Kultainen nuoriso

Mustang

Kersantti
TL, DR: Amikseen tulee nykyään porukkaa, joka ei osaa lukea kunnolla! :oops:

Lukekaapas tämä juttu ajatuksella: https://yle.fi/uutiset/3-11849206

Tuolle jutulle on helppo kohauttaa olkapäitä, koska ainahan ammattikouluun on mennyt villejä poikia. Väärin! Tämä on mielestäni pahempaa kuin omaan kouluaikaani 90-luvulla. Meidän aikaan sentään "pahiksetkin" osasivat lukea, kun pääsivät peruskoulusta.

Jos tuossa jutussa kerrottu on totta, meillä on käsissä helvetinmoinen ongelma.

Tässä muutamia ajatuksia, mitä minulta tulee jutun tiimoilta:
  • Onko kysymys itseasiassa kielitaito-ongelmasta? Kasvaako meillä lähiöissä Suomen kansalaisia, jotka eivät osaa kumpaakaan kotimaista kieltä? Jos näin on, mitä asialle voisi tehdä?
  • Vai onko kyse työskentelytapojen ongelmasta? Jutussa sanottiin kauniisti, että joitain opiskelijoita ahdistaa niin kovasti, että he joutuvat aina istumaan lähellä ovea, että voivat lähteä käytävälle kävelemään, kun siltä tuntuu. Onko kysymys siitä, että koko peruskouluaika on mennyt kännykkää selaillessa ja ympäri luokkaa vaeltaessa?
  • Mielestäni ei tarvitse enää ihmetellä, mistä poikien opiskelumenestyksen heikkeneminen johtuu, tai ainakin minulla on siihen yksi teoria: Jos luokassa on porukkaa, jonka mielestä paikallaan istuminen on nössöä, myös kiltit pojat joutuvat mukauttamaan käyttäytymistään näiden suuntaan. Sellaisessa asenneilmastossa ei paljon lueta valinnaisia kieliä.

Mielestäni on järkyttävää, että meille kasvaa vuodessa tuhansia nuoria, ehkä jopa 10 000, jotka eivät osaa minkäänlaista ammattia eivätkä osaa mitään käytännön töitä, koska ovat liian kyvyttömiä toimimaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa. (Tämän kyvyttömyyden syitä voi etsiä monesta paikasta, kuten yllä esitän.) Millä sellaiset ihmiset elävät? Sosiaaliturvalla tai rikoksilla. Kysymys on siitä, että suomalainen yhteiskunta tuottaa vaarallista ryysyköyhälistöä liukuhihnalla.

Onkohan palstalla opetusalan ammattilaisia, jotka voisivat kumota teesini? Entä löytyykö sotilaskouluttajia, jotka voisivat kertoa, miten tämä apaššiongelma näkyy armeijassa, vai näkyykö mitenkään?
 
Viimeksi muokattu:

PSB 5500

Ylipäällikkö
Lukekaapas tämä juttu ajatuksella: https://yle.fi/uutiset/3-11849206

Tuolle jutulle on helppo kohauttaa olkapäitä, koska ainahan ammattikouluun on mennyt villejä poikia. Väärin! Tämä on mielestäni pahempaa kuin omaan kouluaikaani 90-luvulla. Meidän aikaan sentään "pahiksetkin" osasivat lukea, kun pääsivät peruskoulusta.

Jos tuossa jutussa kerrottu on totta, meillä on käsissä helvetinmoinen ongelma.

Tässä muutamia ajatuksia, mitä minulta tulee jutun tiimoilta:
  • Onko kysymys itseasiassa kielitaito-ongelmasta? Kasvaako meillä lähiöissä Suomen kansalaisia, jotka eivät osaa kumpaakaan kotimaista kieltä? Jos näin on, mitä asialle voisi tehdä?
  • Vai onko kyse työskentelytapojen ongelmasta? Jutussa sanottiin kauniisti, että joitain opiskelijoita ahdistaa niin kovasti, että he joutuvat aina istumaan lähellä ovea, että voivat lähteä käytävälle kävelemään, kun siltä tuntuu. Onko kysymys siitä, että koko peruskouluaika on mennyt kännykkää selaillessa ja ympäri luokkaa vaeltaessa?
  • Mielestäni ei tarvitse enää ihmetellä, mistä poikien opiskelumenestyksen heikkeneminen johtuu, tai ainakin minulla on siihen yksi teoria: Jos luokassa on porukkaa, jonka mielestä paikallaan istuminen on nössöä, myös kiltit pojat joutuvat mukauttamaan käyttäytymistään näiden suuntaan. Sellaisessa asenneilmastossa ei paljon lueta valinnaisia kieliä.

