Kuviteltuja sotaskenaarioita menneiltä vuosilta

Dragonslayer

Kapteeni
Ajattelin laittaa tällaisen ketjun "entä jos" -kysymyksille hyvin laajalla skaalalla. Aloitetaan kopsauksella toisesta ketjusta:

1983 - Suursota ja Suomi

Politbyron ukot hourailevat lännen uhasta ja RYAN-projekti keräilee yhä vakuuttavampaa todistusaineistoa välittömän yllätyshyökkäyksen uhasta. Neuvostoliitto ryhtyy mobilisoimaan samalla kun satelliittivaltioiden johtajille annetaan ukaasit laittaa protestit nurin voimakeinoin. NATO kohottaa valmiuttaan ja tiedusteluarvioissa mahdollinen Neuvostoliiton hyökkäys tulisi noin kahden viikon päästä.

Suomelle esitetään neuvottelukutsu YYA-konsultaatioita varten. Neuvostoliitto vaatii ylilento-oikeuksia sekä mahdollisuutta sijoittaa PVO:n ohjus- ja hävittäjäyksikköjä Suomeen. Lapin osalta Neuvostoliitto vaatii läpikulkuoikeuksia koko Lapin läänin alueelle. Molemmat voidaan aktivoida jos ja kun sotatoimet Euroopassa alkavat. Tätä tulisi edeltää Suomen ilmavoimien osittainen liikekannallepano.

Miten Koivisto reagoi? Vallassa oleva hallituspohja on Sorsan IV hallitus, SDP-KESK-RKP-SMP. Ulkoministeri on Väyrynen, puolustusministeri Pihlajamäki.

Vaihtoehto A - Suomi myöntyy suoraan pyyntöihin

Sotatoimet alkavat Euroopassa konventionaalisesti. Suomen lähialueilla Neuvostoliitto hyökkää Norjaan ja Puolan sekä Neuvostoliiton maihinnousujoukot iskevät Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin.

Suomi suorittaa täydellisen liikekannallepanon ja ryhtyy evakuoimaan Lappia siviileistä ja sotilaista. Paikalle jätetään yhteistoimintaelimiä. Neuvostoliiton ilmavoimille osoitetaan tukikohdiksi Porin, Kauhavan ja Kemin lentokentät. Pienempiä tutka- ja ohjusyksikköjä siirtyy myös muille paikkakunnille. Tiedot yksiköistä välitetään USA:lle.

Lappiin siirtyy maitse ja ilmoitse Norjan ja Ruotsin erikoisjoukkoyksiköitä jo rauhan aikana tiedustelluille toiminta-alueille. Ruotsi ja Norja tekevät ilmaiskuja Lappiin. Suomi protestoi ja epävirallisesti antaa tietoja maaleista.

Siviiliväestön evakuointi asutuskeskuksista sisämaahan käynnistyy samanaikaisesti liikekannallepanon myötä. Väestönsuojelu laitetaan täyteen toimintavalmiuteen.

T+4 klo 12.00 Helsingin yliopiston seismologinen laitos ilmoittaa todennäköisesti Saksan alueella tapahtuneesta ydinaseen pintaräjäytyksestä.

Ydinaseiden käyttö eskaloituu vuorokauden sisällä operatiivisten ja strategisten aseiden käyttöön. Suomessa annetaan väestölle ohjeet suojautua väestönsuojiin missä niitä on saatavilla. Helsingin väestöstä 4/5 on evakuoitu tai evakuoitunut seutukunnan ulkopuolelle.

Suomi ilmoittaa Neuvostoliitolle että EMP-häiriöistä johtuen kotimaiset kaukovalvontatutkat toimivat selvästi odotettua huonommin.

Suomeen kohdistuneet ydiniskut tulevat yksin lännestä. Neuvostoliiton tavoite on olla vaurioittamatta Suomea jotta sodan jälkeen maata voi käyttää jälleenrakennusresurssina.

Koska Suomi on onnistunut vakuuttamaan ettei Suomen ilmapuolustusta käytetä USA:n risteilyohjusten tai pommikoneiden torjuntaan ei Suomeen kohdistu USA:n ohjusiskuja ilmapuolustuksen avainkohteita vastaan. Sen sijaan F-111 koneet iskevät 200kT SRAM-ohjuksin Neuvostoliitolle luovutettuihin tukikohtiin - Kemiin, Kauhajoelle ja Poriin - ilma- ja pintaräjäytyksin. Myös Lohtajalle, Kaskisiin ja Hankoon sijoitetut SA-5 (S-200) ohjusyksiköt iskettiin SRAM-iskuin ilmaräjäytyksinä. Näiden iskujen jälkeen tie oli auki B-52 koneille.

Lapissa ydiniskut kohdistuivat B61 -pommein Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin neuvostojoukkojen logistiikan haittaamiseksi.
 

Dragonslayer

Kapteeni
1983 - Suursota ja Suomi

Politbyron ukot hourailevat lännen uhasta ja RYAN-projekti keräilee yhä vakuuttavampaa todistusaineistoa välittömän yllätyshyökkäyksen uhasta. Neuvostoliitto ryhtyy mobilisoimaan samalla kun satelliittivaltioiden johtajille annetaan ukaasit laittaa protestit nurin voimakeinoin. NATO kohottaa valmiuttaan ja tiedusteluarvioissa mahdollinen Neuvostoliiton hyökkäys tulisi noin kahden viikon päästä.

Suomelle esitetään neuvottelukutsu YYA-konsultaatioita varten. Neuvostoliitto vaatii ylilento-oikeuksia sekä mahdollisuutta sijoittaa PVO:n ohjus- ja hävittäjäyksikköjä Suomeen. Lapin osalta Neuvostoliitto vaatii läpikulkuoikeuksia koko Lapin läänin alueelle. Molemmat voidaan aktivoida jos ja kun sotatoimet Euroopassa alkavat. Tätä tulisi edeltää Suomen ilmavoimien osittainen liikekannallepano.

Miten Koivisto reagoi? Vallassa oleva hallituspohja on Sorsan IV hallitus, SDP-KESK-RKP-SMP. Ulkoministeri on Väyrynen, puolustusministeri Pihlajamäki.

Vaihtoehto B - Suomi kieltäytyy järjestelmällisesti myönnytyksistä (ehkä epätodennäköisin vaihtoehto) - T-14 1.10.1983

Koiviston johdolla Suomi päättää järjestelmällisesti kieltäytyä myönnytyksistä ja pyrkii esittämään erilaisia taloudellisia tukikeinoja. Taustalla on usko siihen, että tilannetta ei haluta kärjistää sodaksi saakka vaan Neuvostoliitto haluaa saada vain länneltä myönnytyksiä. Tässä tilanteessa myönnytykset Suomelta NL:lle johtaisivat Suomen puolueettomuuden kyseenalaistamiseen ja lännen teknologia- ja rahoitusvirran kuristumiseen.

Samalla Puolustusvoimat komennetaan kohottamaan valmiutta mahdollisimman hillitysti ilman että reserviläisiä kutsutaan ylimääräisiin harjoituksiin. Varusmiesten lomia järjestellään uudestaan uuden lomajärjestelmän kokeilun nimissä ja rauhanajan joukoista perustetaan kantajoukkoja jotka siirtyvät harjoituksiin ensimmäisen tehtävän alueelle.

Neuvostoliitto aktivoi vaikuttajaverkostojaan Suomessa laajoihin mielenosoituksiin ja "rauhanlakkoihin". Taiteilijoiden rauhanjuna lähtee kiertämään ympäri Suomea. Merialueilla havaitaan joitain vedenalaisia alueloukkauksia, ilmatilassa järjestelmällisiä kohtilentoja. SKDL aktivoituu eduskunnassa tekemään välikysymyksen maamme ulkopolitiikan hoidosta.

T-7 8.10.1983

Vaatimusten kiristyessä ja sotilaallisen tilanteen kiristyessä Euroopassa Suomi päättää tehdä osittaisen liikekannallepanon jossa tavoitteena on puolueettomuuden vartiointi. Liikekannallepanovaihtoehdossa joukkojen painopiste on Lapissa sekä ilma- ja meripuolustuksen joukoissa tavoitteena tehdä selväksi että Suomi ehkäisee alueensa hyväksikäytön suursodassa. Valtakunnalliset reservit, mukaan lukien Panssariprikaati, keskitetään Sisä-Suomeen.
Toimenpide nimetään valmiusharjoituksiksi ja joukkojen perustaminen on tarkoitus olla valmis 13.10. ja joukkojen keskityksen 15.10.1983.

Yhdysvallat jakaa entistä auliimmin tiedustelutietoa Suomelle. Suomen ja Ruotsin sotilasjohdot käynnistävät epäviralliset neuvottelut Lapin ja Ahvenanmaan yhteisestä puolustuksesta - käytännössä Ruotsin meri- ja ilmavoimien toiminnasta alueella.

Sadankomitea ja Rauhanpuolustajat käynnistävät "Kymmenen päivää istumista rauhan puolesta" kampanjan ja kehottavat reserviläisiä kieltäytymään kertausharjoituskutsuista. Hymy julkaisee kohuartikkelin lukuisten valtioneuvoston jäsenten sisäpiirikaupoista sekä salasuhteista. SKDL:n kunnan- ja kaupunginvaltuutetut käynnistävät kampanjan väestönsuojelutyön ("sodansuojelutyön") vastustamiseksi.

T-2 13.10.1983

Neuvostoliitto ampuu alas kaksi tunnistuslennolla ollutta Satakunnan lennoston Drakenia ja sieppaa suomalaisen rajapartion Savukoskella. Koivisto päättää että Neuvostoliitolle pitäisi antaa myönnytyksiä mutta samalla rajan takana iso pyörä on jo pyörähtämässä liikkeelle. Suomalaiset sotalaivat määrätään pysymään tiukasti aluevesirajan (4mpk) sisäpuolella ja lentokoneet pysymään maassa.

Suomi ilmoittaa jakavansa ilma- ja meriliikennekuvansa Neuvostoliiton kanssa. Naton ja Ruotsin tiedustelutieto kertoo neuvostojoukkojen siirtyvän kohti hyökkäyksen lähtöasemia.

Puolustusvoimat määrätään täysimittaiseen liikekannallepanoon, suuret asutuskeskukset ja rajaseudun väestö määrätään evakuoitavaksi. SKDL ilmoittaa vastustavansa sodanlietsontaa.

Neuvostoliitto ilmoittaa olevansa valmis neuvotteluihin uudelta pohjalta ja kutsuu Koiviston ja ulkoministeri Väyrysen henkilökohtaisesti Moskovaan seuraavaksi päiväksi.

T-1 14.10.1983


Finnairin DC-9-51 syttyy palamaan lähtiessään nousemaan Helsinki-Vantaan lentokentältä ja tuhoutuu yrittäessään pakkolaskua. Presidentti Koivisto ja ulkoministeri Väyrynen ovat kolmenkymmenen kuolleen joukossa.

Neuvostoliiton suurlähettiläs Sobolev ilmoittaa surunvalittelunsa pääministeri Sorsalle ja kertoo tiedustelutiedosta jonka mukaan CIA:n ja BND:n agentit olivat onnettomuuden taustalla. Suomen ollessa selkeästi Saksan ja sen liittolaisten hyökkäyksen kohteena Neuvostoliitto olisi pakotettu antamaan apua Suomen puolustusvoimille 15.10.1983 alkaen.
 

Wagner

Kersantti
Neuvostoliitto ilmoittaa olevansa valmis neuvotteluihin uudelta pohjalta ja kutsuu Koiviston ja ulkoministeri Väyrysen henkilökohtaisesti Moskovaan seuraavaksi päiväksi.

T-1 14.10.198

Väyrynen julistaa olevansa Suomen Kansanhallituksen pääsihteeri. Samalla Väyrynen julistaa Suomen liittyneeksi Neuvostoliittoon.
Koiviston viimeinen tiedetty olinpaikka on Lubjankan vankila Moskovassa
 

Dragonslayer

Kapteeni
T-1 14.10.1983

Finnairin DC-9-51 syttyy palamaan lähtiessään nousemaan Helsinki-Vantaan lentokentältä ja tuhoutuu yrittäessään pakkolaskua. Presidentti Koivisto ja ulkoministeri Väyrynen ovat kolmenkymmenen kuolleen joukossa.

Neuvostoliiton suurlähettiläs Sobolev ilmoittaa surunvalittelunsa pääministeri Sorsalle ja kertoo tiedustelutiedosta jonka mukaan CIA:n ja BND:n agentit olivat onnettomuuden taustalla. Suomen ollessa selkeästi Saksan ja sen liittolaisten hyökkäyksen kohteena Neuvostoliitto olisi pakotettu antamaan apua Suomen puolustusvoimille 15.10.1983 alkaen.

T-1 - T0 14.-15.10.1983

Supon ja Puolustusvoimien kansainvälisten yhteyksien kautta saama tieto varmisti nyt presidentiksi päätyneelle Sorsalle vastaansanomattomasti Neuvostoliiton olleen koneturman takana. Sorsan Puolustusvoimien komentaja Sutelan kanssa käyty jaakobinpaini johti Neuvostoliitolle odottamattomaan tulokseen jota tukivat Ranskasta, Ruotsista ja Länsi-Saksasta tulleet tiedot. Suomi päätyisi vastarintaan kun ei muutakaan voinut. Neuvostoliiton operaatio tähtäisi suoraan poliitikkojenkin henkeen ja terveyteen ja vastarinnalla voitaisiin ehkä saavuttaa parempi neuvottelutulos konfliktin päättämiseksi.

Neuvostoliiton hyökkäys käynnistyi aamulla 0600 15.10.1983 samaan aikaan kuin hyökkäys Länsi-Saksaankin. Pohjoisessa Suomeen hyökkäsi Arkangelin armeijakunta kahden moottoroidun kivääridivisioonan voimin Sallan kautta tavoitteenaan Kemi-Tornio, yksi kohti Inaria tavoitteenaan Karigasniemi tukenaan yksi hävittäjäpommittajadivisioona. Etelässä nyrkkinä toimi kolmen divisioonan Viipurin armeijakunta tavoitteenaan Suomen ydinalueet ilmatukenaan 2. Leningradin hävittäjäpommittajadivisioona.

Itämeren laivasto pyrki vain varmistamaan Suomenlahden sivustan päävoimien ollessa sidotut maihinnousuun Själlantiin ja Skåneen.
 

Dragonslayer

Kapteeni
Neuvostoliitto ilmoittaa olevansa valmis neuvotteluihin uudelta pohjalta ja kutsuu Koiviston ja ulkoministeri Väyrysen henkilökohtaisesti Moskovaan seuraavaksi päiväksi.

T-1 14.10.198

Väyrynen julistaa olevansa Suomen Kansanhallituksen pääsihteeri. Samalla Väyrynen julistaa Suomen liittyneeksi Neuvostoliittoon.
Koiviston viimeinen tiedetty olinpaikka on Lubjankan vankila Moskovassa

Tämä oli yksi mahdollisuus jota pohdin, mutta ajattelin laittaa vielä twistin! Väyrystöliitto olisi liiankin selkeä vaihtoehto...
 

Dragonslayer

Kapteeni
T-1 - T0 14.-15.10.1983

Supon ja Puolustusvoimien kansainvälisten yhteyksien kautta saama tieto varmisti nyt presidentiksi päätyneelle Sorsalle vastaansanomattomasti Neuvostoliiton olleen koneturman takana. Sorsan Puolustusvoimien komentaja Sutelan kanssa käyty jaakobinpaini johti Neuvostoliitolle odottamattomaan tulokseen jota tukivat Ranskasta, Ruotsista ja Länsi-Saksasta tulleet tiedot. Suomi päätyisi vastarintaan kun ei muutakaan voinut. Neuvostoliiton operaatio tähtäisi suoraan poliitikkojenkin henkeen ja terveyteen ja vastarinnalla voitaisiin ehkä saavuttaa parempi neuvottelutulos konfliktin päättämiseksi.

Neuvostoliiton hyökkäys käynnistyi aamulla 0600 15.10.1983 samaan aikaan kuin hyökkäys Länsi-Saksaankin. Pohjoisessa Suomeen hyökkäsi Arkangelin armeijakunta kahden moottoroidun kivääridivisioonan voimin Sallan kautta tavoitteenaan Kemi-Tornio, yksi kohti Inaria tavoitteenaan Karigasniemi tukenaan yksi hävittäjäpommittajadivisioona. Etelässä nyrkkinä toimi kolmen divisioonan Viipurin armeijakunta tavoitteenaan Suomen ydinalueet ilmatukenaan 2. Leningradin hävittäjäpommittajadivisioona.

Itämeren laivasto pyrki vain varmistamaan Suomenlahden sivustan päävoimien ollessa sidotut maihinnousuun Själlantiin ja Skåneen.

T+1 16.10.1983

Tieto maailmansodan alusta yhdistettynä arvostetun presidentti Koiviston kuolemaan ja Neuvostoliiton hyökkäykseen sähköisti Suomen taisteluhengen hetkessä läpi puoluekentän. Vastaan kamppaili kaksi ideaalia - tieto todennäköisestä ydinsodasta ja tuhoisasta tavanomaisestakin sodasta - mutta toisaalta vastarintahenki neuvostohyökkäystä vastaan. Eipä toisaalta sotatilalain tultua voimaan muusta olisikaan voinut saada tietoa. SKDL:n kansanedustajien valtaosa siirrettiin turvasäilöön lukuun ottamatta muutamaa maan alle KGB:n avulla siirtynyttä avaintekijää. Jälkikäteen arvioituna tämä oli jopa tarpeetonta, myös SKDL:n kannattajien kohdalla nähtiin hyökkäys oikeutuksettomana.

Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto pitäytyi Helsingissä ja eduskunta evakuoitiin Sisä-Suomeen muun väestön matkassa. Liikenneyhteydet toimivat ensimmäisenä päivänä yllättävänkin hyvin etelässä sillä 2. Leningradin hävittäjäpommittajadivisioonan resurssit olivat sidottuja lähinnä taistelukentän lähieristykseen. Etelä-Suomi oli suursodan täydellinen sivunäyttämö. Viipurin armeijakunnan divisioonat olivat nk. C-kategorian joukkoja.

Pohjoisessa Raja-Joosepista Karigasniemelle neuvostojoukot kävivät lähes salamasotaa ollen jo 16.10. illalla Kaamasessa. Saman päivän aikana neuvostojoukkojen huoltojohto raportoi partisaani-iskuista joukkojen huoltoa kohtaan samalla kun Norjan ilmavoimat olivat myös aktivoitumassa.
Pohjois-Suomen sotilaslääni sopi epävirallisesta tietovaihdosta Ruotsin ja Norjan vastaavien johtoportaiden kanssa.

Sallan suunnalla suomalainen jääkäripataljoona viivytti taidokkaasti kokonaista neuvostoliittolaista kivääridivisioonaa. Kuitenkin kun toisella joukolla oli traktorit ja toisella MT-LB:t joutui jääkäripataljoona tuhotuksi ostaen kuitenkin aikaa yhdelle jalkaväkiprikaatille kenttälinnoittautua Kemijärvelle puolustukseen.

Ilmassa suomalaiset pärjäsivät yllättävänkin hyvin. Taktiikka oli hiottu Vietnamin sodan oppien mukaan vastustajan kuluttamiseksi ja pommien pudotuttamiseksi ja hajautetun tukikohtajärjestelmän ansiosta neuvostokoneet eivät saaneet yhtäkään konetta tuhottua maahan koko sodan aikana. Kuitenkin koneita, ohjuksia ja pilotteja oli vähän, tosin viikon loppuun mennessä Ruotsista olisi kenties tulossa vahvistuksia.
 
Top