Kuljettajista(/ajajista?)

[Laamanator]

Joukko-osastosta riippuen sotilaskuljettajia löhötetään toki punkanpohjalla aivojen keittämiseenkin asti, mutta tämä on täysin kouluttajista kiinni: kavereita voi joko makuuttaa päivärahan panttina ruokaa mahaansa ahtamassa, tai tyhjäkäynnin ja luppoajan voi muuntaa muuksi sotilaalliseksi koulutukseksi: asekursseja, jalkaväkiryhmän taistelutekniikkaan perehdyttämistä yms. hyödyllistä ajantäytettä löytyy kyllä lopulta enemmän, kuin aikaa olisi käytettävissä. Paino sanoilla hyödyllistä ja mielekästä, käpyjen keräily kuuluu jollekin sinihaalariselle siviilille.

Lyhyesti sanottuna joukkotuotanto vaatii siis soveltavaa SA-ajoa treenaavia sotilaskuljettajia, ei räkänaamaisia, kontteja metsään unohtelevia autokouluoppilaita. Kolikon toinen puoli liittynee valmiuteen, sen kohottamiseen ja miesten ja materiaalin rahtaamiseen: Näihin toimiin on oltava jamppoja valmiina remmissä vuoden jokaisena päivänä, koska tätä palettia ei polkaista käyntiin pelkällä kaukokiidolla. Joku heitti pointin ilmaisesta varusmiehillä pyöritettävästä PV:n logistiikasta. No totta munassa! Ja se on vieläpä erittäin järkevää: Kaverit harjoittelevat omaa hommaansa, tottuvat olemaan oikeasti vastuussa tekemisistään ja säästävät siinä samalla pitkän pennin Puolustusvoimille. Jos joku keksii negatiivisia pointteja Sot.Kulj ammattiinharjaantumisessa, niin olen all ears.

Alle 3,5 tonniset kulkimet eivät vaadi koulutettavalta B-korttia ja PV-ajoluvalla todennettua soveltuvuutta kummempaa. Käytännössähän SA-tilanteessa jokainen B-kortillinen/ muuten ajotaitoinen toimii tarvittaessa kuljettajana ja tämä ei ole varsinaisesti taito, jota useimpien kohdalla tarvitsisi erikseen opetella ennen ryhmän kuskiksi ryhtymistä.

Pahoittelen hieman hätäisesti oksennettua tajunnanvirtaa. Sanottavaa on, mutta aikaa sen jäsentelyyn ei.

Puolustusvoimien logistiikka ja kuljetukset ovat aika laaja kokonaisuus. Ne käsittävät paljon muutakin kuin pelkän maastomuonituksen kuljettamisen leijonakeittiöltä kultamussukoille ja takaisin sekä sisältää runsaasti toimintoja ja materiaalia, joiden kuljettamiseen ei varusmiesten käyttäminen ole tarkoituksenmukaista, järkevää tai edes mahdollista.

Asevelvollisen (varusmies ja reserviläinen) asema normaaliolojen puolustusvoimissa vastaa siviilimaailmaan rinnastettuna harjoittelijaa/koululaista, joka ei lisäksi ole virka- tai työsuhteessa puolustusvoimiin. Käyttääkö esimerkiksi firma oy ab kesäpoikia tuotantonsa keskeisten ammattitaitoa ja kokemusta vaativien tehtävien avainhenkilöinä, vai ovatko nämä tyypillisesti vähemmän kriittisissä tehtävissä opettelemassa ammattitaitoa pystyäkseen joskus kasvamaan ammattimieheksi? Lähettääkö kuljetusyritys X kokemattoman vasta kortin saaneen nöösipojan rikkihappokuormalla lastatun yhdistelmän kanssa talviliukkailla aamuruuhkan sekaan? Vastaus molempiin kysymyksiin on kielteinen ja saman periaatteen mukaisesti myös normaaliolojen puolustusvoimat pääsääntöisesti toimii. Ammattilaisten hommat kuuluvat ammattilaisille ja harjoittelijan hommat kuuluvat harjoittelijoille.