Mielestäni on järkyttävää, että meille kasvaa vuodessa tuhansia nuoria, ehkä jopa 10 000, jotka eivät osaa minkäänlaista ammattia eivätkä osaa mitään käytännön töitä, koska ovat liian kyvyttömiä toimimaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa. (Tämän kyvyttömyyden syitä voi etsiä monesta paikasta, kuten yllä esitän.) Millä sellaiset ihmiset elävät? Sosiaaliturvalla tai rikoksilla. Kysymys on siitä, että suomalainen yhteiskunta tuottaa vaarallista ryysyköyhälistöä liukuhihnalla.

Onkohan palstalla opetusalan ammattilaisia, jotka voisivat kumota teesini? Entä löytyykö sotilaskouluttajia, jotka voisivat kertoa, miten tämä apaššiongelma näkyy armeijassa, vai näkyykö mitenkään?
Olen antanut kertoa itselleni, että Jäsen @EK olisi ainakin alan asioista perillä.
 

PSB 5500

Ylipäällikkö
Lukekaapas tämä juttu ajatuksella: https://yle.fi/uutiset/3-11849206

Tuolle jutulle on helppo kohauttaa olkapäitä, koska ainahan ammattikouluun on mennyt villejä poikia. Väärin! Tämä on mielestäni pahempaa kuin omaan kouluaikaani 90-luvulla. Meidän aikaan sentään "pahiksetkin" osasivat lukea, kun pääsivät peruskoulusta.

Jos tuossa jutussa kerrottu on totta, meillä on käsissä helvetinmoinen ongelma.

Tässä muutamia ajatuksia, mitä minulta tulee jutun tiimoilta:
  • Onko kysymys itseasiassa kielitaito-ongelmasta? Kasvaako meillä lähiöissä Suomen kansalaisia, jotka eivät osaa kumpaakaan kotimaista kieltä? Jos näin on, mitä asialle voisi tehdä?
  • Vai onko kyse työskentelytapojen ongelmasta? Jutussa sanottiin kauniisti, että joitain opiskelijoita ahdistaa niin kovasti, että he joutuvat aina istumaan lähellä ovea, että voivat lähteä käytävälle kävelemään, kun siltä tuntuu. Onko kysymys siitä, että koko peruskouluaika on mennyt kännykkää selaillessa ja ympäri luokkaa vaeltaessa?
  • Mielestäni ei tarvitse enää ihmetellä, mistä poikien opiskelumenestyksen heikkeneminen johtuu, tai ainakin minulla on siihen yksi teoria: Jos luokassa on porukkaa, jonka mielestä paikallaan istuminen on nössöä, myös kiltit pojat joutuvat mukauttamaan käyttäytymistään näiden suuntaan. Sellaisessa asenneilmastossa ei paljon lueta valinnaisia kieliä.

Mielestäni on järkyttävää, että meille kasvaa vuodessa tuhansia nuoria, ehkä jopa 10 000, jotka eivät osaa minkäänlaista ammattia eivätkä osaa mitään käytännön töitä, koska ovat liian kyvyttömiä toimimaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa. (Tämän kyvyttömyyden syitä voi etsiä monesta paikasta, kuten yllä esitän.) Millä sellaiset ihmiset elävät? Sosiaaliturvalla tai rikoksilla. Kysymys on siitä, että suomalainen yhteiskunta tuottaa vaarallista ryysyköyhälistöä liukuhihnalla.

Onkohan palstalla opetusalan ammattilaisia, jotka voisivat kumota teesini? Entä löytyykö sotilaskouluttajia, jotka voisivat kertoa, miten tämä apaššiongelma näkyy armeijassa, vai näkyykö mitenkään?
Vähän omia näkemyksiä aiheeseen ja syihin taustalla: rikkonaiset perheet, ei työnteon mallia kotoa , ei yhteisöä, päihdeongelmia itsellä ja perheen aikuisella, ei kunnollista miehen mallia, ruutuajan kohtuuttoman suuri määrä jo aivan pienestä... Näin niinkuin lyhyesti. Niin ja huono ruoka, eli cokis ja mikropitsa. Nämä siis uskoakseni ihan kalevala-lapsien kohdalla, moniosaajat jälkeläisineen ovat sitten vielä varsinainen kirsikka tämän kakun päälle. Oikea Jussi Hallin bonus..
 

Mustang

Kersantti
Vähän omia näkemyksiä aiheeseen ja syihin taustalla: rikkonaiset perheet, ei työnteon mallia kotoa , ei yhteisöä, päihdeongelmia itsellä ja perheen aikuisella, ei kunnollista miehen mallia, ruutuajan kohtuuttoman suuri määrä jo aivan pienestä... Näin niinkuin lyhyesti. Niin ja huono ruoka, eli cokis ja mikropitsa. Nämä siis uskoakseni ihan kalevala-lapsien kohdalla, moniosaajat jälkeläisineen ovat sitten vielä varsinainen kirsikka tämän kakun päälle. Oikea Jussi Hallin bonus..
Eli oleellisesti sanot, että jos kotona ei ole kasvatettu, koulu ei voi mitään? Lieneekö tällaisten tapausten määrä kasvanut kantasuomalaisten keskuudessa?

