KRP operaatio Turun saaristossa

Airiston Helmen Melnikovilta paljastui lisää salaperäisiä kiinteistöjä – Lehti: Latvian turvallisuuspoliisi yhteydessä Suomeen
Latvian sisäministeri selvityttää, ovatko kiinteistöt uhka maan kansalliselle turvallisuudelle.
EUROOPPA 29.11.2018 17:17
JUKKA RISLAKKI

Ir-lehden kannessa Airiston Helmen omistajaan Pavel Melnikoviin on liitetty otsikko "Venäjän sormi?"

SUOMESSA talousrikostutkinnassa olevan Airiston Helmi -yhtiön omistaja, pietarilainen miljonääri Pavel Melnikov on hankkinut muutaman vuoden kuluessa lukuisia samantyyppisiä, salaperäisiä kiinteistöjä myös Latviasta.

Näin kertoi Latvian tasokkain aikakauslehti Ir torstaina 29. marraskuuta julkaistussa numerossaan. Latvian turvallisuuspoliisi tutkii asiaa.

Tutkiva journalisti Indra Sprance kertoo, että Melnikov omistaa Latviassa ainakin yksitoista kiinteistöä ja ainakin kaksin verroin enemmän maata kuin Suomen saaristossa.

Melnikov, jolla on Venäjän ja Maltan passit, sai ”talouselämään tekemiensä sijoitusten” ansiosta Latvian myöntämän oleskeluluvan vuonna 2011.


KIINTEISTÖT muistuttavat Airiston Helmeä: ne ovat kalliita, hienosti rakennettuja, tarkoin vartioituja – ja tyhjiä. Omistaja käy paikan päällä ilmeisesti harvoin tai ei lainkaan.
Kiinteistöt ovat aidattuja. Niissä on runsaasti valvontakameroita, kieltotauluja sekä helikopterikentät tai ainakin laskeutumispaikaksi sopiva aukea.
Omistaja tai muut kiinteistöihin liittyvät henkilöt eivät puhu toimittajille, ja vartijat ovat yrittäneet estää alueiden kuvaamisen, Ir-lehti kertoo. Käyttämättömiä kiinteistöjä valaistaan öisin kirkkailla valoilla.

Lehden mukaan Latvian turvallisuuspoliisi tutkii Melnikovin toimia ja omistuksia ja on ottanut yhteyttä Suomen viranomaisiin.
Sisäministeri Rihards Kozlovskis sanoo, että ”kaikki mahdollinen” tehdään sen selvittämiseksi, muodostavatko nämä omistukset uhkan kansalliselle turvallisuudelle.

Aiemmin marraskuussa paljastui, että Paraisilla tehdyn suuretsinnän, käteistakavarikon ja pidätysten jälkeen Airiston Helmen kakkosmieheksi – suomalaisen eläkeläismiehen rinnalle – nousi entinen jääkiekkoilija Arnolds Jaunzems.
Jaunzems tunnetaan Latviassa veroveloissa olevana pienliikemiehenä, jolla ei ole kokemusta matkailuliiketoiminnasta.


Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk

Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk

TILAA NYT


LEHDEN mukaan Melnikov osteli taloja ja tontteja Latviasta ”systemaattisesti” 2011–2015.

Ensin hän hankki kaksi omakotitaloa meren rannalta Jūrmalasta.
Sen jälkeen hänen yhtiönsä Baltijas Pērle (Baltian helmi) teki lähes viidellä miljoonalla eurolla ostoja Jūrmalassa, Salacgrīvan alueella pohjoisessa Viron rajan tuntumassa. Sieltä hankittiin leirintäalue ja ravintola.
Ostoja tehtiin myös Latgalessa Itä-Latviassa Valko-Venäjän rajan pinnassa.

Rakennustöihin on mitä ilmeisimmin käytetty paljon varoja.

Pelkästään Latgalessa yhtiön omistuksessa on reilusti yli sata hehtaaria maata. Näillä alueilla on muun muassa kaksi kokonaista järveä, joiden käyttö on sivullisilta kielletty tuhannen euron sakon uhalla.

