Kotimainen kalantuotanto

#1
Laitoin tästä projektista "omavaraisuus" ketjuun kommentin, mutta teen nyt aiheen koska liittyy koko Suomeen.

Eli voitaisiin luopua ulkomaisesta kalanruoassa kalankasvatuksessa. Se olisi hyvä asia ja toisi turvallista talouskasvua.

Pelletin ravinto-arvot:

https://docs.google.com/document/d/1rN21-q-yjwsDZL1Y-oRHH7ccqzPnxXFw73e__zEQa7Q/edit?usp=sharing

Oma foorumi perustettu (laita mulle yksäriä jos haluat osallistua suunnitteluun foorumilla).

Osallistuttiin Ecoponicsilla eli Ekologisella aquaponicsilla tuollaiseen tiedekilpailuun.

Yksi tutkimuksemme on, että voiko spirulina-levä kasvaa kompostista syntyvällä ravintonesteellä.

Idea ei siis ole yritys, vaan pikemminkin itsenäinen tutkimus ja tulokset tulevat kaikille vapaasti hyödynnettäväksi jota yritykset esim. kalankasvattajavat voivat hyödyntää suoraan.

Keksinnön avulla voidaan pelkästä biojätteestä tehdä kalalle pellettiä ja luopua kokonaan kalastamisesta kalanruoan vuoksi.

Kotimaisuus ja omavaraisuus ovat aina kestäviä valtteja nopeasti muuttuvassa globaalissa ilmapiirissä.

Tuhat euroa tutkimusrahoitusta lohkeaa videokilpailusta eli mikä video saa eniten tykkäyksiä facessa.

Avaa siis tiedepuiston linkki ja paina sitten vastaa "tykkää" tuosta videosta, älä tykkää tästä postauksesta koska sitä ei tiedepuisto rekisteröi!

 
#2
Kalarehun hinta lienee jatkuvassa kasvussa globaalisti, hieno idea valtavine potentiaalisine mahdollisuuksineen, vaikka en asiasta yhtään mitään tiedäkään.
 
#3
Mitä väliä vaikka olisi laskussa?

Järkevintä on tuottaa omat pöperöt kaloille. Ja siis myös itselleen eli koko Suomelle.

Mis vaihees Suomi alkoi olemaan riippuvainen ulkomaisesta sossutuesta?

Se, että voidaan biojätettä tän systeemin avulla muuntaa kalanlihaksi, on itsessään jo mahtava homma. Vielä lisäksi kun voimme todistaa, että kala on parempilaatuista kuin norjalainen geenilohi, niin se on jo iso askel Suomelle.

Kotimaisen kalan myynti on surkeassa laskussa kokoajan.

EU-luomulaatu on täyttä paskaa. Pelloille voidaan levittää mm. metallisulattojen kuona-aineita.

Ihan tosi "luonnonmukaista" siis. Käytännössä vaan keino päästä eroon jätteistä ja luoda talouskasvua tyhjillä puheilla.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
En osta kasvisrehulla syötettyä kalaa. Rasvahappokoostumus muuttuu.

Kuluttaja-lehti: Kasvirehujen kääntöpuoli – kasvatettu kala ei ole yhtä terveellistä kuin ennen
Ruoka07.12.2016Henrik Schäfer http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...-ei-ole-yhtä-terveellistä-kuin-ennen-1.171451

Kuluttaja-lehden mukaan kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen kasvatuslohen terveellisten rasvahappojen pitoisuus on vähentynyt alle puoleen kymmenen vuoden takaisesta.

Lehden mukaan pitoisuudet ovat romahtaneet, koska kaloille syötetään nykyisin yhä enemmn kasviperäistä rehua kuten soijaa, härkäpapua ja kasviöljyjä. Aiemmin rehuna oli kalaöljyä ja -jauhoa.

Muutos on toisaalta ympäristölle hyväksi, koska se vähentää painetta liikakalastukseen.

Kasvatuskala ei myöskään olisi yhtä edullista kuin nyt ilman kasvirehujen käyttöä.

Jutun kuva vaihdettu 7.12.2016 klo 10.50. Aiemmassa kuvassa esiintynyt Benella-kirjolohi on tuotettu kalapohjaisella rehulla, joka sisältää runsaasti omega3-rasvahappoja.
Viljellyn lohen omega-3:t vähentyneet entisestään
Ruotsi 2007: Lohen omega-3:t vähentyneet puoleen

