Ketjun heikoin lenkki. Yksi positiivinen tartuttaa virheen vuoksi.
Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
kimmo.j
Respected Leader
Olosuhteita on toki monia, mutta jos samassa huoneessa on monta asiakasta/asukasta/potilasta, riski leviämisestä kasvaa.
Vaikka kaikilla olisi omat huoneet, muistisairaat eivät välttämättä osaa noudattaa turvaetäisyyttä, tai muita toimintamalleja.
Lisäksi voidaan kysyä kuinka hyvin hoitajat ja muu henkilökunta on omaksunut aseptiikan periaatteet.
Syitä voi siis olla paljon.
Suvantovaihde kiihtyy, tällä nopeudella tartunnat kahdeksan-kertaistuu kuukaudessa.
Tauti olisi pitänyt painaa nolliin eli tukahduttaa, kun siihen oli loistava tilaisuus kesällä. Jännä miten lasten kotona olo ei ole sosiaalinen ongelma lomien aikaan, mutta jos etäkoulussa pitäisi olla alkaa ongelmat.
Ostettiin meillekin näitä girurginmaskia ei tuo ole kyllä kuin sylkisuoja, ei toimi edes pölysuojana. No kyllä se naapuria suojaa jos itse sattuu olemaan sairas.
Tauti olisi pitänyt painaa nolliin eli tukahduttaa, kun siihen oli loistava tilaisuus kesällä. Jännä miten lasten kotona olo ei ole sosiaalinen ongelma lomien aikaan, mutta jos etäkoulussa pitäisi olla alkaa ongelmat.
Ostettiin meillekin näitä girurginmaskia ei tuo ole kyllä kuin sylkisuoja, ei toimi edes pölysuojana. No kyllä se naapuria suojaa jos itse sattuu olemaan sairas.
Saksasta tuli tuloksia, että nämä ns kirurginmaskit antaa erinomaisen suojan kunhan kaikki käyttävät. positiiviset sekä negatiiviset.
Korona kaatoi lähes kaikki hoivakodin työntekijät sairauslomalle ja karanteeniin Pieksämäellä – "Ihan täysi katastrofi", sanoo palvelujohtaja
Valonan tilanne eskaloitui itsenäisyyspäiväviikonloppuna. Avuksi riensivät sotealan opettajat, kiinteistöalan väki ja asuntolaohjaajat.
yle.fi
Korona kaatoi lähes kaikki hoivakodin työntekijät sairaslomalle ja karanteeniin Pieksämäellä – "Ihan täysi katastrofi", sanoo palvelujohtaja
Valonan tilanne eskaloitui itsenäisyyspäiväviikonloppuna. Avuksi riensivät sotealan opettajat, kiinteistöalan väki ja asuntolaohjaajat.Valona-vanhuspalveluissa Pieksämäellä on nyt huutava pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta, koska koronavirus on vienyt suurimman osan työntekijöistä sairauslomalle ja karanteeniin.
Esimerkiksi lauantain aamuvuorosta puuttui neljä työntekijää vielä kolmelta perjantai-iltapäivällä.
– Tämähän on ihan täysi katastrofi! huudahtaa Valona-vanhuspalveluiden palvelujohtaja Susanna Pirttiaho.
Hoitokodin reilusta 40 työntekijästä 24:llä on todettu koronatartunta. Lisäksi monet ovat karanteenissa. Töissä on vain muutamia omia työntekijöitä.
– Tilanne on nyt se, että pyrimme varmistamaan, että seuraavassa vuorossa on tarpeeksi väkeä. Yhtään pidemmälle ei ole voitu suunnitella työvuoroja, Pirttiaho sanoo.
Tilanne jatkuu Pirttiahon mukaan vielä viikkoja ja lisää henkilökuntaa tarvitaan vielä pitkälle ensi vuoden puolelle.
– Mutta taistelutahto on kova. On ollut ihana huomata, että ihmiset puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät kaikki parhaansa oman terveytensäkin uhalla.
Apuvoimaa ei ehditty perehdyttää
Valonan tilanne paheni itsenäisyyspäiväviikonloppuna. Apua hälytettiin omasta konsernista eli Kirkkopalveluiden organisaatiosta.Etulinjassa töihin riensivät sotealan opettajat, kiinteistöalan väki, asuntolaohjaajat ja muu porukka, jolla ei ole koulutusta kyseiseen tehtävään. Varsinaista perehdytystäkään heille ei ehditty tilanteessa järjestää.
Sittemmin Pieksämäen kaupunki on tullut avuksi. Kaupunki perusti Valonaan koronaosaston, jossa kaupungin työntekijät hoitavat sairastuneet asukkaat. Valonan oma henkilökunta vastaa terveiden asukkaiden hoidosta.
– Käytännössä olemme vieneet näitä vankkureita eteenpäin yhdessä kaupungin kanssa tiistaista alkaen. Julkinen ja yksityinen palveluntuottaja tekee saumattomasti rinta rinnan yhteistyötä. Tällä tämä on onnistunut ja nyt tilanne alkaa olla hallinnassa, Pirttiaho summaa.
Henkilöstöpula näkyy kaupungillakin, koska kaupunki on joutunut supistamaan muita terveyspalveluitaan tarjotessaan apua Valonalle.
Kaupungilta on saatu apua myös koronan leviämisen ehkäisyyn. Kaupungin vastuusairaanhoitaja varmistaa, että suojautumisohjeita noudatetaan tarkasti.
– Henkilöstöä pitää olla riittävästi ja suojautumisen pitää olla aukotonta, Pirttimäki summaa tärkeimmät keino viruksen leviämisen torjuntaan.
– Vielä toista viikkoa sitten meillä oli sosiaalihuollon yksikkö, jossa asukkaat asuivat omilla vuokrasopimuksillaan omissa kodeissaan. Nyt meillä on käytännössä sairaalaosasto, joka on laitettu pystyyn muutamassa päivässä. Tämä on mahdollistunut, koska kaupunki on tullut hätiin.
Valona hakee nyt työvoimaa Diakonia-ammattikorkeakoulun Diakin avustuksella. Diak on välittänyt kyselyä valtakunnallisesti sekä opiskelijoille että työväelle.
Pieksämäellä voidaan Pirttiahon mukaan tarjota majoitus kauempaa tuleville apukäsille. Hän ei osaa arvioida, kuinka paljon lisätyövoimaa tarvitaan, sillä tilanne elää koko ajan uusien testitulosten varmistuessa.
"Hoitohenkilökunta on venynyt ja paukkunut jo ennen kriisiä"
Valonassa on eletty korona-arkea maaliskuusta alkaen, kuten muuallakin yhteiskunnassa.Työntekijöitä ei ole päästetty töihin, jos he ovat ilmoittaneet pienistäkään oireista. Sen vuoksi maalis-marraskuussa on kertynyt kolme kuukautta ylimääräistä sairauslomaa henkilöille, jotka Pirttimäen mukaan normaalioloissa olisivat olleet töissä. Sijaisvoimaa on siis tarvittu paljon jo aiemmin tänä vuonna.
– Väki on ollut kuormittunutta jo ennen tätä koronatartuntakriisiä. Tämä on piste iin päälle. Hoitohenkilökunta on venynyt ja paukkunut, ja nyt tuli ihan mahdoton tilanne vastaan, mutta edelleen he venyvät. He tekevät tosi pitkä työpäiviä laskematta tunteja, Pirttiaho sanoo.
– Mummot ja papat on hoidettava. Vaipat on vaihdettava, heidät on syötettävä ja pestävä. Jonkun on se tehtävä.
