaustoimistokaverin mukaan kuolemia on nyt runsaasti, olivat joutuneet tilaamaan ylimääräisen arkkuerän liikkeeseen.
Näin Itäuusimaalla.
 
Vastaus on hyvin yksinkertainen. OAJ sai jo maaliskuun alussa puheluja ja viestejä itkeviltä ja pelokkailta. Ja kun naisista on kyse, suoraan puheenjohtajalle. Ei sinne kukaan muu nytkään ota yhteyttä kuin paniikkisektori. Suurin osa opettajista on kylmähermoisia tyyppejä.

Ketään ei kiinnosta se kaksi viikkoa ihan eri syystä. Sillä ei ole opillista merkitystä.

Pitäisikö opettajat pakottaa töihin? Raija 57v saattaa olla pelokas ja hänellä on oikeus olla pelokas. Meinasin jo aiempaan viestiini kirjoittaa että kuinkahan moni jää sairaslomalle?

Ne oikeat syythän ovat että nyt halutaan kokeilla mitä tapahtuu. Viikko, pari on sopiva testi ja lapsillahan se sujuu hyvin - mitäs muutamista opettajista. Tartuntoja on sitäpaitsi aivan liian vähän jos käännytäänkin apinoimaan Ruotsia.

Toivottavasti tässä maassa on riittävän jämäkät tahot sanomassa asioista päättäville että jos vielä tunaroidaan niin seuraukset saattavat olla varsin vakavat. Jos on on pakko jotain avata niin aloittakoot avaamalla Kallion kapakat. Voi tämä opetusministerikin aloittaa niistä kierroksensa.
 
Viimeksi muokattu:
Joko on kehitteillä?

Alkumallisi toimi ihan kympillä. Nyt on kyllä muuttujia niin hitosti, että eivät ne taida taipua malleihin.

Vähintään puolivalmis.

Mulla ei vaan oo aikaa (lue: taloudellista mahdollisuutta), kiinnostusta itselleni hyödyttömään puurtamiseen, matemaattista osaamista ja paneutuneisuutta eikä lähtöarvojen syöttämiseen tarvittavaa dataa itse simulointiin.

Alkumallissa matikka oli helppoa koska altaita oli vähän. Nyt niitä on paljon, todella paljon. Löysin kyllä hauskan tavan kiertää niiden määrän kasvamisen monimutkaistavaa vaikutusta aika paljon.

Se alkumallikin oli jossain määrin muuttuva malli. Yksi tärkeimmistä muuttumisen alueista oli se, että koitin koko ajan tarkkailla, että mikä osa datasta on niin epäilyttävää, että se pitää jättää huomiotta. (Helppoa Kiinan kohdalla, vai mitä?)

Ja se alkumalli tai alkumallien joukko ei tietenkään pystynyt tunkeutumaan julkaisemattomaan todelliseen todellisuuteen vaan plarasi lähinnä julkaistun virallisen totuuden ennakointia.

Ihan hyvin se kuitenkin ennusti ja analysoi. Los Alamosin pojat kävi myöhemmin dataa läpi ja olin huomaavinani jotain vähän samantyyppistä tuloksissa.
 
Back
Top