Baltijas pērle -yhtiö ilmoitti aluksi olevansa matkailualan yritys ja etsivänsä kumppaneita Suomesta. Vuosi sitten Melnikov nosti firmansa ainoaksi omistajaksi ja johtajaksi 29-vuotiaan paikallisen miehen.
Melnikovin toinen latvialainen yritys Jomas 30 toimii Jūrmalassa. Sikäläinen julkinen notaari, joka yllättäen on ryhtynyt hoitamaan myös Melnikovin liikeasioita, kieltäytyy antamasta lausuntoa Ir-lehden toimittajalle. Notaarin mies on Melnikovin liikekumppani.

Venäjällä Melnikov, 54, tunnetaan saniteettialan liikemiehenä, jonka firman liikevaihto oli viime vuonna yli kymmenen miljardia ruplaa (noin 132 miljoonaa euroa).
Varsinais-Suomen käräjäoikeus päättikeskiviikkona 28. marraskuuta, että Airiston Helmi -yrityksen tiloihin tehdyn kotietsinnän yhteydessä takavarikoitu rahasumma pysyy takavarikossa.

Keskusrikospoliisi joutuu palauttamaan oikeille omistajille vain kaksi sormusta.
Poliisioperaation yhteydessä takavarikoitiin lähes 3,5 miljoonan euron arvosta käteistä.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ul...teydessa-suomeen/?shared=1052274-2d82c397-500

Aika systemaattiselta näyttää Melnikovin ostelut etelässäkin. Latvian kiinteistöistä keskittymät on maan kahden suurimman kaupungin lähistöllä, jotka myös liikenteen solmukohtia Liettuaan, sekä maantien varrella pohjoiseen, Viroon. Tuollaisista paikoista olisi optimaalista aiheuttaa sekaannusta esim. erikoisjoukoilla ns. "harmaan vaiheen" aikana.
 
Suomessa on suljettu ilmatilaa valheellisin perustein. Poliisin haalareissa voi yhtä hyvin olla vaikkapa tiedustelu-upseereita Ruotsista. Mikään ei ole enää niin mustavalkoista. Pelikenttä on niin muuttunut.
En jaksa uskoa että muita maita kiinnosta pätkääkään toi rynnäköintivaihe, vaan se mitä sieltä löytyy/ löytyi. Eikä suomi siihen rynnäkköön apuja tarvitse. Apuja tarvitaan ennemminkin tutkintaan, koska juttu on kansainvälinen.

Perustelematon väite siitä, että jonkun muun maan toimijoita esiintynyt suomen poliisina on samalla perustelematon väite siitä että rynnäköidessä on rikottu lakia. Ja sellaset lainrikkomiset tekisi turhaksi koko jutun. En jaksa uskoa että suomessa oltaisiin niin amatöörejä...
 
En jaksa uskoa että muita maita kiinnosta pätkääkään toi rynnäköintivaihe, vaan se mitä sieltä löytyy/ löytyi. Eikä suomi siihen rynnäkköön apuja tarvitse. Apuja tarvitaan ennemminkin tutkintaan, koska juttu on kansainvälinen.

Perustelematon väite siitä, että jonkun muun maan toimijoita esiintynyt suomen poliisina on samalla perustelematon väite siitä että rynnäköidessä on rikottu lakia. Ja sellaset lainrikkomiset tekisi turhaksi koko jutun. En jaksa uskoa että suomessa oltaisiin niin amatöörejä...
Kaikkea outoa tuolla näkee. Viime kesänä olin valokuvaamassa Turun kentällä, kun platalle rullasi Ruotsin ilmavoimien Gulfstream jetti. Ovi aukesi ja kolme päällikön näköistä äijää putkireppuineen asteli portaita alas. Koneen viereen kurvasi Volvon citymaasturi johon siirtyivät. Auto kurvasi veke. Eihän kentällä saisi edes siviiliautot liikkua. Säännöt ja normit on näköjään aika tilannekohtaisia.
 
Kaikkea outoa tuolla näkee. Viime kesänä olin valokuvaamassa Turun kentällä, kun platalle rullasi Ruotsin ilmavoimien Gulfstream jetti. Ovi aukesi ja kolme päällikön näköistä äijää putkireppuineen asteli portaita alas. Koneen viereen kurvasi Volvon citymaasturi johon siirtyivät. Auto kurvasi veke. Eihän kentällä saisi edes siviiliautot liikkua. Säännöt ja normit on näköjään aika tilannekohtaisia.

Vähän löyhemmälle sitä foliohattua. Ei kaikkien poliisin tarvitse olla Karhun jäseniä.
 