"Nyt rupeaa loppumaan paukut"
Hoitohenkilökunnan löytymistä vaikeuttaa se, että Pieksämäellä on runsaasti ikäihmisiä väkilukuun suhteutettuna.Pirttiaho kritisoi hoitotyölle jatkuvasti tulevia uusia vaatimuksia henkilöstön määrästä ja koulutuksesta.
– On turha vaatia mitoituksen nostoa, kun ei ole henkilökuntaa, mistä ottaa. Tämä on iso ongelma, mille pitää tehdä jotain. Muuten meidän mummot ja papat jäävät hoitamatta tulevina vuosina, Pirttiaho toteaa.
Hoiva-alan työntekijäpula vaatii hänen mielestään järeitä poliittisia ja yhteiskunnallisia toimenpiteitä.
– Vanhustyössä meidänkin työntekijät pitävät työtä tärkeänä ja ihanana, mutta säälliset työolot pitää heille turvata, ja se ei tällä hetkellä toteudu, eikä ole enää pitkään aikaan toteutunut. Ongelma on rakenteellinen, eikä pelkästään yksittäisten yksikköjen, palveluntuottajien tai julkisen sektorin vika, ettei asialle olisi yritetty tehdä jotain. Nyt rupeaa loppumaan paukut.
No ei kyllä kahdeksankertaistu kuukaudessa tartunnat. Se on saletti homma. Eli ennen tammikuun puoltaväliä päivittäin todetaan tuommoinen vajaa 3500 tartuntaa päivässä? Minä sanon että tammikuun puolivälissä todetaan tartuntoja haarukassa 250-500 per päivä. No, kuukauden päästä ollaan fiksumpia.
Uskon asiat ovat mukavia matematiikka on paljon vittumaisempaa ja tällä tahdilla niin tulee käymään, jos mitään ei tehdä. Jospa Joululomat vähän rauhoittaisi tilannetta, kun koulut kiinni ja monella pitkät vapaat.
Kaikki muut tietää. Tanskassa koulut ovat kiinni vitosesta ylöspäin, Norjassa yläkoulut ovat vuoro-opetuksessa (kaksi oppituntia koulussa, kaksi etäopetuksena per päivä, maksimissaan 20 oppilasta per ryhmä), Saksassa osavaltio osavaltiolta aloitellaan etäkoulua ensi viikosta ainakin yläkoulujen osalta, UK:ssa Wales tekee saman...
Husin teho-osaston hoitajat murtumispisteessä Meilahdessa: ”Syksy toistaa nyt kevään ilmiön”
Husin johtajaylilääkäri esitti perjantaina pääkaupunkiseudun koronaryhmän tilaisuudessa julkiset kiitokset sote-henkilöstölle ”tärkeästä työstä ja venymisestä”.
www.iltalehti.fi
Husin teho-osaston hoitajat murtumispisteessä Meilahdessa: ”Syksy toistaa nyt kevään ilmiön”
Tänään klo 7:05
Husin johtajaylilääkäri esitti perjantaina pääkaupunkiseudun koronaryhmän tilaisuudessa julkiset kiitokset sote-henkilöstölle ”tärkeästä työstä ja venymisestä”.
- Iltalehti haastatteli erikseen kahta Husin Meilahden teho-osaston hoitajaa.
- Molempien mukaan osasto on murtumispisteessä.
- Keväällä osastolle koulutetuista kaikki eivät ole palanneet.
Iltalehti haastatteli erikseen kahta Husin Meilahden teho- ja tehovalvonta-osaston hoitajaa, molempien mukaan osasto on murtumispisteessä.
He pitävät koronavirustautia suurempana riskinä teho-osaston potilasturvallisuutta, joka on nyt heidän mielestä vaarantunut. Hoitajat ovat uupuneita ja työmotivaatio on vähentynyt.
– Monella käynyt mielessä,että kuka seisoo takana, jos uupumuksen takia tapahtuu hoitovirheitä? Kyllä sanon, että hoitajilla on hirveän kokoinen vastuu, toinen hoitaja sanoo.
Molemmat hoitajat kertovat, että keväällä yhteishengen voimalla onnistuttiin tsemppaaman, mutta syksyllä tilanne on ollut toinen.
Hoitajat esiintyvät jutussa nimettömästi asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Murtumispisteessä
He kokevat, että työnantaja, Hus-konserni, ei ole korvannut kevään joustamista millään.– Kyse ei ole välttämättä rahallisesta korvauksesta, vaan joustamisesta: lomista ja vapaa-ajasta sekä tsemppaamisesta. Henkilökunta on tämän takia aivan murtumispisteessä, ensimmäinen hoitaja toteaa.
Hän kertoo tuoneensa oman ja muiden turhautumisensa esiin monesti työnantajalle.
– Olen esittänyt turhautumiseni ja sanonut asiasta esimiehille. Vahvaa osaamista valuu koko ajan pois. Heidän vastauksensa on ollut se, että olemme vetovoimainen sairaanhoitopiiri, tulijoita kyllä riittää.
Mikä on toisin?
Keväällä koronavirus yllätti jokaisen enemmän tai vähemmän.Hoitajien mukaan keväällä annettiin ymmärtää, että syksyllä, toisen aallon iskiessä, tilanne olisi parempi. Näin ei kuitenkaan heidän mukaansa ole.
– Syksy toistaa nyt kevään ilmiön.
Kesällä hoitajat eivät saaneet pitää joko ollenkaan vuosilomiaan tai niitä pidettiin parin viikon pätkissä, koska pelättiin ”helvetin irtoavan uudestaan” minä hetkenä hyvänsä.
Ensimmäinen hoitaja kertoo ehtineensä pitää vuosilomiaan vain muutaman viikon.
Molemmat hoitajat kertovat, että kokeneita teho-osaston hoitajia on lähtenyt ovet paukkuen.
– Päivittäin käy työpaikanvaihto mielessä. Tauoilla selataan avoimia työpaikkoja, kertoo ensimmäinen hoitaja, joka on ollut useamman vuoden teho-osastolla töissä. Hänkin on hakenut töitä muualta.
Lapinukko
Respected Leader
Suomessa a) sumutetaan, b) maailmalta tulee tieto viiveellä; silti huomatkaa että koko ajan puhutaan "kouluissa ei tartu" mutta jätetään kertomatta että "koulujen ja koululaisten kautta tarttuu". Sellainen tuntuma on että muutaman pk-seudun "haasteellisen" alueen vuoksi vaarannetaan koko Suomi, kun ei järjestys- ja oppimisongelmien vuoksi uskalleta laittaa kouluja 1-2 viikoksi joko kiinni tai etäopetukseen.
Lääkärit kyselevät tyhmiä kun ihmettelevät että miksi sitten kesälomien aikaan ei ole suuria järjestysongelmia? Yli 2 kuukautta kestävät!
Sitten on taas Suomi vielä enemmän kiinni. Miten siinä pääsi niin käymään?
Lääkärit kyselevät tyhmiä kun ihmettelevät että miksi sitten kesälomien aikaan ei ole suuria järjestysongelmia? Yli 2 kuukautta kestävät!
Sitten on taas Suomi vielä enemmän kiinni. Miten siinä pääsi niin käymään?
Viimeksi muokattu:
Ei koske Suomea™
Taitaa viikon kuluttua alkaa koulujen joululomat....kuin tilauksesta.
Olihan tämä tiedossa, että jossain vaiheessa tauti otetaan kylmästi ns. vastaan. Ja jos ullattaen paljastuukin, etta rokoteasioissa Mallioppilas on jäänyt jonon hännille, niin vielä tässä kuovi huutaa, kunnes piikki käsivarteen sujahtaa.
Olihan tämä tiedossa, että jossain vaiheessa tauti otetaan kylmästi ns. vastaan. Ja jos ullattaen paljastuukin, etta rokoteasioissa Mallioppilas on jäänyt jonon hännille, niin vielä tässä kuovi huutaa, kunnes piikki käsivarteen sujahtaa.
Kyllä, nyt on rummutus siitä miten etäopetus on huonompaa kuin lähiopetus. No totta kai on. Eri asia laittaa penskat kahdeksi kuukaudeksi kotiin ilman varoitusta kun korvata viikon ajan joulun viimeisiä päiviä valmistellusti.
Tuore selvitys antaa synkän kuvan etäkoulusta: riittävä tuki puuttui, opiskelu kuormitti ja jakoi oppilaat kahteen kastiin
Laajan selvityksen mukaan etäopinnoista kärsivät keväällä eniten ne oppilaat, joilla oli jo valmiiksi vaikeuksia oppimisessa.
yle.fi
Saksa pistää koulut kiinni, Ruotsi yläkoulut, Tanska 4-9 luokat, Viro koulut kiinni... Erityisolosuhteet eivät ole käsite joka liittyy vain kasari-inttiin!
Rauhantekijä
Greatest Leader
Suomi hoitaa kohta naapurimaidenkin sairaat. Ei tarvitse kuin hankkia kaksoiskansalaisuus Suomesta ja hoitoa voi alkaa hakea täältä.
Tämä toimii vaikka olis verot vaksanut Venäjälle tai Ruotsiin.
.
Tämä toimii vaikka olis verot vaksanut Venäjälle tai Ruotsiin.
.
Ei voi pitää paikkaansa?!
----------------------------------------------------------
Pandemian lähi- ja etäopetuskysymyksen ratkaisut näyttävät pitkittäisseurannassa nojaavan osin virheellisiin käännöksiin kansainvälisistä koulutustutkimuksista. Päättäjien epidemiologinen osaaminen ei – tuettunakaan – näytä riittävän akateemisen tutkimuksen koulutustermien tuntemukseen.
Valtioneuvoston asiantuntijoiden, OKM:n, THL:n, STM:n ja HUS-alueen suositukset ja (viranomaisten) lähikoulupäätökset nojaavat käsitykseen, etteivät peruskoululaiset tartuta tai sairasta kuten vanhemmat. Viimeksi 11.-12.12.2020 THL:n tutkimusprofessori M. Peltonen julkaisi asiasta pitkähkön Twitter-ketjun, jolla hän perusteli ymmärrystään kouluista.
Pandemian torjunnassa oleellisinta on ymmärtää, että Suomessa ja Ruotsissa on peruskoulu, joka anglosaksisen termistön mukaan kattaa sekä “primary school” (perusopetuksen alaluokat) että “secondary school” (perusopetuksen yläluokat, joskus eritellymmin ”lower secondary school”). Lukio puolestaan on euroopppalaisessa tutkimuskirjallisuudessa usein “upper secondary school”, mutta amerikkalaisittain “High School “.
Kansainvälisesti on osoitettu, että primary school-ikäiset (peruskoulun alaluokkalaiset) oireilevat ja ilmeisimmin tartuttavat koronaa vähemmän kuin aikuiset. Yhtä selkeäksi on tullut, että secondary school (yläluokkalaiset) tartuttavat koronaa aikuisten tapaan – kuten tutkimukset mm. Kiinasta, Israelista, Saksasta, Iso-Britanniasta, Australiasta, Yhdysvalloista ja tuoreeltaan Itävallasta osoittavat. Suomessa asiaa on tulkittu niin, että lukiolaiset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat (ns. toinen aste) tartuttavat kuten kansainväliset tutkimukset kertovat. YLE on uutisoinut samaa. Tulkintaa ei ole helpottanut, että epidemiologiset tutkijatkin käyttävät termejä sekavasti. Kouluasteiden nimien sijaan Suomessa tulisikin tarkastella tartuttajien ikää. Tukholmassa tehtiin (11.12.2020) päätös siirtää perusopetuksen yläluokat etäopetukseen.
Vaasa, Uusikaupunki ja Turku ovat kuitenkin olleet rajoitustoimissaan kielitietoisempia kuin muut. Pk-seudulla tutkimusten terminologiseen harhaan liitetään viranomaislausunnoissa etäopetuksen riskit syrjäytymistekijöinä – ilman julkaistua tutkimusnäyttöä. Turun yliopistolla olisi kuntakohtainen peruskoululaisten hyvinvointikyselyn materiaali 2020, mutta sitä ei ole annettu julkisuuteen. Ennakkotiedot keväältä olivat nykyisestä informaatiosta poikkeavia: noin 4 000 oppilasta oli saavuttamattomissa (Liiten, 14.5.2020, HS). Määrä oli AVI-oppilashuoltoraportin ja koulutuksenjärjestäjien mukaan suunnilleen sama kuin normaalina lähiopetusvuonna (OKM 2.6.2020). Oppilaista 60% ilmoitti tehneensä kevään 2020 etäjaksolla kaikki tehtävät ja 35 % lähes kaikki. Motivaatio-ongelmien ja turvattomuuden yhteyttä on syytä selvittää laajemmin kuin tähän asti.
Tutkimusprofessori Peltosen lisäksi kansainvälisen termistön tulkkina on toiminut mm. VNK:n koronatutkimuksen tiedoteasiantuntija ja suomentaja, Tampereen yliopiston professori Vainikainen. Hän tiivisti VNK:n tutkimuskatsaukseen (4/2020) tutkimusta Ruotsin ”yläasteen” oppilaiden etäopetuskokemuksista. Kyse oli kuitenkin lukiolaisista – ja myös – perusopetuksen aineenopettajien oppilaista. Hän myönsi sähköpostitse epätarkkuuden, joka johtui hänen mukaansa kiireestä. Suomenkielinen VNK:n esitys jäi silti lukijaa harhaanjohtavaksi.
Jos hallituksen, ministeriön, Opetushallituksen ja alueellisten viranomaisten koulupolitiikka nojaa virheellisiin tutkimuskäännöksiin, on asiantuntijat vaihdettava. HUS-alueen koronaa ei saada kuriin, ennen kuin kansainvälisten tutkimuksien noteeraamat yläkouluikäiset (13-16 v.) saadaan pienempiin ”kupliin” kehnosti ilmastoiduissa koulurakennuksissa. Keinoja on. Vuorottelu etä- ja lähikuplissa on kätevää toteuttaa niin, että erityistä tukea saavien arki on ensisijaisesti kontaktiopetusta. Ruotsin kevään 2020 kokema laadukkaiden opettajien pula on jo Suomessakin todellisuutta: Duunitorilla oli 10.12.2020 avoinna 211 pääkaupunkiseudun pidempää opetusalan sijaisuutta, joista 84 oli tullut hakuun neljässä päivässä. Kevätkauden prognoosi on heikko opetushenkilöstön laadun kannalta.
JK. Ruotsin epäonnistuneesta kevään 2020 kouluratkaisusta seurauksineen, ks. tutkimuslinkki. Saman linkin kirjallisuusviitteissä on koulusulkemisten (school closures) vaikutuksia ja tapoja – ja motivaatiota – avaava osio viitteineen/heinäkuu 2020.
[Kursiiviosio lisätty 12.12.2020, lähde: The Local, Sweden @thelocalsweden 11.12.2020]
Kirjallisuutta:
Loima, J: Socio-educational Policies and Covid-19 – A Case Study on Finland and Sweden in the Spring 2020, https://www.journals.aiac.org.au/index.php/IJELS/article/view/6201
DOI: http://dx.doi.org/10.7575/aiac.ijels.v.8n.3p.59
puheenvuoro.uusisuomi.fi
----------------------------------------------------------
Pandemian lähi- ja etäopetuskysymyksen ratkaisut näyttävät pitkittäisseurannassa nojaavan osin virheellisiin käännöksiin kansainvälisistä koulutustutkimuksista. Päättäjien epidemiologinen osaaminen ei – tuettunakaan – näytä riittävän akateemisen tutkimuksen koulutustermien tuntemukseen.
