Elamme vuotta 2019. Maailmantalous on romahtanut ja jannitys kaikkialla kiristynyt. Tama siita huolimatta, etta Pohjoismaat yhdessa, aktiivisella rauhanpolitiikalla onnistuivat rajoittamaan sotilaallisen konfliktin Koreassa alueelliseksi. Maailmanpalolta valtyttiin myos siksi, etta kaikki Kimin ICBM ohjukset oli jo kaytetty koelaukauksiin ja Patjomkinin kulissien luomiseen. Siita huolimatta molemmista Koreoista ja Japanista ei jaanyt pienempien paukkujen jaljilta kuin savuava, radioaktiivinen raunio. Kiinakin joutui laskeutumien johdosta evakuoimaan puolet rannikostaan, missa melkein kaikki vientiteollisuus on.
Kerrannaisvaikutusten kautta vienti ei veda minnekaan. Suomi on tulojen puutteessa joutunut reivaamaan koko puolustusajattelunsa uusille urille. Ensimmainen paatos oli helppo: kun ei ole vientia, ei ole paljoa tuontiakaan ja saattaja-korvettien hanke peruutettiin. Merivoimat palaa juurilleen: miina-ase on sen keskeinen voimavara. Tosin niiden laskemiselle asettaa korkean kynnyksen se, etta raivaajat on jouduttu budjettisyista romuttamaan.
Helppojen paatosten jalkeen jouduttiin perimmaisten kysymysten aarelle. Joku kentsu oli juuri lukenut Rommelin muistelmat ja ehdotti, etta ei uidakaan valtavirran mukana, vaan koukataan oikealta ja vasemmalta. Ajatus sai innostuneen vastaanoton ja siita tyostettiin tyoryhman puitteissa ja parlamentaarisen komitean ohjauksessa timanginkova (suomenruotsalaisille: "kanon") strategia: yliteknistyneet ilmavoimat kaukovaikuttamiseen, kynnystekijaksi ja sissitaktiikkaan palaaminen varsinaisena pelotetekijana (uskomus, etta itanaapurissa muistetaan viela Suuren Pohjan Sodan opetukset Suomen kamaralta oli peruste talle).
Ilmavoimien osalta todettiin, etta vahaiset maararahat on pakko kayttaa Hornettien varaosiin. 18 haivehavittajan osalta annettiin tilausvaltuutus, kayttaa yksitellen sita mukaa kuin Hornetteja on pakko romuttaa.
Maavoimien osalta perusjoukoksi ja samalla kertaa kaytettavaksi yhtymaksi valittiin HAJP. Muita siis ei ole, mika tarkoittaa koulutuksen perusteellista uudelleensuuntaamista. Koulutus, josta vain kourallinen varusmiehia on aiemmin paassyt nauttimaan Rajan puitteissa, tulee nyt "uudeksi normaaliksi". Suomalaisen korpisoturin on osattava odottaa ja viettaa lokoisia paivia metsan siimeksessa, odottaen sopivaa hetkea iskulle.
Kaytettavien varojen kokonaismaara sanelee kuitenkin sen, etta Ilmavoimien ja Merivartioston miehittamattomien tutka-asemien miehistovarausten jalkeen Maavoimien vahvuudeksi tulee 4.000. Kouluttajatkin joudutaan kierrattamaan jo koulutetusta reservista, koska vakinaisten vakanssien valtaosa on mennyt tekniselle puolelle, kynnyksen yllapitamiseen ja valmiuden varmistamiseen. HAJP- vakansseja on kaikkiaan 8, kukin komentaja johtaa samalla sotilasaluettaan (Pohjoinen, Etela, Ita, Lansi) ja huollon jarjestamiseen on kuhunkin myos riittanyt vaapelin virka.
Miten saada kaupunkilaistuneista ja nörttiytyneistä varusmiehista korpisotureita aikaiseksi? Otetaan kayttoon Ruotsin menetelmat: koska vuosiluokka (vielakin) on suurempi kuin mita voidaan kouluttaa, saadetaan oppivelvollisuuden viimeiselle vuodelle pakolliseksi internet-kysely
- jos osaat vastata Link 16 atomikello - ja maanmuotoperusteisiin synkronointimenetelmiin, paaset ilmavoimiin (tosin kyselyn taman osan pituus on 328 sivua)
- jos osaat vastata Valittujen Palojen 1958 vuosikerran niksiosasta poimittuun kysymykseen siita, miten tehdaan havupeti ja paljonko siihen kuusenhavuja pitaisi kayttaa, paaset HAJP-koulutukseen. Kysymyksen asettelu tahdentaa sita, ettei ekohuolia tarvitse ottaa vastauksessa huomioon, vaikka MH:n viimeisin Suomen metsavarojen inventointi nayttaakin kuusen runkovalyymien mukaan (ei havujen maaraa laskemalla) laskettuna sen olevan katoava luonnonvara (- 25 milj. kuutiometria, verrattuna edelliseen inventointiin ja lineaarisella extrapoloinnilla "kaikk menny" vuonna 2xyz).