Tässä artikkelissa lisää kuvamateriaalia siitä miten verotarkastusta suoritetaan Suomessa:
En mä näe kuin tän yhden kuvan, joka on ollut medioissa ennenkin, mm 20.11 Iltalehdessä. Menikö multa nyt jotain kuvia ohi? :unsure:
 
VARSINAIS-SUOMEN käräjäoikeus hylkäsi perjantaina Airiston Helmen omistajan Pavel Melnikovin vaatimukset, jotka koskivat poliisin mittavaa kotietsintäoperaatiota Turun saaristossa.

Airiston Helmi ja sen omistaja Pavel Melnikov olivat vaatineet käräjäoikeutta tutkimaan, tehtiinkö kotietsintä pakkokeinolain vastaisesti.

Käräjäoikeus tiedotti perjantaina, että Airiston Helmen vaatimus on jätetty tutkimatta. Sen sijaan oikeus tutki Melnikovin vaatimuksen ja päätyi hylkäämään sen.

Oikeus hylkäsi myös Airiston Helmen ja Melnikovin vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Käräjäoikeuden ratkaisu on muilta osin salainen.
 
Mikähän tässä TALOUSjutussa on niin erityisen arkaluonteista, että on pitänyt julistaa salaiseksi?

Käräjäoikeuden ratkaisu on muilta osin salainen.


Oikeus.fi
Julkisuusperiaate oikeudenkäynnissä
Julkisuusperiaate oikeudenkäynnissä merkitsee sitä, että oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia. Jokaisella on siten oikeus olla läsnä asian julkisessa käsittelyssä ja saada tieto julkisista oikeudenkäyntiasiakirjoista.
Julkisuudesta voidaan kuitenkin tärkeiden syiden niin vaatiessa poiketa. Laissa on suoraan määrätty eräät oikeudenkäynnissä esiintyvät tiedot salassa pidettäviksi. Tuomioistuin voi lisäksi laissa säädettyjen edellytysten vallitessa määrätä asian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja määrätä myös oikeudenkäyntiasiakirjat tarpeellisin osin salassa pidettäviksi. Myös tuomioistuimen ratkaisun julkisuutta voidaan rajoittaa. Vastaajan nimi, hänen syykseen luettu rikos sekä tuomittu rangaistus ovat kuitenkin aina julkisia tietoja.
 
Mikähän tässä TALOUSjutussa on niin erityisen arkaluonteista, että on pitänyt julistaa salaiseksi?




Oikeus.fi
Julkisuusperiaate oikeudenkäynnissä
Julkisuusperiaate oikeudenkäynnissä merkitsee sitä, että oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia. Jokaisella on siten oikeus olla läsnä asian julkisessa käsittelyssä ja saada tieto julkisista oikeudenkäyntiasiakirjoista.
Julkisuudesta voidaan kuitenkin tärkeiden syiden niin vaatiessa poiketa. Laissa on suoraan määrätty eräät oikeudenkäynnissä esiintyvät tiedot salassa pidettäviksi. Tuomioistuin voi lisäksi laissa säädettyjen edellytysten vallitessa määrätä asian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja määrätä myös oikeudenkäyntiasiakirjat tarpeellisin osin salassa pidettäviksi. Myös tuomioistuimen ratkaisun julkisuutta voidaan rajoittaa. Vastaajan nimi, hänen syykseen luettu rikos sekä tuomittu rangaistus ovat kuitenkin aina julkisia tietoja.
Eikös ainakin esitutkintalaki usein pakota ennen varsinaista oikeudenkäytiä olevat muut oikeuskäsittetyt salaisiksi.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10636448

Airiston Helmen ratsioissa kiinniotetun venäläismiehen tutkintavankeus jatkuu

Keskusrikospoliisi epäilee miestä törkeästä veropetoksesta.

Airiston Helmen talousrikostutkintaan liittyvä vuonna 1982 syntynyt venäläismies pysyy edelleen vangittuna. Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi torstaina hänen vaatimuksensa päästä vapaaksi.

Mies on ollut tutkintavankeudessa viime syyskuusta lähtien.