...ja kyllä minusta tässä yhteydessä täytyy vaan valitettavasti keskustella myös maahanmuutosta. Jos kaikki maahanmuuttajien lapset eivät opi kunnolla lukemaan, oppivatko edes suomea? Tästä olisi hyvä keskustella, ennen kuin meillä on satojatuhansia kansalaisia, jotka eivät osaa suomea.
 

PSB 5500

Ylipäällikkö
Eli oleellisesti sanot, että jos kotona ei ole kasvatettu, koulu ei voi mitään? Lieneekö tällaisten tapausten määrä kasvanut kantasuomalaisten keskuudessa?

...ja kyllä minusta tässä yhteydessä täytyy vaan valitettavasti keskustella myös maahanmuutosta. Jos kaikki maahanmuuttajien lapset eivät opi kunnolla lukemaan, oppivatko edes suomea? Tästä olisi hyvä keskustella, ennen kuin meillä on satojatuhansia kansalaisia, jotka eivät osaa suomea.
Sanon, että jos kotona ei ole kasvatettu niin kyllä se on sitten koulullakin hyvin hankalaa. Mutta muuten tämä on osin mamu-ongelma ja osin kantasuomalaislasten syrjäytymisongelma, näiden eriryhmien suhdelukuja en lähde arvailemaan. Todennäköisesti tässä jutussa puhutaan suureltaosin erilaisista ryhmistä joiden "sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on haaseellista" , koska yle. Mutta oma mutu aiheeseen on, että tämä koskee osin myös kantasuomalaisia lapsia. Käsittääkseni lasten hyvinvoinnissa on nykyään "haitari" levähtänyt hyvin leveksi: toisilla on kaikki kunnossa ja toisilla on kaikki elämän eväät käytännössä hyvin olemattomat.
Edit Tähän juttuun olisi mukava saada vähän taustatietoa esim näiden oppilaiden taustoista tai miten nämä asiat jakautuvat Suomessa, mutta tätä lienee turha toivoa, koska yle
 

EK

Ylipäällikkö
Lukekaapas tämä juttu ajatuksella: https://yle.fi/uutiset/3-11849206

Tuolle jutulle on helppo kohauttaa olkapäitä, koska ainahan ammattikouluun on mennyt villejä poikia. Väärin! Tämä on mielestäni pahempaa kuin omaan kouluaikaani 90-luvulla. Meidän aikaan sentään "pahiksetkin" osasivat lukea, kun pääsivät peruskoulusta.

Jos tuossa jutussa kerrottu on totta, meillä on käsissä helvetinmoinen ongelma.

Tässä muutamia ajatuksia, mitä minulta tulee jutun tiimoilta:
  • Onko kysymys itseasiassa kielitaito-ongelmasta? Kasvaako meillä lähiöissä Suomen kansalaisia, jotka eivät osaa kumpaakaan kotimaista kieltä? Jos näin on, mitä asialle voisi tehdä?
  • Vai onko kyse työskentelytapojen ongelmasta? Jutussa sanottiin kauniisti, että joitain opiskelijoita ahdistaa niin kovasti, että he joutuvat aina istumaan lähellä ovea, että voivat lähteä käytävälle kävelemään, kun siltä tuntuu. Onko kysymys siitä, että koko peruskouluaika on mennyt kännykkää selaillessa ja ympäri luokkaa vaeltaessa?
  • Mielestäni ei tarvitse enää ihmetellä, mistä poikien opiskelumenestyksen heikkeneminen johtuu, tai ainakin minulla on siihen yksi teoria: Jos luokassa on porukkaa, jonka mielestä paikallaan istuminen on nössöä, myös kiltit pojat joutuvat mukauttamaan käyttäytymistään näiden suuntaan. Sellaisessa asenneilmastossa ei paljon lueta valinnaisia kieliä.

Mielestäni on järkyttävää, että meille kasvaa vuodessa tuhansia nuoria, ehkä jopa 10 000, jotka eivät osaa minkäänlaista ammattia eivätkä osaa mitään käytännön töitä, koska ovat liian kyvyttömiä toimimaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa. (Tämän kyvyttömyyden syitä voi etsiä monesta paikasta, kuten yllä esitän.) Millä sellaiset ihmiset elävät? Sosiaaliturvalla tai rikoksilla. Kysymys on siitä, että suomalainen yhteiskunta tuottaa vaarallista ryysyköyhälistöä liukuhihnalla.

Onkohan palstalla opetusalan ammattilaisia, jotka voisivat kumota teesini? Entä löytyykö sotilaskouluttajia, jotka voisivat kertoa, miten tämä apaššiongelma näkyy armeijassa, vai näkyykö mitenkään?

Meillä on helppo koulu, mutta ongelmamme meilläkin on. Lisäksi kokemusta löytyy Joensuu-Rovaniemi akselilta eri kouluista, joten kommentoidaan jotain.
  • Onko kysymys itseasiassa kielitaito-ongelmasta? Kasvaako meillä lähiöissä Suomen kansalaisia, jotka eivät osaa kumpaakaan kotimaista kieltä? Jos näin on, mitä asialle voisi tehdä?
Ei ole. Ainakaan kokonaan. Niitäkin kielipuolia on ja niiden osalta se integrointi pitäisi vain jotenkin saada tehtyä. Ongelma ovat vanhemmat, jotka eivät integroidu ja silloin ovat hidastamassa myös lasten integroitumista. Jos kotona ei puhuta suomen sanaa ja lähiympäristö on samaa sarjaa, niin myös se lasten kielitaito jää heikommaksi. Samat ongelmat koskevat myös kantasuomalaisia. Osa porukasta ei enää pysty lukemaan enää esim. lääkkeiden käyttöohjeita, koska eivät ymmärrä niin monimutkaista tekstiä. Itse havaitsin, että 9.-luokkalaisista noin 20% ei tiedä mitä tarkoittaa sana "lievä", kun puhutaan rangaistuksista.

  • Vai onko kyse työskentelytapojen ongelmasta? Jutussa sanottiin kauniisti, että joitain opiskelijoita ahdistaa niin kovasti, että he joutuvat aina istumaan lähellä ovea, että voivat lähteä käytävälle kävelemään, kun siltä tuntuu. Onko kysymys siitä, että koko peruskouluaika on mennyt kännykkää selaillessa ja ympäri luokkaa vaeltaessa?
Nykyään oppilailla pitää olla mitä erilaisimpia erityisjärjestelyjä, että ne pystyvät opiskelemaan. Ei tietenkään kaikilla, suurin osa menee ihan siinä missä ennenkin, mutta yksittäisten oppilaiden ongelmat ovat hyvin moninaisia. En ole varma, onko niiden määrä kasvussa, vai onko kyse vain siitä, ne huomioidaan nykyään paremmin. Esim. paniikkihäiriöistä kärsivä oppilas saa minun puolestani lähteä käytävälle kävelemään ja rauhoittumaan, jos tuntee kohtauksen lähestyvän. Jos se häntä auttaa, olen vain iloinen siitä, että pystyy toimimaan haastavassa tilanteessa. Tuossa ei ole kyse mistään "kun siltä tuntuu" -asiasta, vaan ihan todellisesta tarpeesta, jonka näkee kyllä heti päällepäin. Itse teetän kaikilla tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevilla hieman erilaisen kokeen, eli samat kysymykset kuin muilla, mutta saavat itse valita osan tehtävistä. Koska nykyään mitataan enemmän taitoja kuin tietoja, pystyvät antamaan näytöt ihan hyväksyttävästi, eikä numeroita tarvitse mulkata.

Kännykkä on yksi suuri syöpä nuorison keskuudessa. Keskittymiskyky häviää, empatia on hukassa, kädentaidot ja fyysinen kunto ovat aivan katastrofaalisia. Tuo koskee lähes kaikkia, ei pelkästään erityisoppilaita. Myös nykyinen "pehmeä" yhteiskunta ja huolehtivat vanhemmat ovat osaltaan vaikuttamassa tähän.

  • Mielestäni ei tarvitse enää ihmetellä, mistä poikien opiskelumenestyksen heikkeneminen johtuu, tai ainakin minulla on siihen yksi teoria: Jos luokassa on porukkaa, jonka mielestä paikallaan istuminen on nössöä, myös kiltit pojat joutuvat mukauttamaan käyttäytymistään näiden suuntaan. Sellaisessa asenneilmastossa ei paljon lueta valinnaisia kieliä.
Tuo on ikivanha ongelma. Osaa pojista opiskelu ei ole koskaan kiinnostanut ja nämä ovat sitten sortaneet paremmin pärjääviä. Mielestäni tilanne on muuttunut tässä asiassa parempaan suuntaan, ainakin omista kouluajoistani. Nykyään ne heikoilla arvosanoillaan kehuskelevat ovat vähemmistönä ja niille nauretaan aikalailla päin naamaa, jos yrittävät leijua huonoilla numeroilla. Sluibaamisella kehuskelevat hyvätkin oppilaat, mutta se on enemmän semmoista näyttämisenhalua "En oo lukenu yhtään kokeeseen"/"Kirjotin esitelmän ihan viimetipassa" ja sitten lopputulos osoittaa, että kyllä niitä töitä on tehty kovastikin. Tosin ainahan suurin osa ihmisistä on halunnut päästä mahdollisimman vähällä. Niin minäkin. Panostin siihen mikä kiinnosti tai oli pakollista ja muut hoidettiin "riittävän" hyvin.

Mielestäni on järkyttävää, että meille kasvaa vuodessa tuhansia nuoria, ehkä jopa 10 000, jotka eivät osaa minkäänlaista ammattia eivätkä osaa mitään käytännön töitä, koska ovat liian kyvyttömiä toimimaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa. (Tämän kyvyttömyyden syitä voi etsiä monesta paikasta, kuten yllä esitän.) Millä sellaiset ihmiset elävät? Sosiaaliturvalla tai rikoksilla. Kysymys on siitä, että suomalainen yhteiskunta tuottaa vaarallista ryysyköyhälistöä liukuhihnalla.
Niinhän se onkin. Tavallisen kuraporrasta edustavan opettajan näkökulmasta ratkaisuna olisi hallittu kellon kääntäminen taaksepäin. Palataan peruskoulussa perusasioihin. Nykyään kaikkiin aineisiin tungetaan kaikille vuosiluokille uusia tietoja ja taitoja, mutta ei anneta lisäaikaa niiden opettamiseen. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa historia, jossa alaluokilla juostaan vauhdilla 5.-luokalla 1 tunti viikossa ja 6.-luokalla 2 tuntia viikossa ihmiskunnan historia esihistoriasta 1700-luvun loppuun. 7.- ja 8.-luokilla on 2 viikkotuntia, joiden aikana tullaan Valistuksesta nykyaikaan. 8.-luokan ongelmana on se, että toinen maailmansota vie kolmanneksen kurssista (Suomen sodat mukaan luettuna) ja asiamäärä on rakennettu joskus parikymmentä vuotta sitten olleen kolmen viikkotunnin mukaan. Koko aine kaipaisi isoa remonttia sisällön osalta.

Perinteinen opettajajohtoinen opetus kunniaan. Suurin osa oppilaista on vielä toisella asteella niin lapsia, etteivät he pysty itseohjautuvuuteen. Miten siis alaluokkalaiset? Se ei tarkoita sitä, että paukutetaan ulkoa ja istutaan pulpetissa opettajan valvovan silmän alla, vaan että opettaja kertoo tunnin alussa selkeästi oppitunnin tavoitteet ja sitten vahtii, että näin tapahtuu. Ja kyllä. Itse toimin näin koko ajan. Kuulemma kaikki eivät.

Ryhmäkoot 1.-.6.-luokilla max 20 oppilasta (1.-2.-luokilla mielellään tuotakin pienempi) ja 7.-9.-luokilla max 25 oppilasta (mieluummin 20). Puretaan integraatiota. Kielitaidottomat valmistaviin luokkiin, joissa myös opetetaan ne kielen alkeet. Sitten nakataan vuoden-kahden jälkeen normaaliin luokkaan ja annetaan opettajalle kunnon ohjeistus ja tuki näiden lasten auttamiseen. Oppimishäiriöiset takaisin omaan pienryhmään, jossa pätevät erityisluokanopettaja auttaa oppimaan. Käytöshäiriöiset tarkkikselle, jossa pidetään kurissa ja autetaan ongelmissa. Noilla pääsisi jo melko pitkälle.
 
Viimeksi muokattu:

Mustang

Kersantti
Ainakin 90-luvulla sytkärikaasujen ja liimojen imppaaminen oli melko normaalia koulujen kovisten keskuudessa. Eivät yleensä osanneet lukea eikä se kiinnostanutkaan.
Väitän että tilanne on pahempi tänä päivänä. Tuossa YLE:n jutussa puhutaan todella pahoista ongelmista, siis mm. jotkut amikseen tulevat eivät tunnista vasaraa.

Helppohan se on sanoa, että ongelmia esiintyy kantasuomalaisten keskuudessakin, mutta nyt olisi kyllä korkea aika selvittää maahanmuuton vaikutus koulumenestyksen huononemiseen. Korostan että minulla ei ole tässä mitään rasistista agendaa. Jokainen (terve) ihminen oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan päässä, jos vain opetetaan.

PÄÄTTÄJÄT, JOS ETTE USKALLA JULKISESTI PUHUA ASIASTA, NIIN TEETTÄKÄÄ AINAKIN ASIASTA SELVITYS OMAAN KÄYTTÖÖNNE!

@EK , mitäs aineita olet opettanut? Puhut näytöistä, joten voisi ajatella, että olet ammattiopettaja, mutta onko näin? Olet ilmeisesti opettanut historiaa myös?
 

PSB 5500

Ylipäällikkö
Väitän että tilanne on pahempi tänä päivänä. Tuossa YLE:n jutussa puhutaan todella pahoista ongelmista, siis mm. jotkut amikseen tulevat eivät tunnista vasaraa.

Helppohan se on sanoa, että ongelmia esiintyy kantasuomalaisten keskuudessakin, mutta nyt olisi kyllä korkea aika selvittää maahanmuuton vaikutus koulumenestyksen huononemiseen. Korostan että minulla ei ole tässä mitään rasistista agendaa. Jokainen (terve) ihminen oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan päässä, jos vain opetetaan.

PÄÄTTÄJÄT, JOS ETTE USKALLA JULKISESTI PUHUA ASIASTA, NIIN TEETTÄKÄÄ AINAKIN ASIASTA SELVITYS OMAAN KÄYTTÖÖNNE!

@EK , mitäs aineita olet opettanut? Puhut näytöistä, joten voisi ajatella, että olet ammattiopettaja, mutta onko näin? Olet ilmeisesti opettanut historiaa myös?
Ei sellaista tutkimusta voi tehdä edes omaan käyttöön, saati julkaista. Sehän veisi pohjan pois käytännössä kaikesta kivapuheesta, multikultti ihannoinnista, agendasta.. Käytännössä kaikesta ihanasta mitä meille on luvattu tulevan näiden moniosaajien myötä. Sellaisen tutkimuksen tilaaminen olisi tekijälleen poliittinen itsemurha vailla vertaa!
 

Mustang

Kersantti
Ei sellaista tutkimusta voi tehdä edes omaan käyttöön, saati julkaista. Sehän veisi pohjan pois käytännössä kaikesta kivapuheesta, multikultti ihannoinnista, agendasta.. Käytännössä kaikesta ihanasta mitä meille on luvattu tulevan näiden moniosaajien myötä. Sellaisen tutkimuksen tilaaminen olisi tekijälleen poliittinen itsemurha vailla vertaa!
Sitten taidetaan olla tuhoon tuomittuja, ja on aika ruveta pakkailemaan kamoja maahan X muuttoa varten... Minulla on muutamia kavereita, jotka ovat jo vuosia miettineet, mihin maahan voisi muuttaa, kun systeemi romahtaa. Japani ja Argentiina on pojilla listan kärjessä.
 

PSB 5500

Ylipäällikkö
Sitten taidetaan olla tuhoon tuomittuja, ja on aika ruveta pakkailemaan kamoja maahan X muuttoa varten... Minulla on muutamia kavereita, jotka ovat jo vuosia miettineet, mihin maahan voisi muuttaa, kun systeemi romahtaa. Japani ja Argentiina on pojilla listan kärjessä.
Itse uskon enemmän heiluri-teoriaan; nyt alkaa pallo olla jo lakipisteessä ja suunta muuttuu. Toivottavasti.
Ja toivottavasti voidaan kohta sanoa ääneen että on tehty virheitä; meillä on jo omastakin takaa tarpeeksi syrjäytyneitä, tuulimyllynlämmittäjiä, rikollisia, matalan äo:n omaavia ja elämäntapatyötyömiä. Että niitä ei tarvii tuoda enää yhtää lisää ulkomailta. Ja tuomalla näitä em ihmisiä ei taloutemme rakenneongelmat ratkea. Ja hiekkamaan tai Afrikan sarven luku- ja kirjoitustaidoton ojarosvo ei muutu aivokirurgiksi tai Akavalaiseksi Välimeren ylitettyään kumiveneellä.
 

EK

Ylipäällikkö
Väitän että tilanne on pahempi tänä päivänä. Tuossa YLE:n jutussa puhutaan todella pahoista ongelmista, siis mm. jotkut amikseen tulevat eivät tunnista vasaraa.

Helppohan se on sanoa, että ongelmia esiintyy kantasuomalaisten keskuudessakin, mutta nyt olisi kyllä korkea aika selvittää maahanmuuton vaikutus koulumenestyksen huononemiseen. Korostan että minulla ei ole tässä mitään rasistista agendaa. Jokainen (terve) ihminen oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan päässä, jos vain opetetaan.

PÄÄTTÄJÄT, JOS ETTE USKALLA JULKISESTI PUHUA ASIASTA, NIIN TEETTÄKÄÄ AINAKIN ASIASTA SELVITYS OMAAN KÄYTTÖÖNNE!

@EK , mitäs aineita olet opettanut? Puhut näytöistä, joten voisi ajatella, että olet ammattiopettaja, mutta onko näin? Olet ilmeisesti opettanut historiaa myös?
Näytöt tarkoittaa sitä, että nykyään arvioidaan enemmän taitoja kuin tietoja (kuulema), joten sen arvosanan voi tienata useammalla kuin yhdellä tavalla. Opetan peruskoulussa historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Mutta jos lapsi ei ole koskaan vasaraa nähnyt (ainakaan käytettävän), niin mistä se sen tunnistaa? Osalle porukasta tulee kotitaloudessa yllätyksenä, että ruokaa voi laittaa itse eikä vain tilata tai lämmittää tai syödä valmista laitosruokaa. Ei läheskään kaikkien kotona tehdä enää mitään itse, millään osa-alueella. Vaatteet ostetaan kaupasta ja nakataan roskiin kun on käytetty riittävästi. Ruoka tilataan tai lämmitetään valmista. Jos auto on, se tankataan, mutta kaikki muu teetetään jossain liikkeessä.

Peruskoulussa on tietenkin käsitöitä, mutta niitä on niin vähän, että on täysin mahdollista, ettei niistä jää mitään päähän. Ylipäänsä lapset eivät hirveästi kiinnitä huomiota niihin asioihin, joista eivät ole kiinnostuneita. Siksi esim. se Suomi voi 8.-luokalla olla mahdoton löytää kartalta, tai pinta-alan ja tilavuuden eroa ei vielä 9.-luokallakaan ymmärretä tai sitten lukiolaisen mielestä Stalin aloittaa toisen maailmansodan koska vihaa kommunisteja. Kaikki nuo mainitut esimerkit ovat tulleet vastaan omalla opetusuralla ja kaikissa kyse on ollut ihan "tavallisista", kantasuomalaisista lapsista. Tosin hupaisin varmaan oli se, että toisessa maailmansodassa Suomi menetti Pohjois-Ruotsin Neuvostoliitolle, joka halusi alueen öljyn itselleen. Tämä oli selitetty kartan avulla, jossa sentään oli maiden nimet.
 

PSB 5500

Ylipäällikkö
Näytöt tarkoittaa sitä, että nykyään arvioidaan enemmän taitoja kuin tietoja (kuulema), joten sen arvosanan voi tienata useammalla kuin yhdellä tavalla. Opetan peruskoulussa historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Mutta jos lapsi ei ole koskaan vasaraa nähnyt (ainakaan käytettävän), niin mistä se sen tunnistaa? Osalle porukasta tulee kotitaloudessa yllätyksenä, että ruokaa voi laittaa itse eikä vain tilata tai lämmittää tai syödä valmista laitosruokaa. Ei läheskään kaikkien kotona tehdä enää mitään itse, millään osa-alueella. Vaatteet ostetaan kaupasta ja nakataan roskiin kun on käytetty riittävästi. Ruoka tilataan tai lämmitetään valmista. Jos auto on, se tankataan, mutta kaikki muu teetetään jossain liikkeessä.

Peruskoulussa on tietenkin käsitöitä, mutta niitä on niin vähän, että on täysin mahdollista, ettei niistä jää mitään päähän. Ylipäänsä lapset eivät hirveästi kiinnitä huomiota niihin asioihin, joista eivät ole kiinnostuneita. Siksi esim. se Suomi voi 8.-luokalla olla mahdoton löytää kartalta, tai pinta-alan ja tilavuuden eroa ei vielä 9.-luokallakaan ymmärretä tai sitten lukiolaisen mielestä Stalin aloittaa toisen maailmansodan koska vihaa kommunisteja. Kaikki nuo mainitut esimerkit ovat tulleet vastaan omalla opetusuralla ja kaikissa kyse on ollut ihan "tavallisista", kantasuomalaisista lapsista. Tosin hupaisin varmaan oli se, että toisessa maailmansodassa Suomi menetti Pohjois-Ruotsin Neuvostoliitolle, joka halusi alueen öljyn itselleen. Tämä oli selitetty kartan avulla, jossa sentään oli maiden nimet.
Omalta kouluajalta 80-luvun lopulta jäänyt mieleen jonkun koevastaus Eduskuntaan liittyen, että Eduskunta valitsee kansan 4 kertaa vuodessa.. Ja että Neuvostoliiitossa puhutaan neuvostoliittoa. Tai oma 40-luvulla syntynyt anoppi oli vakaasti sitä mieltä että Talvisota käytiin 50-luvulla.. Itse mietin että olisin ehkä muistanut jos 10-vuotiaana ollessani olisi käyty sotaa.
 

jak

Eversti
Näytöt tarkoittaa sitä, että nykyään arvioidaan enemmän taitoja kuin tietoja (kuulema), joten sen arvosanan voi tienata useammalla kuin yhdellä tavalla. Opetan peruskoulussa historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Mutta jos lapsi ei ole koskaan vasaraa nähnyt (ainakaan käytettävän), niin mistä se sen tunnistaa? Osalle porukasta tulee kotitaloudessa yllätyksenä, että ruokaa voi laittaa itse eikä vain tilata tai lämmittää tai syödä valmista laitosruokaa. Ei läheskään kaikkien kotona tehdä enää mitään itse, millään osa-alueella. Vaatteet ostetaan kaupasta ja nakataan roskiin kun on käytetty riittävästi. Ruoka tilataan tai lämmitetään valmista. Jos auto on, se tankataan, mutta kaikki muu teetetään jossain liikkeessä.

Peruskoulussa on tietenkin käsitöitä, mutta niitä on niin vähän, että on täysin mahdollista, ettei niistä jää mitään päähän. Ylipäänsä lapset eivät hirveästi kiinnitä huomiota niihin asioihin, joista eivät ole kiinnostuneita. Siksi esim. se Suomi voi 8.-luokalla olla mahdoton löytää kartalta, tai pinta-alan ja tilavuuden eroa ei vielä 9.-luokallakaan ymmärretä tai sitten lukiolaisen mielestä Stalin aloittaa toisen maailmansodan koska vihaa kommunisteja. Kaikki nuo mainitut esimerkit ovat tulleet vastaan omalla opetusuralla ja kaikissa kyse on ollut ihan "tavallisista", kantasuomalaisista lapsista. Tosin hupaisin varmaan oli se, että toisessa maailmansodassa Suomi menetti Pohjois-Ruotsin Neuvostoliitolle, joka halusi alueen öljyn itselleen. Tämä oli selitetty kartan avulla, jossa sentään oli maiden nimet.
Tuohon yleistiedon heikentymiseen mielestäni vaikuttaa viihteen lisääntyminen. Miksi selata tylsänä hetkenä aamulehteä kun voi pelata pleikkaria. Kasarilla tuli uutisetkin katsottua kun oli kaksi kanavaa ja ne tuli molemilta.
 
Viimeksi muokattu:

Fencer

Kenraali
Peruskoulussa on tietenkin käsitöitä, mutta niitä on niin vähän, että on täysin mahdollista, ettei niistä jää mitään päähän. Ylipäänsä lapset eivät hirveästi kiinnitä huomiota niihin asioihin, joista eivät ole kiinnostuneita. Siksi esim. se Suomi voi 8.-luokalla olla mahdoton löytää kartalta, tai pinta-alan ja tilavuuden eroa ei vielä 9.-luokallakaan ymmärretä tai sitten lukiolaisen mielestä Stalin aloittaa toisen maailmansodan koska vihaa kommunisteja. Kaikki nuo mainitut esimerkit ovat tulleet vastaan omalla opetusuralla ja kaikissa kyse on ollut ihan "tavallisista", kantasuomalaisista lapsista. Tosin hupaisin varmaan oli se, että toisessa maailmansodassa Suomi menetti Pohjois-Ruotsin Neuvostoliitolle, joka halusi alueen öljyn itselleen. Tämä oli selitetty kartan avulla, jossa sentään oli maiden nimet.
Ei s**tana sentään... uskomatonta... jäisin itse tuollaisia koevastauksia lukiessa todennäköisesti alkuun sanattomaksi, sitten nauraisin epäuskoisena, minkä jälkeen tilanteen vakavuus iskisi tajuntaan ja käpertyisin sikiöasennossa ahdistuneena pohtimaan kansakunnan tulevaisuutta.
 

inscout

Ylipäällikkö
Ei s**tana sentään... uskomatonta... jäisin itse tuollaisia koevastauksia lukiessa todennäköisesti alkuun sanattomaksi, sitten nauraisin epäuskoisena, minkä jälkeen tilanteen vakavuus iskisi tajuntaan ja käpertyisin sikiöasennossa ahdistuneena pohtimaan kansakunnan tulevaisuutta.

Osattiin sitä ennenkin. SossuKomin (Social och Kommunalhögskolan = ruotsalaisten Valtiotieteellinen) pääsykoekysymyksenä oli vuonna 1994 mm. Mikä on suomen valtiomuoto. Kyseessä oli monivalintatehtävä...

Kun sen näki. selvisi samalla miksi kielivähemmistö on niin korkeakoulutettua:).
 

Mustang

Kersantti
Näytöt tarkoittaa sitä, että nykyään arvioidaan enemmän taitoja kuin tietoja (kuulema), joten sen arvosanan voi tienata useammalla kuin yhdellä tavalla. Opetan peruskoulussa historiaa ja yhteiskuntaoppia.
Mitähän on historiassa arvioitava taito tiedon sijasta? Tunnista fasismi? :p

Mutta jos lapsi ei ole koskaan vasaraa nähnyt (ainakaan käytettävän), niin mistä se sen tunnistaa? Osalle porukasta tulee kotitaloudessa yllätyksenä, että ruokaa voi laittaa itse eikä vain tilata tai lämmittää tai syödä valmista laitosruokaa. Ei läheskään kaikkien kotona tehdä enää mitään itse, millään osa-alueella. Vaatteet ostetaan kaupasta ja nakataan roskiin kun on käytetty riittävästi. Ruoka tilataan tai lämmitetään valmista. Jos auto on, se tankataan, mutta kaikki muu teetetään jossain liikkeessä.
Tämä on tietenkin totta, eikä siitä voi syyttää sitä lasta tai nuorta, vaan kotia ja yhteiskuntaa.

Kuitenkin... Aikoinaan amikseen menijät olivat pääosin lähtöisin duunarikodeista, ja heille opetettin kotona, että on olemassa sellainen asia kuin TYÖ, jonka avulla tienataan RAHAA. Tästä syystä heille näytettiin kotona vasaraa ja meisseliä. Olen kyllä kuullut tästä ilmiöstä, että on paljon ihmisiä, jotka eivät tee mitään kotitöitä tms., mutta mitä se tarkoittaa, jos ihminen ei tosiaan tunnista ruuvimeisseliä? Se tarkoittaa, että kotona ei ole tehty mitään pienintäkään korjausta, koskaan.
 
Top