Kuinka paljon puita voi kaataa ennen kuin se vaarantaa puolustuksen?

#1
http://yle.fi/uutiset/hakkuissa_uusi_ennatys__yli_sata_miljoonaa_puuta_nurin/8946682
Kotimaa 10.6.2016 klo 11:23
Hakkuissa uusi ennätys – yli sata miljoonaa puuta nurin
Teollisuuden käyttöön hakattiin viime vuonna ennätysmäärä puuta. Teollisuudelle kaadettin puuta lähes 60 miljoonaa kuutiometriä.

Kuva: Seppo Nykänen / Yle

Teollisuuden käyttöön hakattiin viime vuonna enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin. Kokonaishakkuumäärä oli 58,5 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2,6 miljoonalla kuutiometrillä, ja edellisen kymmenen vuoden keskiarvon viime vuosi ylittää 12 prosentilla.

Keskikokoisessa männyssä on runsaat puoli kiintokuutiometriä puuta, ja Suomen metsissä kasvaa 72 000 puuta neliökilometrillä. Kaiken kaikkiaan puita siis kaadettiin yli sata miljoonaa. Pinta-alaksi muutettuna metsää kaadettiin noin 1 500 neliökilometriä, noin Jämsän kaupungin pinta-alan verran.

Suurimmat hakkuut kertyivät Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen maakuntien runsaspuustoisista metsistä. Etelä-Savosta hakattiin 6,4, Pohjois-Savosta 5,6 ja Keski-Suomesta 5,5 miljoonaa kuutiometriä.

Neljä viidesosaa hakkuumäärästä kertyi yksityismetsistä.

Hakkuumäärät nousivat, koska metsäteollisuuden tuotanto kasvoi hieman. Erityisesti kasvoivat sellun ja kartongin tuotanto, paperin ja sahatavaran tuotantomäärät pienenivät.
On meikäläisenkin kotikaupungista lähtenyt tänä kesänä puita omituisen paljon, siis julkisilta paikoilta ja asuinalueiden tonteiltakin. Minua mietityttää onko se hyvä asia vai huono asia sotilaallisen puolustuksen kannalta, vai yhdentekevää. Kaipa se pakkaa vähintään sekoittaa. Missä menee raja?

Edit: Entä onko metsureiden ja alueellisten sotilastahojen välillä kommunikaatiota? Sopivatko he keskenään puunkaatoasioista vai joutuuko sotilas vain alistumaan, mukautumaan ja vaihtamaan alueen puolustussuunnitelmia?
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Eipä siinä kauaa mene, kun se metsä kasvaa takaisin, ja usein entistä tiheämpänä.
5-10 vuotta ja siinä hakkuuaukealla on tosi vaikea sotia. Jos ei muusta syystä niin sitten siksi, että siellä on pirun vaikea suunnistaa.
 
#6
Haluan tarkentaa:

Metsäähän sinänsä riittää Suomessa, eli vaikka joka toisen puun kaataisi koko maasta niin puolustukseen se tuskin vaikuttaisi.

Mutta miten asutuskeskuksissa? Omakotitalo- ja rivarialueilla on oma määränsä luontoa, eli puita ja pensaita, ja jos niitä aletaan niittämään tuntuvasti, niin mikä vaikutus sillä on puolustukseen eli lähinnä asutuskeskustaisteluun tai kaupunkisotaan? Parantaako se puolustusta, huonontaako, vai pakottaako se vain muuttamaan sekä hyökkääjän että puolustajan suunnitelmia?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Haluan tarkentaa:

Metsäähän sinänsä riittää Suomessa, eli vaikka joka toisen puun kaataisi koko maasta niin puolustukseen se tuskin vaikuttaisi.

Mutta miten asutuskeskuksissa? Omakotitalo- ja rivarialueilla on oma määränsä luontoa, eli puita ja pensaita, ja jos niitä aletaan niittämään tuntuvasti, niin mikä vaikutus sillä on puolustukseen eli lähinnä asutuskeskustaisteluun tai kaupunkisotaan? Parantaako se puolustusta, huonontaako, vai pakottaako se vain muuttamaan sekä hyökkääjän että puolustajan suunnitelmia?
Näkisin, että kaikki mikä hyödyttää meidän PST -kykyä, on meille eniten eduksi. Ja PST-kaluston ollessa mitä se on, niin mitä peitteisempi alue on, niin sitä enemmän mahdollisuuksia meidän PST:llä on. Ampuma-alueen raivaamista toki tullaan tekemään.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Itse näkisin asialla olevan sekä hyviä, että huonoja puolia. Yhdessä paikassa hakkuut luovat ampuma-alaa, se vie toisessa paikassa suojaa.
Kehitys kuitenkin kehittyy ja muutoksiin ympäristössä on vain sopeuduttava.

Kaikkien joukkojen tulisi osata ainakin alkeet rakennetuslla alueella taistelusta. Toisaalta voihan sitä arjessa yrittää kehittää silmää suojan jatuliaseman etsintään myös kaupungissa.
 

Mika

Alikersantti
#9
Melkoisen outo kysymys, ellet sitten muistele talvisotaa, jossa suomalaisilla oli melkoinen etu Ukrainan aroilta tulleisiin nähden siinä, että metsä oli tuttu ympäristö, jossa osattiin liikkua ja jota osattiin hyödyntää myös taisteluolosuhteissa. Venäläisiltä oli typerää lähettää ukrainalaisia Suomen rintamalle, kun käytössä olisi ollut yllin kyllin myös Siperian kylmien kuusimetsien kasvatteja.
 
Viimeksi muokattu:
#10
^ Kysymysasettelu meni pieleen, sillä metsän sijaan tarkoitin vain kaupunkialueiden puustoa, en niinkään laajoja metsäalueita. Olin jo viikkoja pyöritellyt asiaa mielessäni sillointällöin, joten se nyt tuli ulos kompuroiden ja epätarkasti. Otsikkoa muokattu.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Melkoisen outo kysymys, ellet sitten muistele talvisotaa, jossa suomalaisilla oli melkoinen etu Ukrainan aroilta tulleisiin nähden siinä, että metsä oli tuttu ympäristö, jossa osattiin liikkua ja jota osattiin hyödyntää myös taisteluolosuhteissa. Venäläisiltä oli typerää lähettää ukrainalaisia Suomen rintamalle, kun käytössä olisi ollut yllin kyllin myös Siperian kylmien kuusimetsien kasvatteja.
Ukrainalaisten lähettäminen on voinut olla itsetarkoitus. Ukrainalaisia oli sitä ennen murhattu kasoittain, joten sieltä kerätyt joukot ovat voineet hyvinkin olla erittäin kevyesti uhrattavia.
 

Mika

Alikersantti
#12
Ukrainalaisten lähettäminen on voinut olla itsetarkoitus. Ukrainalaisia oli sitä ennen murhattu kasoittain, joten sieltä kerätyt joukot ovat voineet hyvinkin olla erittäin kevyesti uhrattavia.
Ukrainalaisia tuskin sentään oli tarkoitus uhrata. Niin suuren kansainvälisen nöyryytyksen talvisodan valtavat tappiot NL:lle aiheuttivat.
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#13
Ukrainalaisia tuskin sentään oli tarkoitus uhrata. Niin suuren kansainvälisen nöyryytyksen talvisodan valtavat tappiot NL:lle aiheuttivat.
Sanotaan, että tappiot olivat odotettua korkeammat, mutta väittäisin edelleen että ukrainalaiset olivat helpommin uhrattavissa kuin jotkut muut.
 

wings

Alikersantti
#14
Mielenkiintoista huomata että esim. ilmakuvissa näkyy metsää hakatun yhdessä ilmavoimien lentotukikohdista ja tutka-asemien ennen metsäinen ympäristö on vedetty yhdessä paikassa ainakin sileäksi. Tutkat nousevat kyllä sen verran korkealle ettei puilla ole niiden toimintaan varmasti mitään vaikutusta. Onko valtion kassa vain niin tyhjä että otetaan rahat näistä tukeista? Kun ajattelisi että tutka-asemiin kohdistuva ohjusisku tekee ihmeesti huonommin tuhoa jos ympärillä on metsää eli vaatii ihan täysosuman että ainakaan kaikki tuhoutuu, kyllä isot puut ainakin vähän sirpaleita pysäyttää ja suojaa tutkan ympärillä mahd olevia ajoneuvoja ja muuta tavaraa. Ja tuskin mitään sabotöörejä / maahanlaskuväkeä olisi tulossa tutka-asemille että näiden pelossa pitäisi piilopaikkoja hävittää metsä kaatamalla. Jos joku tutkan haluaa paskaksi pistää, se onnistuu kyllä sen verran kaukaa ettei tarvitse siinä muutaman sadan metrin hakkuuaukolla seisoskella tämän takia.
 
Tykkäykset: TT
#15
Mielenkiintoista huomata että esim. ilmakuvissa näkyy metsää hakatun yhdessä ilmavoimien lentotukikohdista ja tutka-asemien ennen metsäinen ympäristö on vedetty yhdessä paikassa ainakin sileäksi. Tutkat nousevat kyllä sen verran korkealle ettei puilla ole niiden toimintaan varmasti mitään vaikutusta. Onko valtion kassa vain niin tyhjä että otetaan rahat näistä tukeista?
Kiinteä tutka on rauhanajan valvontaväline. Eli oikeassa olet: Metsähallitus hoitaa puupeltojaan liiketaloudellisin perustein.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#16
Mielenkiintoista huomata että esim. ilmakuvissa näkyy metsää hakatun yhdessä ilmavoimien lentotukikohdista ja tutka-asemien ennen metsäinen ympäristö on vedetty yhdessä paikassa ainakin sileäksi. Tutkat nousevat kyllä sen verran korkealle ettei puilla ole niiden toimintaan varmasti mitään vaikutusta. Onko valtion kassa vain niin tyhjä että otetaan rahat näistä tukeista? Kun ajattelisi että tutka-asemiin kohdistuva ohjusisku tekee ihmeesti huonommin tuhoa jos ympärillä on metsää eli vaatii ihan täysosuman että ainakaan kaikki tuhoutuu, kyllä isot puut ainakin vähän sirpaleita pysäyttää ja suojaa tutkan ympärillä mahd olevia ajoneuvoja ja muuta tavaraa. Ja tuskin mitään sabotöörejä / maahanlaskuväkeä olisi tulossa tutka-asemille että näiden pelossa pitäisi piilopaikkoja hävittää metsä kaatamalla. Jos joku tutkan haluaa paskaksi pistää, se onnistuu kyllä sen verran kaukaa ettei tarvitse siinä muutaman sadan metrin hakkuuaukolla seisoskella tämän takia.
Tutkat ovat myös harmaan vaiheen valvontavälineitä ja sabotöörit harmaan vaiheen menetelmä. Jos joku DNR:sta palannut Bäckmanin kaveri räjäyttää tutkan HME:llä niin miten todistat että Venäjä olisi vastuussa?