Valtioneuvoston asiantuntijoiden, OKM:n, THL:n, STM:n ja HUS-alueen suositukset ja (viranomaisten) lähikoulupäätökset nojaavat käsitykseen, etteivät peruskoululaiset tartuta tai sairasta kuten vanhemmat. Viimeksi 11.-12.12.2020 THL:n tutkimusprofessori M. Peltonen julkaisi asiasta pitkähkön Twitter-ketjun, jolla hän perusteli ymmärrystään kouluista.
Pandemian torjunnassa oleellisinta on ymmärtää, että Suomessa ja Ruotsissa on peruskoulu, joka anglosaksisen termistön mukaan kattaa sekä “primary school” (perusopetuksen alaluokat) että “secondary school” (perusopetuksen yläluokat, joskus eritellymmin ”lower secondary school”). Lukio puolestaan on euroopppalaisessa tutkimuskirjallisuudessa usein “upper secondary school”, mutta amerikkalaisittain “High School “.
Kansainvälisesti on osoitettu, että primary school-ikäiset (peruskoulun alaluokkalaiset) oireilevat ja ilmeisimmin tartuttavat koronaa vähemmän kuin aikuiset. Yhtä selkeäksi on tullut, että secondary school (yläluokkalaiset) tartuttavat koronaa aikuisten tapaan – kuten tutkimukset mm. Kiinasta, Israelista, Saksasta, Iso-Britanniasta, Australiasta, Yhdysvalloista ja tuoreeltaan Itävallasta osoittavat. Suomessa asiaa on tulkittu niin, että lukiolaiset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat (ns. toinen aste) tartuttavat kuten kansainväliset tutkimukset kertovat. YLE on uutisoinut samaa. Tulkintaa ei ole helpottanut, että epidemiologiset tutkijatkin käyttävät termejä sekavasti. Kouluasteiden nimien sijaan Suomessa tulisikin tarkastella tartuttajien ikää. Tukholmassa tehtiin (11.12.2020) päätös siirtää perusopetuksen yläluokat etäopetukseen.
Vaasa, Uusikaupunki ja Turku ovat kuitenkin olleet rajoitustoimissaan kielitietoisempia kuin muut. Pk-seudulla tutkimusten terminologiseen harhaan liitetään viranomaislausunnoissa etäopetuksen riskit syrjäytymistekijöinä – ilman julkaistua tutkimusnäyttöä. Turun yliopistolla olisi kuntakohtainen peruskoululaisten hyvinvointikyselyn materiaali 2020, mutta sitä ei ole annettu julkisuuteen. Ennakkotiedot keväältä olivat nykyisestä informaatiosta poikkeavia: noin 4 000 oppilasta oli saavuttamattomissa (Liiten, 14.5.2020, HS). Määrä oli AVI-oppilashuoltoraportin ja koulutuksenjärjestäjien mukaan suunnilleen sama kuin normaalina lähiopetusvuonna (OKM 2.6.2020). Oppilaista 60% ilmoitti tehneensä kevään 2020 etäjaksolla kaikki tehtävät ja 35 % lähes kaikki. Motivaatio-ongelmien ja turvattomuuden yhteyttä on syytä selvittää laajemmin kuin tähän asti.
Tutkimusprofessori Peltosen lisäksi kansainvälisen termistön tulkkina on toiminut mm. VNK:n koronatutkimuksen tiedoteasiantuntija ja suomentaja, Tampereen yliopiston professori Vainikainen. Hän tiivisti VNK:n tutkimuskatsaukseen (4/2020) tutkimusta Ruotsin ”yläasteen” oppilaiden etäopetuskokemuksista. Kyse oli kuitenkin lukiolaisista – ja myös – perusopetuksen aineenopettajien oppilaista. Hän myönsi sähköpostitse epätarkkuuden, joka johtui hänen mukaansa kiireestä. Suomenkielinen VNK:n esitys jäi silti lukijaa harhaanjohtavaksi.
Jos hallituksen, ministeriön, Opetushallituksen ja alueellisten viranomaisten koulupolitiikka nojaa virheellisiin tutkimuskäännöksiin, on asiantuntijat vaihdettava. HUS-alueen koronaa ei saada kuriin, ennen kuin kansainvälisten tutkimuksien noteeraamat yläkouluikäiset (13-16 v.) saadaan pienempiin ”kupliin” kehnosti ilmastoiduissa koulurakennuksissa. Keinoja on. Vuorottelu etä- ja lähikuplissa on kätevää toteuttaa niin, että erityistä tukea saavien arki on ensisijaisesti kontaktiopetusta. Ruotsin kevään 2020 kokema laadukkaiden opettajien pula on jo Suomessakin todellisuutta: Duunitorilla oli 10.12.2020 avoinna 211 pääkaupunkiseudun pidempää opetusalan sijaisuutta, joista 84 oli tullut hakuun neljässä päivässä. Kevätkauden prognoosi on heikko opetushenkilöstön laadun kannalta.
JK. Ruotsin epäonnistuneesta kevään 2020 kouluratkaisusta seurauksineen, ks. tutkimuslinkki. Saman linkin kirjallisuusviitteissä on koulusulkemisten (school closures) vaikutuksia ja tapoja – ja motivaatiota – avaava osio viitteineen/heinäkuu 2020.
[Kursiiviosio lisätty 12.12.2020, lähde: The Local, Sweden @thelocalsweden 11.12.2020]
Kirjallisuutta:
Loima, J: Socio-educational Policies and Covid-19 – A Case Study on Finland and Sweden in the Spring 2020, https://www.journals.aiac.org.au/index.php/IJELS/article/view/6201
DOI: http://dx.doi.org/10.7575/aiac.ijels.v.8n.3p.59
Korona peruskouluissa - nojaako Suomi käännösvirheeseen? | Uusi Suomi Puheenvuoro
Pandemian lähi- ja etäopetuskysymyksen ratkaisut näyttävät pitkittäisseurannassa nojaavan osin virheellisiin käännöksiin kansainvälisistä koulutustutkimuksista. Päättäjien epidemiologinen osaaminen ei…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Lapinukko
Respected Leader
Vihreiden pääkaupunkipoliitikko kyselee tuollaisia. Mutta eivätkö kaverit kuuntele? Etäopetus yritetään leimata kyseenalaiseksi keinoksi torjua viruksen leviämistä, tilastoja mahdollisesti vääristellään - mikä tarttui koulusta ja mikä ei, sekä ulkomailta saatavilla olevat tutkimukset ohitetaan huomiotta tai kielitaito ei riitä niiden lukemiseen.
Koulujen sulkemisesta joulunalusviikolle tuli arvovaltakysymys? Vai onko se niin että pk-seudulla juhlitaan joulua vähän vähemmän kuin muualla, kausijuhla ja sellaista. Väliäkös silloin hoitajienkaan kuormituksella.
Viimeksi muokattu:
Vantaan Kilterin koulu 51/500 tapausta testatuista - vielä pariksi päiväksi kouluun ennen joulua ettei syrjäydy
yle.fi
Kilterin koulussa Vantaalla kaikkiaan 51 tartunnan saanutta, koulutyöhön palataan pariksi päiväksi ennen joulua – ylilääkäri vetoaa: "Oireisena ei saa tulla kouluun"
Vantaan kaupunki teki Kilterin koululla joukkotarkastuksen, jossa testattiin 500 oppilasta ja henkilökuntaan kuuluvaa.
yle.fi