Kuormasta riippuen osa ajoista voidaan toki rajoitetusti toteuttaa koulutusajoina, mutta suurin osa kuljetuksista on kokeneiden ammattimiesten töitä, eli ne hoidetaan palkatun henkilökunnan ja kuljetusyhtiöiden voimin sekä vieläpä joukkotuotannon ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi räjähdekujetukset (VAK). Samat ammattimiehet eivät katoa myöskään poikkeusolojen aikana, joten he ovat tarvittaessa saatavilla myös sotatorven soidessa antamaan kaikkensa isänmaan hyväksi.

Usein sotilaskoulutuksessa esiintyvä sotilaskuljettajiin kohdistuva syrjivä kohtelu on eriarvoistavaa ja puhtaasti kouluttajan syytä. Jo leikkikoulussa opetettiin aikanaan, ettei ketään sovi jättää yksin leikkien ulkopuolelle, vaan jokainen on otettava tasavertaisesti mukaan.

 

[RPG83]

Jollakin firmalla taitaa itseasiassa ollakin T-sarjan vaunuja, mutta nehän eivät ole enää "käytössä", joten ne eivät sinällään sopisi em. ideaan, mutta kuinka vaikea olisi sitten saada joku leopardi siviiliomistukseen? Vaikka joku torniton yksilö, niin ei olisi niin paljon ongelmia lupien kanssa. Bankut on hankittavissa siviilikäyttöön, pasi saattaisi olla vaikea, kun niistä käytännössä jokainen on käytössä tai käyttökelvoton.

Torniton yksilö tuskin kiinnostaa juuri ketään - samahan se on ajella millä tahansa telavehkeellä, jos se ei ole "kokonainen". Mutta aseet voidaan deaktivoida, jolloin Leopard on tietysti lupavapaa. Tosin kysymys kuuluu, että kuka myy Leopardin halvalla, siis muutamilla kymppitonneilla? Kolmannesta maailmasta löytyy kyllä ottajia, eivät ne ole menossa Stena-hinnoilla myyntiin.

Ja NLAW ja Spike simulaattorit voisi olla sellaisia laitteita, että niillä harjoittelusta joku voisi maksaakin. Mutta entäs kessin sisäpiippu vuokrattavana radalle?

Olisiko? Se (lämpö)tähtäimen kuvanlaatu ei taida yltää edes videopelitasolle. Sen kun spottaa kuvasta vaunun keskeltä peltoa, suuntaa aseen ja laukaisee - ja saa simuloidun "tapon". Ajatuksena kuulostaa sen verran tylsältä, että en tuosta montaa kymppiä viitsisi maksaa laukaisukerralta - enkä tulisi aivan heti uudestaan. Sitten miettii, että Rafael ja Saab varmaan osaavat veloittaa kuusinumeroisen summan simulaattoreistaan, niin ei kuulosta houkuttelevalta liiketoiminnalta.

Sen sijaan tuo kertasingon sisäpiippu voisi olla ihan mielenkiintoinen, tosin kun useimmat (kaikki?) kaupalliset ampumaradat Suomessa ovat sisäratoja lyhyille aseille, niin ei ehkä olisi ihan optimaalinen valinta. Mutta löytyyhän noita muitakin asealan elämyspalveluita ja ulkoratoja, ja reserviläisyhdistyksillä olisi varmasti mielenkiintoa tuohon sisäpiippuun. Kukas ostaa kasan tyhjiä putkia ulkomailta ja rupeaa värkkäämään? Lupaviranomaisella kylläkin alkaa naama punoittaa, kun tuota menee esittelemään poliisilaitokselle. Hmm, saisikohan sen luvitettua tt1 kivääriksi?

2) kiväärillä kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua rihlapiippuista ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on vähintään 840 millimetriä ja piipun tai putken pituus vähintään 400 millimetriä sekä jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa;

Minusta se ei ole erityisen vaarallinen ampuma-asekaan:

1) sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus- ja raketinheitinjärjestelmää;

 

[pstsika]

Sen sijaan tuo kertasingon sisäpiippu voisi olla ihan mielenkiintoinen

Sisäpiippulaukauksilla ainoastaan todennetaan, että koulutettava osaa jollain tapaa käyttää tähtäimiä ja sama voidaan tehdä simulaattorilla. Jopa rynkyllä ampuminen on mielenkiintoisempaa kuin sinkojen sisäpiiput. HARAK ja ORAK ovat toki kivoja ampua.