Tutkinnanjohtaja, KRP:n rikostarkastaja Tomi Taskila kertoo, että tutkinta on edennyt suunnitelmien mukaan. Poliisi käy dataa läpi ja ulkomaille tehtyihin oikeusapupyyntöihin odotetaan vastauksia. Verotarkastuksesta pitäisi olla ensimmäiset tiedot käytettävissä alkukesästä.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10662777

Airiston Helmen ratsioissa kiinniotettu venäläismies vapautettiin tutkintavankeudesta

Krp katsoo, että miehen vangittuna pitämiselle ei ole enää edellytyksiä. Rikostutkinta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä rahanpesusta jatkuu silti kuumeisena.

Keskusrikospoliisi ei enää vaadi Airiston Helmen ratsioissa kiinniotetun Venäjän kansalaisen tutkintavankeuden jatkamista.
Krp katsoo, että miehen vangittuna pitämiselle ei ole enää edellytyksiä, sillä tapauksen esitutkinta kestää vielä pitkään.

Vaikka syyskuussa tutkintavankeuteen määrätty mies on vapautettu tänään, hän on edelleen rikoksista epäilty.
Häntä epäillään törkeästä veropetoksesta ja törkeästä rahanpesusta.

Jutun yhteydessä on ollut vangittuna myös Viron kansalainen, mutta hänet on vapautettu jo aiemmin.
Häntä epäillään avunannosta törkeään veropetokseen ja törkeästä rahanpesusta.


Epäily: Pimeitä palkkoja maksettu 2,8 miljoonan euron edestä

Keskusrikospoliisi epäilee, että tutkinnan kohteena olevassa osakeyhtiössä on pesty rahaa usean miljoonan euron edestä.
Yrityksen epäillään käyttäneen pimeää työvoimaa kiinteistöjen rakentamisessa.

Poliisin tämänhetkisten laskelmien mukaanpimeitä palkkoja olisi maksettu yhteensä 2,8 miljoonan euron verran.

Esitutkinnassa käytettävinä rikosnimikkeinä ovat muun muassa törkeä rahanpesu, törkeä veropetos ja törkeä työeläkevakuutusmaksupetos.

Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Tomi Taskila KRP:stä sanoo, että poikkeuksellisen laaja tutkinta on viime kuukausina keskittynyt muun muassa datan jäljentämiseen.

Syyskuisen kotietsinnän aikana takavarikoiduista laitteista ja palvelimista on saatu tähän mennessä jäljennettyä noin 210 teratavua dataa.

– Arvion mukaan jäljentämättä on maksimissaan noin 70 teratavua, mutta määrä tarkentuu sitä mukaa, kun jäljentäminen edistyy.
Materiaalin joukossa on ollut muun muassa videokuvaa, valokuvia ja asiakirjoja.


Virka-apua Suojelupoliisilta ja Puolustusvoimilta

Keskusrikospoliisi on pyytänyt virka-apua pääosin vieraskielisen materiaalin läpi käymiseen Suojelupoliisilta ja Puolustusvoimilta.
Lisäksi poliisin yhteistyö Verohallinnon kanssa on ollut tiivistä.

Laitteiden lisäksi kotietsinnöissä takavarikoitiin käteistä rahaa noin kolmen miljoonan euron edestä.
Tutkinnan aikana yrityksen edustaja on vaatinut takavarikon purkamista, mutta käräjäoikeuden päätöksellä takavarikkoaikaa on pidennetty tammikuuhun 2020 saakka.
Takavarikkokiistaa käsitellään hovioikeudessa kevään aikana.

– Esitutkinta jatkuu nyt muun muassa jäljennösten loppuun tekemisellä ja materiaalin tutkimisella, kuulusteluilla ja verotarkastuksella yritykseen.

– Lisäksi odotamme oikeusapupyyntöihin vastauksia, mihin arviomme mukaan menee vielä useita kuukausia, tutkinnanjohtaja Taskila kertoo.
 
Puolustusministeriöltä tarvitaan jatkossa lupa, mikäli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolisen maan kansalainen haluaa ostaa kiinteistön Suomesta. Valtiolle tulee myös lunastus- ja etuosto-oikeus.
EDUSKUNTA on hyväksynyt laajan lakipaketin, jolla parannetaan Suomen valtion mahdollisuutta valvoa, rajoittaa tai kieltää ulkomaalaisten kiinteistöomistuksia kansallisen turvallisuuden nimissä.

Tiukimmat rajoitukset tulevat koskemaan ulkomaalaisia, jotka ovat Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisten maiden kansalaisia.

