Dragonslayer
Kapteeni
Ajattelin laittaa tällaisen ketjun "entä jos" -kysymyksille hyvin laajalla skaalalla. Aloitetaan kopsauksella toisesta ketjusta:
1983 - Suursota ja Suomi
Politbyron ukot hourailevat lännen uhasta ja RYAN-projekti keräilee yhä vakuuttavampaa todistusaineistoa välittömän yllätyshyökkäyksen uhasta. Neuvostoliitto ryhtyy mobilisoimaan samalla kun satelliittivaltioiden johtajille annetaan ukaasit laittaa protestit nurin voimakeinoin. NATO kohottaa valmiuttaan ja tiedusteluarvioissa mahdollinen Neuvostoliiton hyökkäys tulisi noin kahden viikon päästä.
Suomelle esitetään neuvottelukutsu YYA-konsultaatioita varten. Neuvostoliitto vaatii ylilento-oikeuksia sekä mahdollisuutta sijoittaa PVO:n ohjus- ja hävittäjäyksikköjä Suomeen. Lapin osalta Neuvostoliitto vaatii läpikulkuoikeuksia koko Lapin läänin alueelle. Molemmat voidaan aktivoida jos ja kun sotatoimet Euroopassa alkavat. Tätä tulisi edeltää Suomen ilmavoimien osittainen liikekannallepano.
Miten Koivisto reagoi? Vallassa oleva hallituspohja on Sorsan IV hallitus, SDP-KESK-RKP-SMP. Ulkoministeri on Väyrynen, puolustusministeri Pihlajamäki.
Vaihtoehto A - Suomi myöntyy suoraan pyyntöihin
Sotatoimet alkavat Euroopassa konventionaalisesti. Suomen lähialueilla Neuvostoliitto hyökkää Norjaan ja Puolan sekä Neuvostoliiton maihinnousujoukot iskevät Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin.
Suomi suorittaa täydellisen liikekannallepanon ja ryhtyy evakuoimaan Lappia siviileistä ja sotilaista. Paikalle jätetään yhteistoimintaelimiä. Neuvostoliiton ilmavoimille osoitetaan tukikohdiksi Porin, Kauhavan ja Kemin lentokentät. Pienempiä tutka- ja ohjusyksikköjä siirtyy myös muille paikkakunnille. Tiedot yksiköistä välitetään USA:lle.
Lappiin siirtyy maitse ja ilmoitse Norjan ja Ruotsin erikoisjoukkoyksiköitä jo rauhan aikana tiedustelluille toiminta-alueille. Ruotsi ja Norja tekevät ilmaiskuja Lappiin. Suomi protestoi ja epävirallisesti antaa tietoja maaleista.
Siviiliväestön evakuointi asutuskeskuksista sisämaahan käynnistyy samanaikaisesti liikekannallepanon myötä. Väestönsuojelu laitetaan täyteen toimintavalmiuteen.
T+4 klo 12.00 Helsingin yliopiston seismologinen laitos ilmoittaa todennäköisesti Saksan alueella tapahtuneesta ydinaseen pintaräjäytyksestä.
Ydinaseiden käyttö eskaloituu vuorokauden sisällä operatiivisten ja strategisten aseiden käyttöön. Suomessa annetaan väestölle ohjeet suojautua väestönsuojiin missä niitä on saatavilla. Helsingin väestöstä 4/5 on evakuoitu tai evakuoitunut seutukunnan ulkopuolelle.
Suomi ilmoittaa Neuvostoliitolle että EMP-häiriöistä johtuen kotimaiset kaukovalvontatutkat toimivat selvästi odotettua huonommin.
Suomeen kohdistuneet ydiniskut tulevat yksin lännestä. Neuvostoliiton tavoite on olla vaurioittamatta Suomea jotta sodan jälkeen maata voi käyttää jälleenrakennusresurssina.
Koska Suomi on onnistunut vakuuttamaan ettei Suomen ilmapuolustusta käytetä USA:n risteilyohjusten tai pommikoneiden torjuntaan ei Suomeen kohdistu USA:n ohjusiskuja ilmapuolustuksen avainkohteita vastaan. Sen sijaan F-111 koneet iskevät 200kT SRAM-ohjuksin Neuvostoliitolle luovutettuihin tukikohtiin - Kemiin, Kauhajoelle ja Poriin - ilma- ja pintaräjäytyksin. Myös Lohtajalle, Kaskisiin ja Hankoon sijoitetut SA-5 (S-200) ohjusyksiköt iskettiin SRAM-iskuin ilmaräjäytyksinä. Näiden iskujen jälkeen tie oli auki B-52 koneille.