 

[RPG83]

Sisäpiippulaukauksilla ainoastaan todennetaan, että koulutettava osaa jollain tapaa käyttää tähtäimiä ja sama voidaan tehdä simulaattorilla. Jopa rynkyllä ampuminen on mielenkiintoisempaa kuin sinkojen sisäpiiput. HARAK ja ORAK ovat toki kivoja ampua.

No onhan se putki kuitenkin "real thing" (se kai pitäisi lukita pysyvästi "auki", jotta menisi kivääriluvilla), vaikka sieltä lentääkin melko lailla pienempi mötikkä. Tietämättä tarkemmin, mistä simulaattorista puhut, niin sille tulee kuitenkin (luultavasti) aika paljon enemmän hintaa kuin tuollaiselle sisäpiipulle. Sisäpiippu sopii paremmin Huitsinnevadan reserviläiset RY:n budjettiin.

 

[pstsika]

No onhan se putki kuitenkin "real thing" (se kai pitäisi lukita pysyvästi "auki", jotta menisi kivääriluvilla), vaikka sieltä lentääkin melko lailla pienempi mötikkä.

No melkolailla pienempi, koska KES ja APILAS- sisäpiiput ovat luotien osalta 9 mm ja 7.62 mm. Käyttävät jonkinlaisia "erikoispatruunoita", joiden tarkkoja mittoja en muista, mutta lähinnä ne pamahtavat ja sinkauttavat valojuovaluodin.

Tietämättä tarkemmin, mistä simulaattorista puhut, niin sille tulee kuitenkin (luultavasti) aika paljon enemmän hintaa kuin tuollaiselle sisäpiipulle. Sisäpiippu sopii paremmin Huitsinnevadan reserviläiset RY:n budjettiin.

Esimerkiksi KASI-simulaattori, jota käytetään taistelukoulutuksen lisäksi myös ampumatekniikan harjoitteluun ja kouluttajalla on tietokone, josta osumakuvio näkyy. Reserviläisyhdistykset eivät tarvitse sinkoaseiden harjoitusversioita, ainakaan pamahtavia, yhtään mihinkään ennenkuin perusteet taistelutekniikasta ja käsittelyaseiden osalta ovat selkärangassa. Suurin osa reserviläisitä ei osaa käyttää edes kevyttä kertasinkoa saati sitten raskasta...

 

[samip]

No melkolailla pienempi, koska KES ja APILAS- sisäpiiput ovat luotien osalta 9 mm ja 7.62 mm. Käyttävät jonkinlaisia "erikoispatruunoita", joiden tarkkoja mittoja en muista, mutta lähinnä ne pamahtavat ja sinkauttavat valojuovaluodin.



Esimerkiksi KASI-simulaattori, jota käytetään taistelukoulutuksen lisäksi myös ampumatekniikan harjoitteluun ja kouluttajalla on tietokone, josta osumakuvio näkyy. Reserviläisyhdistykset eivät tarvitse sinkoaseiden harjoitusversioita, ainakaan pamahtavia, yhtään mihinkään ennenkuin perusteet taistelutekniikasta ja käsittelyaseiden osalta ovat selkärangassa. Suurin osa reserviläisitä ei osaa käyttää edes kevyttä kertasinkoa saati sitten raskasta...

KASI-simulaattorin KES ja APILAS aseissa ei tarvi huomioida etäisyyttä kohteeseen, koska lasersäde ei omaa kaarevaa lentorataa.

Ja sitten itse aiheesta, niin mielestäni LKPn jälkeen ajoneuvoja ajavat ne henkilöt, ketkä kyseisestä joukosta kykenevät suoriutumaan siintä tehtävästä. En usko, että perustamispaikalla tai väistöalueella aletaan tyyppikouluttamaan siviilistä otetuille maastoskoottereille henkilöstöä.

 

[Samovarius]

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, muistutan kaikille, että sotilaskuljettajan koulutukseen kuuluu ajamisen lisäksi (muuten yksi vastuullisimman pään tehtäviä mitä PV varusmiehiltä vaatii - aika suuri osa palvelusaikaisista loukkaantumissta tulee liikenneonnettomuuksissa) sen käyttö maastossa, ylläpitohuolto, naamiointi jne. Monilla on lisäksi sitten se oman kaluston koulutus. Itse siirryin suoraan PV:n autokoulusta naapurikomppanian vahvuuteen ja ensin KrAZin tyyppikurssille (oliko viikko vai kaksi) ja sitten siltakalustokoulutusta kestikin loppusotaan saakka. Tämän jälkeen vietin 3 kk komppanian geneerisenä alokas- ja muonapönttökuskina. Ginestä tuli kohtuullisesti tyyppikoulutuksen aikana, kun klo 8-16 kiinniolo kalustokoulutuksessa ja autokoulussa johti siihen ,että esim ampumaleirit hoidettiin rästiporukassa viikonloppuisin. Samaten kuski on AUK:in ampumaleireillä yleinen nakkikone ja harjoituksissa maaliosasto. Tällainen touhu loppui kuin seinään edellisen saapumiserän kotiutuessa. Vanhat kuskit olivat kapiaisille lähinnä riesa, jos alokkaille ole ajotarvetta. Siispä ehdin saada mm. syöksyvenekoulutuksen, päädyin raivausharjoituksiin, räjäyttäjäkurssille, raivaamaan sodanaikaisia räjähtämättömiä Taivalkoskelle.. Kuski on kouluttajalle näppärä nakkikone. Miksi ei olisikaan, kuitenkin jo joukkokoulutettu mies jonka kuljetusta ei tarvitse miettiä. Muutama santsaava ylikessu kyllä keksi ihan oikeaakin koulutusta, ja esmes ajoneuvon naamiointia harjoiteltiin hallien takana useampaankin otteeseen puolioma-aloitteisesti. Muutoin palveluksen viimenen 3 kk oli melko tylsää aikaa, jolloin meni useampikin päivä vain tuvassa lojuen. Ei ollut harvinaista, että koko viikolla ei ollut kuin 1 tai 2 ajotehtävää. Tässä oli lähinnä se hyvä puoli, että jo ihan tylsyyden torjumiseksi kamppeet tuli pidettyä kunnossa ja tuvan pikasiivouksessa kehityttiin suorastaan mestareiksi. Kuski huomaa nopeasti, että kunnolla lankattu kenkä ei ime kosteutta sisäänsä, ja että teltta pysyy kuivana, kunhan telttakangas on kieräksi pingotettu ja naamioverkko huolella irti kosketuksesta siihen. Tästä saatiin jollain ajantuhlausleirillä jopa komppanianpäällikön kehut, vähän sivutuotteena kun teltta myös sulautuu maastoonsa yllättävän hyvin.

Menipä nostalgiseksi tarinoinniksi. Lisätäänpa sen verran, että CE-kuskit saivat samaan luppoaikaan pitkähkön Pasi- ja Raisu-koulutuksen, mikä varmasti söi kouluttajien resursseja. Meitä 9 kk kuskeja ei niille kannattanut laittaa. Kuitenkin tällainen olosuhteista johtuva toimettomuus on omiaan luomaan mielikuvaa lusmuilusta. Toinen ehkä on tietyin varauksin se, että kuljettajat joutuvat E-kauden aikana hankkimaan esmes ampumaleirejä varten taidot ns. pikakoulutuksena paikan päällä, eli tietyltä tumpeloinnilta on vaikea välttyä. Oma aikahan on kulunut siellä autokoulussa. Ainakin radion ja KvKK 62:n kanssa itselleni kävi näin. Se ei kuitenkaan mun mielestä oo kuljettajan syy, jos hänelle ei keksitä mielekästä palvelusta kalustokoulutuksen päätyttyä.

 

[Justin Case]

Jos makkaranpaistaja suorittaa c ajoluvan makkaranpaistokurssilla niin saako sillä luvalla ajaa myös b luokan ajoneuvoja vai vaatiiko PV vielä erikseen tämän lisäksi b ajoluvan suoritetuksi?

 

[Mikfin70]

Jos makkaranpaistaja suorittaa c ajoluvan makkaranpaistokurssilla niin saako sillä luvalla ajaa myös b luokan ajoneuvoja vai vaatiiko PV vielä erikseen tämän lisäksi b ajoluvan suoritetuksi?

Yleensä C-kurssilla koulutetaan B-luokan ajoneuvokoulutus oheiskoulutuksena ja kortti on *BCe**

 

[Justin Case]

Yleensä C-kurssilla koulutetaan B-luokan ajoneuvokoulutus oheiskoulutuksena ja kortti on *BCe**

Ok,kiitos tästä tiedosta!!!