Viljellyn lohen iomega-3-pitoisuus on kuuma puheenaihe. Norjan viljelty kassilohi on uiva vihannes, sanoo Oslon Ullevålin yliopistosairaalan sydäntautiopin emeritusprofessori Harald Arnesen. Hänen aloitteestaan lohen omega-3-pitoisuuksia analysoitiin puolueettomassa Eurofins-laboratoriossa. Omega-3-pitoisuudet ovat vähentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, Arnesen toteaa. Noin 70 % viljellyn lohen saamasta ravinnosta on kasvisruokaa, josta lohet eivät saa riittävästi omega-3-rasvahappoja. Kuluttajia huijataan uskottelemalla, että kahdesta viikoittaisesta lohiannoksesta saisi riittävästi omega-3-rasvahappoja, sanoo Arnesen. Villin lohen omega-3-pitoisuudet ovat suuria viljeltyihin lohiin verrattuna. Lähes kaikki Suomenkin kaupoissa myytävä lohi on viljeltyä. Punalihainen lohi on kasvatettua, villin lohen liha on harmahtavaa.
Ruotsissa analysoitiin lohen omega-3-rasvahappoja vuonna 2007, jolloin niitä todettiin olevan paljon vähemmän kuin mitä elintarvikevirasto ilmoitti. Aftonbladetin haastattelema norjalainen kalatutkija, professori Livar Frøyland, sanoi että kalanviljelylaitokset ruokkivat kaloja yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisälsi keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g, mutta viljelty lohi huonoimmillaan vain 1,7 g/100 g. Eurofins-laboratorion saamat tulokset ovat paljon huonompia (taulukko 1).

Arnesenin pyynnöstä Norjan yleisradio ja kuluttajavirasto lähettivät lohifileitä Eurofins-laboratorioon analysoitaviksi. Omega-3-pitoisuus mitattiin viiden tuottajan kolmesta lohifileestä, joissa oli eri tuotenumero (kalat oli siis toimitettu kauppoihin eri aikoina). Näytteistä oli poistettu ruodot ja nahka. Tulokset ilmoitetaan kolmen raakafileen keskiarvoina.

Viiden lohentuottajan tulokset (taulukko 1).

Findus

2,1 g/100 g

Fiskemannen

1,4 g/100 g

Godehav

1,3 g/100 g

Salma

1,1 g/100 g

Lerøy

0,7 g/100 g

  • Tulos ilmoitetaan grammoina 100 g lohifilettä kohti, tulos on siis prosenttia.
Kaksi lohiateriaa viikossa ei riitä tyydyttämään edes terveiden ihmisten, saati sitten sydänpotilaiden, omega-3-rasvahappojen tarvetta, sanoo professori Arnesen. Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että kalan omega-3-rasvahapot tuhoutuvat paistettaessa. Suuri ruotsalainen väestötutkimus, jossa seurattiin 12 vuotta lähes 40 000 miestä, vahvistaa, että runsas omega-3-rasvahappojen (EPA ja DHA) saanti suojaa aivohalvaukselta (Kippler ym. 2016).

Norjan viranomaislaitosten uusi tutkimus Atlantin villin ja viljellyn lohen rasvahappo- ja vierasainepitoisuuksista osoittaa, että viljellyn lophen DHA-pitoisuus on huomattavasti pienempi kuin villin lohen. EPA:n pitoisuuksissa ei olut merkittäviä eroja. Kuitenkin viljellyn lohen omega-6-pitoisuudet olivat suuria ja sen seurauksena omega-6/omega-6-suhde suurentunut, kimä johtui kalaöljen ruokkimisesta viljalla. Vierasainepitoisuudet olivat villissä ja viljellyssä kalassa EU:n sallimien rajojen puitteissa. Atlantin lohi, sekä villi että vilejlty, on hyvä EPA:n ja DHA:n lähde. 200 gramman annos viikossa antaa näitä rasvahappoja 3,2 ja 2,8 g viikossa, mikä on lähes kaksi kertaa European Food Safety Authorityn suositus (i.e. 250 mg/day tai1.75g/viikko), kirjoittavat tutkijat (Lundbye ym. 2017).

Lähde: Lite omega 3 i oppdrettslaks. NRK
Kippler M, Larsson SC, Berglund M, et al. Associations of dietary polychlorinated biphenyls and long-chain omega-3 fatty acids with stroke risk. Environment International. 2016 Jul 26. pii: S0160-4120(16)30270-7. doi: 10.1016/j.envint.2016.07.012.
Lundebye AK, Lock EJ, Rasinger JD, et al. Lower levels of Persistent Organic Pollutants, metals and the marine omega 3-fatty acid DHA in farmed compared to wild Atlantic salmon (Salmo salar).
Environmental Research. 2017 Feb 8;155:49-59. doi: 10.1016/j.envres.2017.01.026.

 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#6
Yksistään Suomen vesistöt kykenevät tuottamaan kestävällä tavalla kalaa, kun pidetään huoli siitä, ettei kuormiteta ja sotketa vesiä -liikaa- mitä se sitten tarkoittaakin. Taatusti vientiin saakka erilaisia jalosteita jne. Kuluttajien saataville järvikalaa saadaan hyvin yksinkertaisesti: sallimalla pienkalastajatoiminta markkinatalouden parhaiden periaatteiden mukaisesti. Kannustin tulee siitä, että saalista ei veroteta kuin kerran: joku sopiva pikku alv hintaan ja kauppias omavalvoo, mitä äijät tuovat. Työtä ja kustannuksia hommassa on niin paljon, että jokatapauksessa verottaja ei touhusta ihmeitä kerää.

Kutakuinkin muualla Euroopassa homma pelaa edelleen noin, Suomessa luonnollisesti pelataan toisin.