KrhTeKa

Tvälups

Ylipäällikkö
Pari kuvaa tuosta meille uudesta sotavarusteesta:

BV206D
Aseistus: L16* 81mm krh. 100 kpl 81mm ammusta per ajoneuvo.

*jos ajoneuvoissa säilytetään alkuperäinen krh?

Tietoja
Paino 35.3 kg
Putken pituus 1,280 mm (50")
Miehistö 3
Ammuksen paino 4.2 kg (L3682).
Kaliiberi 81 mm
Tulinopeus 15 rpm, 1-12 rpm normaali, 20 rpm pikatuli
Lähtönopeus 225 m/s
Kantama HE: 100 - 5,675 m, Savu: 100 - 5,675 m ja Valaisu: 400 - 4,800 m


bv-206d-mortar.jpg

81mm_mortar-001i.jpg
 
Kuinka monta noita mahtoi Norjasta tulla ja onko noiden käyttötarkoitus ollut siis jossain erillisessä Krh-komppaniassa?
 
Kuinka monta noita mahtoi Norjasta tulla ja onko noiden käyttötarkoitus ollut siis jossain erillisessä Krh-komppaniassa?

Mahtaisiko niitä niin paljon olla? Kun ekaksi jaetaan noita määrävahvuuden verran jv-komppanioiden krh-joukkueisiin, niin voiko noita jäädä paljon yli?
 
Aiperhana, kun tuo systeemi on kätevä. Liikkuvuus tuo ihan uudenlaisia näkymiä kevyeen krh-ammuntaan. Perhanan hyvä hankinta, oletan. Eikä maksanut maltaita.
 
Lohkastaankohan tuosta ensin Kainuun operatiiviselle joukoille ensin vaunut, ja mitä jäljelle jää niin menee alueellisille taisteluosastoille. Olisi kiva tietää paljon noita on tullut?

Mutta hiphei, fiilikset on aika tavalla muuttuneet maavoimien osalta viime aikoina. Toisaalta surullista että Eurooppa ajaa puolustuksensa lähes kokonaan alas, mutta Suomalaisesta näkökulmasta ei voi olla kuin tyytyväinen.
 
Lohkastaankohan tuosta ensin Kainuun operatiiviselle joukoille ensin vaunut, ja mitä jäljelle jää niin menee alueellisille taisteluosastoille. Olisi kiva tietää paljon noita on tullut?

Mutta hiphei, fiilikset on aika tavalla muuttuneet maavoimien osalta viime aikoina. Toisaalta surullista että Eurooppa ajaa puolustuksensa lähes kokonaan alas, mutta Suomalaisesta näkökulmasta ei voi olla kuin tyytyväinen.

Laskeskelin, että kahdessa satsissa on tullut 400+ ajoneuvoa. Ja varmaankin yläpainotteisesti jaetaan. Operatiiviset ekana ja sitten muille.
 
397 taitaa olla tarkka luku hankittujen bankkujen kokonaismäärän suhteen, jos Pv:n lähteisiin on luottamista. Tarkoitin tuolla kysymyksen määrällä näiden krh-vaunujen määrää.

Operatiiviset jatkaa käsittääkseni ennallaan uusimmilla nasuilla joita ei ole tarkoitus poistaa, vaan ne ovat ihan hyvässä kunnossa. Sinne on sen verran rakennettu erikoisversioitakin (KRH-Nasu, Cargo-Nasu, Komento-Nasu), että niiden korvaamiseenkin menisi aika satsi. Foorumilla oli laskeskeltu, että KAIJPR:n kokonaistarve on n.350 tekaa, eli jos kaikki korvattaisiin näillä bankuilla ei niistä sen jälkeen riittäisi kuin ehkä hikisesti yhdelle taisteluosastolle vaunut. Ajattelin vaan, että nuo 81-tekabankut voisi olla hyvä lisä operatiivisten tulitukiryhmille.
 
Mahtaakohan noille heittimille olla kannettava jalusta tuolla jossakin jemmassa? Meinaan, että ei kai jokaisen ampumisen jälkeen voi aina siirtyä, joten joskus kunnolliseen asemaan kaivettu heitin voisi olla kätevämpi. Esim. silloin kun ammutaan paljon ja ajoneuvolla tekisi mieli hakea ammuksia keskeyttämättä tulta.

Mutta operatiivisille joukoille liikkuva heitin on kyllä hyvä idea, joskaan kevyt heitin ei ole niin hidas ajaa asemaan kuin muut tukiaseet.
 
Tuo 81 millinen on aika hernepyssy verrattuna 120mm heittimeen. Eikö meillä ollut aikaisemmin raskaita heittimiä noissa tekoissa? Miksi haaskata teka tuollaiseen kun 81mm menee mönkijänkin kyydissä? Itsenäisyyspäivän paraatissa kevyttä heitintä ainakin kuljetettiin mönkijän lavalla (6x6 Polaris).
 