Jatkossa joka ikinen Venäjän, Kiinan, Yhdysvaltain, Turkin tai vaikkapa Sveitsin kansalainen tai yritys tulee tarvitsemaan erillisen luvan voidakseen ostaa Suomesta kiinteistön eli maa- tai vesialueen mahdollisine rakennuksineen.

RAJOITUKSET eivät koske asunto-osakeyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi kerrostalo- ja rivitaloasunnon voi siis jatkossakin ostaa normaalisti ilman erillislupaa.

Lakimuutosten lähtökohtana on myös yhä edelleen, että kiinteistökaupat pyritään sallimaan aina, mikäli niille ei ole erityistä estettä.

– Lupa kiinteistön hankinnalle voidaan myöntää, jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista, lukee eduskunnan hyväksymässä laissa ”eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta”.

EDUSKUNTA hyväksyi lakimuutokset tiistaina. Tavoitteena on, että ne tulisivat voimaan vuonna 2020.

Seuraavaksi lait menevät tasavallan presidentin hyväksyttäviksi, jonka jälkeen määritellään tarkka voimaanastumishetki.

Lakien voimaantulon jälkeen esimerkiksi venäläinen yksityishenkilö tai venäläinen yritys voi tehdä maakaupat vasta, kun kaupalle on ensin haettu lupa puolustusministeriöstä.

Lakipaketissa on lisäksi useita kohtia, joilla voidaan estää välikäsien tai hämäävien bulvaanien käyttö tosiasiallisen maanomistuksen tai käyttötarkoituksen peittelemiseksi.

Esimerkiksi sellainen Suomeen rekisteröity yhtiö tai yhteisö, jonka tosiasiallisesta päätöksentekovallasta vähintään yksi kymmenesosaa on EU/ETA-alueen ulkopuolella, joutuu niin ikään hakemaan kiinteistökaupalleen luvan puolustusministeriöstä.

Tätä kautta lain tiukennukset voivat tulla siis välillisesti koskettamaan myös kyseisten yritysten omistajina olevia EU-maiden kansalaisia.

PUOLUSTUSMINISTERIÖSTÄ ei osata kertoa vielä, kuinka nopeasti tulevat lupahakemukset voidaan ratkaista.

– Lupakäsittelyn kestoa ei ole säädelty laissa erikseen, puolustusministeriön ympäristöneuvos Matias Warsta sanoi IS:lle.

Mutta tavoitteena on tietenkin se, että luvat tullaan käsittelemään hyvin nopeasti.

– Tarkoituksena on, että lupamenettelystä ei aiheutuisi mitään ylimääräistä kitkaa kiinteistökaupoille. Mutta katsotaan nyt, millaiset resurssit me saamme tätä varten.

Puolustusvaliokunta arvioi, että lupamenettely tulee koskemaan vuosittain noin 500–800:aa kiinteistökauppaa. Tämä lakipaketti ei tuo muutoksia Ahvenanmaan nykyisiin käytäntöihin.

Arvion mukaan lupa-, lunastus- ja etuostotoimet tulevat työllistämään vuosittain 4–5 henkilötyövuoden verran viranomaisia. Etuostoihin ja lunastuksiin aiotaan turvautua vasta viimeisinä keinoina, mutta niitä varten varataan vuositasolla muutamasta sadastatuhannesta muutamaan miljoonaan euroon.

TÄLLÄ HETKELLÄ Suomessa ei ole voimassa sääntelyä ulkomaalaisten kiinteistöomistuksesta.

Lakimuutosten tarvetta on perusteltu sillä, että vieraalla valtiolla voi olla pyrkimys hyödyntää kiinteistöomistuksia osana Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista.

– Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta sijainneilta voidaan pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä, edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan tai muulla tavoin tukemaan vieraan valtion tavoitteita, hallitus perusteli lakimuutosten tarpeellisuutta.
 
Kai mystiset tapahtumat saaristossa sopii tänne.

Veneilijät löysivät oudon luontoilmiön Turun saaristosta – ”raatelujäljet” saivat asiantuntijankin ymmälleen

– Isoja, varmaan viiden tonnin painoisia kiviä oli siirtynyt rannasta 5–8 metriä eteenpäin. Kuopat olivat vieläkin näkyvissä, Lind kertoo.

Lisäksi puita oli ”raadeltu” noin kahden metrin korkeudelta.

 
Pakko todeta fakta; venäläiset kasvattavat jonkunlaisen merihirviön siellä Turun saaristossa.

latest
 
Back
Top