Lapissa ydiniskut kohdistuivat B61 -pommein Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin neuvostojoukkojen logistiikan haittaamiseksi.
1983 - Suursota ja Suomi
Politbyron ukot hourailevat lännen uhasta ja RYAN-projekti keräilee yhä vakuuttavampaa todistusaineistoa välittömän yllätyshyökkäyksen uhasta. Neuvostoliitto ryhtyy mobilisoimaan samalla kun satelliittivaltioiden johtajille annetaan ukaasit laittaa protestit nurin voimakeinoin. NATO kohottaa valmiuttaan ja tiedusteluarvioissa mahdollinen Neuvostoliiton hyökkäys tulisi noin kahden viikon päästä.
Suomelle esitetään neuvottelukutsu YYA-konsultaatioita varten. Neuvostoliitto vaatii ylilento-oikeuksia sekä mahdollisuutta sijoittaa PVO:n ohjus- ja hävittäjäyksikköjä Suomeen. Lapin osalta Neuvostoliitto vaatii läpikulkuoikeuksia koko Lapin läänin alueelle. Molemmat voidaan aktivoida jos ja kun sotatoimet Euroopassa alkavat. Tätä tulisi edeltää Suomen ilmavoimien osittainen liikekannallepano.
Miten Koivisto reagoi? Vallassa oleva hallituspohja on Sorsan IV hallitus, SDP-KESK-RKP-SMP. Ulkoministeri on Väyrynen, puolustusministeri Pihlajamäki.
Vaihtoehto A - Suomi myöntyy suoraan pyyntöihin
Sotatoimet alkavat Euroopassa konventionaalisesti. Suomen lähialueilla Neuvostoliitto hyökkää Norjaan ja Puolan sekä Neuvostoliiton maihinnousujoukot iskevät Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin.
Suomi suorittaa täydellisen liikekannallepanon ja ryhtyy evakuoimaan Lappia siviileistä ja sotilaista. Paikalle jätetään yhteistoimintaelimiä. Neuvostoliiton ilmavoimille osoitetaan tukikohdiksi Porin, Kauhavan ja Kemin lentokentät. Pienempiä tutka- ja ohjusyksikköjä siirtyy myös muille paikkakunnille. Tiedot yksiköistä välitetään USA:lle.
Lappiin siirtyy maitse ja ilmoitse Norjan ja Ruotsin erikoisjoukkoyksiköitä jo rauhan aikana tiedustelluille toiminta-alueille. Ruotsi ja Norja tekevät ilmaiskuja Lappiin. Suomi protestoi ja epävirallisesti antaa tietoja maaleista.
Siviiliväestön evakuointi asutuskeskuksista sisämaahan käynnistyy samanaikaisesti liikekannallepanon myötä. Väestönsuojelu laitetaan täyteen toimintavalmiuteen.
T+4 klo 12.00 Helsingin yliopiston seismologinen laitos ilmoittaa todennäköisesti Saksan alueella tapahtuneesta ydinaseen pintaräjäytyksestä.
Ydinaseiden käyttö eskaloituu vuorokauden sisällä operatiivisten ja strategisten aseiden käyttöön. Suomessa annetaan väestölle ohjeet suojautua väestönsuojiin missä niitä on saatavilla. Helsingin väestöstä 4/5 on evakuoitu tai evakuoitunut seutukunnan ulkopuolelle.
Suomi ilmoittaa Neuvostoliitolle että EMP-häiriöistä johtuen kotimaiset kaukovalvontatutkat toimivat selvästi odotettua huonommin.
Suomeen kohdistuneet ydiniskut tulevat yksin lännestä. Neuvostoliiton tavoite on olla vaurioittamatta Suomea jotta sodan jälkeen maata voi käyttää jälleenrakennusresurssina.
Koska Suomi on onnistunut vakuuttamaan ettei Suomen ilmapuolustusta käytetä USA:n risteilyohjusten tai pommikoneiden torjuntaan ei Suomeen kohdistu USA:n ohjusiskuja ilmapuolustuksen avainkohteita vastaan. Sen sijaan F-111 koneet iskevät 200kT SRAM-ohjuksin Neuvostoliitolle luovutettuihin tukikohtiin - Kemiin, Kauhajoelle ja Poriin - ilma- ja pintaräjäytyksin. Myös Lohtajalle, Kaskisiin ja Hankoon sijoitetut SA-5 (S-200) ohjusyksiköt iskettiin SRAM-iskuin ilmaräjäytyksinä. Näiden iskujen jälkeen tie oli auki B-52 koneille.
Lapissa ydiniskut kohdistuivat B61 -pommein Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin neuvostojoukkojen logistiikan haittaamiseksi.