Tuo 81 millinen on aika hernepyssy verrattuna 120mm heittimeen. Eikö meillä ollut aikaisemmin raskaita heittimiä noissa tekoissa? Miksi haaskata teka tuollaiseen kun 81mm menee mönkijänkin kyydissä? Itsenäisyyspäivän paraatissa kevyttä heitintä ainakin kuljetettiin mönkijän lavalla (6x6 Polaris).

Olihan meillä, mutta nuo on valmiiksi kevyelle heittimelle varustettuja. Lisäksi nyt saadaan koko porukka huoltoa lukuunottamatta tekan alustalle. Mönkijä kuitenkin kuljettaa aika vähän ammuksia sen heittimen kanssa.
 
Olihan meillä, mutta nuo on valmiiksi kevyelle heittimelle varustettuja. Lisäksi nyt saadaan koko porukka huoltoa lukuunottamatta tekan alustalle. Mönkijä kuitenkin kuljettaa aika vähän ammuksia sen heittimen kanssa.

Helpompi on tosiaan kuljettaa heitin käyttäjineen yhdellä tekalla, kuin vaikkapa kolmella mönkijällä. Jos hiukankaan enemmän meinataan ampua, niin kranaattien roudaaminen on kaikkien epäsuoran tulen vehkeiden osalta kuitenkin se iso juttu.

Huolto yleisesti ja ammushuolto ihan erityisesti on meillä koulittavien joukkojen heikko kohta, määrävahvuisen materiaalin kanssa toimimista ja sen realistista täydentämistä tilanteen ollessa päällä ei harjoitella käytännössä lainkaan.
 
Helpompi on tosiaan kuljettaa heitin käyttäjineen yhdellä tekalla, kuin vaikkapa kolmella mönkijällä. Jos hiukankaan enemmän meinataan ampua, niin kranaattien roudaaminen on kaikkien epäsuoran tulen vehkeiden osalta kuitenkin se iso juttu.

Huolto yleisesti ja ammushuolto ihan erityisesti on meillä koulittavien joukkojen heikko kohta, määrävahvuisen materiaalin kanssa toimimista ja sen realistista täydentämistä tilanteen ollessa päällä ei harjoitella käytännössä lainkaan.

Se olisi aika vaikeaa järjestääkin.
 
Jos sotahommien harjoittelun ohjenuorana on hankalien hommien väistely, niin ei kovin hyvälle näytä...

Wanha tapaus, mutta nostan sen taas esille: 1990-luvulla vedettiin sotaharjoitus täysin a-tarviketäytöin (aidot pakkauslaatikot, painona oikea määrä hiekkaa).
Koska mm kuljetustila loppui kesken niin harjoituksen komentajan mahtikäskyllä hiekkalaatikot jätettiin pois varustuksesta, ja johan vain kulki harjoitus komeasti maaliinsa.
 
Wanha tapaus, mutta nostan sen taas esille: 1990-luvulla vedettiin sotaharjoitus täysin a-tarviketäytöin (aidot pakkauslaatikot, painona oikea määrä hiekkaa).
Koska mm kuljetustila loppui kesken niin harjoituksen komentajan mahtikäskyllä hiekkalaatikot jätettiin pois varustuksesta, ja johan vain kulki harjoitus komeasti maaliinsa.

Olen sanaton.
 
Wanha tapaus, mutta nostan sen taas esille: 1990-luvulla vedettiin sotaharjoitus täysin a-tarviketäytöin (aidot pakkauslaatikot, painona oikea määrä hiekkaa).
Koska mm kuljetustila loppui kesken niin harjoituksen komentajan mahtikäskyllä hiekkalaatikot jätettiin pois varustuksesta, ja johan vain kulki harjoitus komeasti maaliinsa.

Ynnäilimme joskus sitä tavaramäärää, joka jääkäripataljoonan pioneerijoukkueen olisi pitänyt roudailla ties mitä tieverkkoa pitkin ristiin rastiin maita ja mantuja, eikä tuo laskelma herättänyt suurta luottamusta onnistumisen mahdollisuuteen. Ja tämä oli lopputulema, vaikka vihollisen vaikutus kuljetuksiin jätettiin kokonaan huomioimatta.

Jokikisen johtajaksi sijoitettavan pitäisi ehdottomasti päästä kokemaan tuollainen harjoitus, muutoin on tolkuttoman suuri aukko sivistyksessä.
 
Ongelmana (ONGELMA) on ettei käytännössä koko sota-armeijalla ole asiasta kokemusperäistä oppia, kuljetus- ja tväl-puolen opistoupseereita (sukupuuttoon tuomittu laji) lukuunottamatta. Ainoa paikka missä tiedän asiasta suoritetun harjoituksia oli HämR, silloin kun siellä koulutettiin huoltopuolen opistoupseereja.

Kadettikoulussa asiaa ei harjoitella, ylemmissä upseerikoulutuksissa tiettävästi vain teoriassa...
 
Back
Top