99% skippaa ensimmaisen kysymyksen (mika oli tarkoituskin), mutta maavoimien osalta kyselyn validisuus halutaan etukateen varmistaa koeajolla tulevien kouluttajien (ressujen) keskuudessa:
Kerrannaisvaikutusten kautta vienti ei veda minnekaan. Suomi on tulojen puutteessa joutunut reivaamaan koko puolustusajattelunsa uusille urille. Ensimmainen paatos oli helppo: kun ei ole vientia, ei ole paljoa tuontiakaan ja saattaja-korvettien hanke peruutettiin. Merivoimat palaa juurilleen: miina-ase on sen keskeinen voimavara. Tosin niiden laskemiselle asettaa korkean kynnyksen se, etta raivaajat on jouduttu budjettisyista romuttamaan.
Helppojen paatosten jalkeen jouduttiin perimmaisten kysymysten aarelle. Joku kentsu oli juuri lukenut Rommelin muistelmat ja ehdotti, etta ei uidakaan valtavirran mukana, vaan koukataan oikealta ja vasemmalta. Ajatus sai innostuneen vastaanoton ja siita tyostettiin tyoryhman puitteissa ja parlamentaarisen komitean ohjauksessa timanginkova (suomenruotsalaisille: "kanon") strategia: yliteknistyneet ilmavoimat kaukovaikuttamiseen, kynnystekijaksi ja sissitaktiikkaan palaaminen varsinaisena pelotetekijana (uskomus, etta itanaapurissa muistetaan viela Suuren Pohjan Sodan opetukset Suomen kamaralta oli peruste talle).
Ilmavoimien osalta todettiin, etta vahaiset maararahat on pakko kayttaa Hornettien varaosiin. 18 haivehavittajan osalta annettiin tilausvaltuutus, kayttaa yksitellen sita mukaa kuin Hornetteja on pakko romuttaa.
Maavoimien osalta perusjoukoksi ja samalla kertaa kaytettavaksi yhtymaksi valittiin HAJP. Muita siis ei ole, mika tarkoittaa koulutuksen perusteellista uudelleensuuntaamista. Koulutus, josta vain kourallinen varusmiehia on aiemmin paassyt nauttimaan Rajan puitteissa, tulee nyt "uudeksi normaaliksi". Suomalaisen korpisoturin on osattava odottaa ja viettaa lokoisia paivia metsan siimeksessa, odottaen sopivaa hetkea iskulle.
Kaytettavien varojen kokonaismaara sanelee kuitenkin sen, etta Ilmavoimien ja Merivartioston miehittamattomien tutka-asemien miehistovarausten jalkeen Maavoimien vahvuudeksi tulee 4.000. Kouluttajatkin joudutaan kierrattamaan jo koulutetusta reservista, koska vakinaisten vakanssien valtaosa on mennyt tekniselle puolelle, kynnyksen yllapitamiseen ja valmiuden varmistamiseen. HAJP- vakansseja on kaikkiaan 8, kukin komentaja johtaa samalla sotilasaluettaan (Pohjoinen, Etela, Ita, Lansi) ja huollon jarjestamiseen on kuhunkin myos riittanyt vaapelin virka.
Miten saada kaupunkilaistuneista ja nörttiytyneistä varusmiehista korpisotureita aikaiseksi? Otetaan kayttoon Ruotsin menetelmat: koska vuosiluokka (vielakin) on suurempi kuin mita voidaan kouluttaa, saadetaan oppivelvollisuuden viimeiselle vuodelle pakolliseksi internet-kysely
- jos osaat vastata Link 16 atomikello - ja maanmuotoperusteisiin synkronointimenetelmiin, paaset ilmavoimiin (tosin kyselyn taman osan pituus on 328 sivua)
- jos osaat vastata Valittujen Palojen 1958 vuosikerran niksiosasta poimittuun kysymykseen siita, miten tehdaan havupeti ja paljonko siihen kuusenhavuja pitaisi kayttaa, paaset HAJP-koulutukseen. Kysymyksen asettelu tahdentaa sita, ettei ekohuolia tarvitse ottaa vastauksessa huomioon, vaikka MH:n viimeisin Suomen metsavarojen inventointi nayttaakin kuusen runkovalyymien mukaan (ei havujen maaraa laskemalla) laskettuna sen olevan katoava luonnonvara (- 25 milj. kuutiometria, verrattuna edelliseen inventointiin ja lineaarisella extrapoloinnilla "kaikk menny" vuonna 2xyz).
99% skippaa ensimmaisen kysymyksen (mika oli tarkoituskin), mutta maavoimien osalta kyselyn validisuus halutaan etukateen varmistaa koeajolla tulevien kouluttajien (ressujen) keskuudessa: