Meillä on käsillä kansainvälinen kriisi, jonka aiheuttaja on infektiosairaus (korona). Valtioiden taloudet kokevat kolauksen ja kuolleitakin tulee, mutta kyseessä on kuitenkin asia, josta käytännössä kaikki valtiot selviävät. Osa selviää ruhjeilla ja osalle saattaa tulla muutamia murtumiakin. Se mikä on jo tullut selville, niin käytännössä jokainen valtio on alkanut toimia itsekkäästi, oma etu ensin (minusta tämä on ihan luonnollistakin), kaveria autetaan ehkä sitten, jos oma pesä on jo kunnossa. Vahvat ottavat mitä haluavat ja muut saavat loput. Mietinkin tässä, että jos tätä kriisiä peilattaisiinkin kansainväliseen sotilaalliseen kriisiin, niin kuinka kävisi? Hypoteettinen tilanne: Euroopassa on liikkeellä infektiosairaus, jota valtiot hoitavat kuten koronaa nyt. Ystävävaltio Venäjä ilmoittaa, että aivan pakko on auttaa kansalaisiamme ja veljiämme Baltiassa, koska infektiota ei osata siellä hoitaa hyvin ja kansalaistemme sekä veljiemme terveys on uhattuna. Rauhaa tuovana ystävävaltiona turvaamme hoidon ja yhteiskuntarauhan marsittamalla sanitäärimme sekä sotilaspoliisimme paikalle. Venäjä varoittaa muita puuttumasta asiaan ja ilmoittaa, että sanitääreja suojellaan kaikkia mahdollisia uhkia vastaan. Venäjä tiivistää lopuksi, että rauhaa rakastavana kansana he kuitenkin pidättäytyvät käyttämästä joukkotuhoaseita mahdollista uhkaajaa vastaan (eli eivät käytä isoa pommia...). Baltiassa varmaan joudutaan siinä kohtaa pohtimaan, että mahtaakohan se Nato tulla apuun? Nato ei takuulla käytä aloittajana "isoja pommeja" Balttien puolesta. Euroopan maat ovat kääntyneet riehuvan infektion takia sisäänpäin, onko siellä halua ja kykyä lähettää silloin yhteistyönä maavoimia Baltiaan, kun tiedossa paljon kuolleita "omia" poikia? Mahtaako Saukin puhelin soida, että mahtaisivatko "pohjoisen porot" auttaa? Voivatko Baltit luottaa Naton apuun vai onko meidän mentävä sekin homma hoitamaan (ja samalla tietysti tuodaan Tiina ja Tape turvaan)?
Kriisin tullessa (korona on nyt) voiko toisen valtion tai Naton apuun luottaa?
- Viestiketjun aloittaja Vänskä
- Aloitus PVM
Eivät valtiot kuitenkaan kaikessa ole kääntyneet nytkään sisäänpäin, vaan lähinnä koronaan liittyvissä asioissa. Eli eiköhän sodan uhka tai sota kyettäisi hoitamaan erillisenä asiana, ja omilla ehdoillaan. Sillä edelleenkin jos Nato-maat antavat Venäjän rauhassa vallata Baltian, niin seuraavana listalla on epäilemättä Puola, ja sitten joku muu, ja joku muu... Eikä siinä vaiheessa kaikkien muiden tappioiden ohella Nato-nimisen organisaation uskottavuudesta ole paljon mitään jäljellä, jolleivat sen jäsenet tosissaan auta toinen toisiaan puolustautumaan.
En oikeastaan pitäisi nykytilannetta edes "sisäänpäinkääntyneisyytenä", vaan kyseessä on vain logistinen tosiasia. Kenelläkään ei ole tarpeeksi tuotantokapasiteettia koronaviruksen aiheuttaneen tarpeen täyttämiseen tällä hetkellä, joten hankala siitä on jakaa muillekaan.
Valtioiden välisessä toiminnassa mihinkään ei voi satavarmasti luottaa, mutta on selvää, että Venäjä ei ihan hevillä lähde katsomaan auttaako USA & kumppanit Baltiaa vai ei - koska jos auttavat, niin se on aika ikävä juttu Venäjälle. Pelkkä kohtuullinen todennäköisyys USA:n & kumppanien avusta on jo merkittävä pelote.
No eikös tällä logiikalla vankka kehittyvä sota käännä valtiot ihan samalla tavalla sisäänpäin -sotaan liittyvissä asioissa-? Kyllä sellainen kehityslinja on täysin mahdollinen, minusta jopa mahdollisempi kuin mikään muu vaihtoehto, kun unohdetaan tässäkin kohtaa se -lapsenusko-solidaarisuus-kaveri ensin-globaalit hankintaketjut- jne.jne.
Eipä EUn porteilla käväissyt Ukrainakaan ole imenyt puoleensa sotilaallista tukea juurikaan. Neuvonantajia, vähäistä materiaaliapua, koulutusta, poliittista tukea jne. on saatu toki...silti konflikti vaan jatkuu ties monettako vuotta. Venäjä pelaa mm. EU-valtioiden kanssa kahdenvälisesti. Ei ole mitään tiivistä yhteistä EUta oikeasti, se on silkkaa lapsenuskoa ja toivehaavekuvittelua. Kahtokkee nyt, onhan silmät päässä..... mikä on to real.
Konflikti Venäjän ja Naton välillä olisi kuitenkin sikäli erilainen koronavirukseen verrattuna, ettei uhka koskisi kaikkia yhtäläisesti. Kauempana Venäjästä sijaitsevilla valtioilla olisi siis oletettavasti varaa huolehtia muustakin kuin tiukasti omasta tontistaan.
Tässä mielessä Natolla (ja osin myös EU:lla) on toisin sanoen ihan erilainen lähtökohta kuin vaikkapa muinaisen reunavaltiopolitiikan osanottajamailla.
Siksi kirjoitin avaukseni, että olen baikalin kanssa samoilla linjoilla.
Pihatonttu
Respected Leader
"Valtioilla ei ole ystäviä vaan intressejä" on hyvä sanonta niin kauan kuin muistetaan, että ystävyyskin on intressi - joskin turvallisuutta heikompi.
Hyvät sopimukset ja niihin liittyvä valmistelu ja toiminta ovat sellaisia, että niiden henkeä ja kirjainta kannattaa noudattaa - myös ja etenkin kriiseissä. Eli vähän sellaisia "oma etu ajaa toimimaan yhdessä" -tyyppisiä.
Nato... Se muuttui ajat sitten kylmän sodan ajan yhtenäisehköstä massa-armeijaorganisaatiosta "halukkaiden koalitiot" -tyyppiseksi organisaatioksi.
Nyt Turkin nykyinen luonne lamauttaa sen teoreettistakin mahdollisuutta yhtenäisyyteen ja yhtenäisiin intresseihin. Ja se on yhä muutoksessa jota osittain säätelee eri jäsenmaiden lakien ja poiittisten kulttuurien kirjo, osittain taas varautumisen taso ja tyyppi eri maissa.
Jos Naton merkittävien jäsenmaiden intresseissä olisi auttaa Suomea materiaalisesti, taloudellisesti, logistiikkaan, huoltovarmuuteen ja tilannekuvaan liittyvin keinoin, poliittisesti ja mielipideilmaston suhteen, niin Suomella voisi olla aika kovan tason kyky sietää sekä sotilaallista että muuta painostusta ja toimintaa. Ja oma ymmärrykseni näkee muilla mailla paljonkin juuri sellaisia intressejä - niiden omista eduista ja tarpeista nousevina.
Käsittääkseni Suomella on kuitenkin tekemättä hyvin paljon sellaista, millä voidaan ruokkia muiden, hyvinkin keskeisten maiden intressejä nähdä Suomen materiaaline ja immateriaalinen tukeminen niitä itseään palvelevana toimintana. (Urputan osasta näitä juttuja hybridihöpinäketjussa joten en toista tässä. Osaa taas en ole tuonut missään esiin koska niistä on hyötyä vain jos niihin on sekä tiedollinen että toiminnallinen mono- tai duopoli.)
Viimeksi muokattu:
Pihatonttu
Respected Leader
Koronakriisi ≈ Auttamalla muita heikennät omia mahdollisuuksiasi koska tarvitsisit itse ne resurssit joilla autat.
Sotilaallinen kuumeneminen ≈ Auttamalla omalla puolellasi olevaa etulinjan maata saat kriisin pysymään kauempana ja kulutat vastapuolen toimintavapautta. Se on sinun oma etusi.
Tämä intressien laatuun liittyvä ero on tärkeä muistaa. Ja tämä ero koskee voimakkaimmin sellaista tilannetta jossa joukkojen sijaan autetaan materiaalisin keinoin.
Ruotsi | Ruotsi voi nyt antaa Suomelle sotilaallista apua aiempaa nopeammin – Seuraavaksi maat neuvottelevat isäntämaasopimuksen solmimisesta
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet sotilaallista ja puolustuksellista yhteistyötään jo vuosia. Vuodesta 2015 eteenpäin maiden puolustusministerit ovat tavanneet toisiaan tiiviisti.
www.hs.fi
Laitetaanpas tännekin, sen verran merkittävä uutinen
wargame
Kapteeni
Verkkouutiset: Ruotsin uusi laki sotilasyhteistyöstä on ongelmallinen – Suomelle
Verkkouutiset kertoo asiantuntijan ottaneen kantaa Ruotsin uuteen lainsäädäntöön.
www.is.fi
Verkkouutiset kirjoittaa Rebasin huomauttavan, että Ruotsin hallitus saisi tukea Suomea asevoimin, mutta vain silloin kun Ruotsi ei ole itse sodassa ja jos Suomen alueella ei ole käynnissä aseellista konfliktia.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Ruotsi voisi lain mukaan auttaa Suomea ainoastaan rauhan aikana.
Joo. Sotilaallista apua, jos Suomi ei ole sodassa, eikä myöskään Ruotsi. Ympäripyöreää taivastelua, jonka tarkoitus on vain osoittaa tarkasti se, että Ruotsi säilyttää oman liikkumavapautensa KAIKISSA SKENAARIOISSA. Ei mitään uutta siis auringon alla.
Huomatkaa, että Ruotsi aikoo säilyttää liikkumavapautensa myös suhteessa Lissabonin sopimukseen eli se päättää kansallisella tasolla ohi sen, kun katsotaan sotilaallista apua.
Materiaali-raha-tiedustelu-politiikka-kriisinhallinta-humanitäärinen-apu, siinäpä se, mitä on realistista odottaa saatavan Ruotsilta. Toivomuslistaa voi täyttää loputtomiin, mitään automaattia ei Ruotsilta tipu ei lirise. Kuulostaako tutulta historiallisessa mielessä?
Mitä muuta itsenäisestä valtiolta voi odottaa. Noin itsenäisen valtion kuuluukin toimia.
Respectiä.
Niin juuri. Mutta näköjään tätä ei haluta ymmärtää mitenkään Suomessa. Ruotsi ei anna mitään automaatioklausuulia mihinkään. Niinkuin ei muuten ole antanut Suomikaan koskien Baltiaa, eipä sillä. Näin valtiot toimivat: ne haluavat säilyttää toimintavapautensa kaikissa olosuhteissa.
Muun luulottelu on kyllä ihan tikkukaramellien kanssa vosuamista.