http://www.hs.fi/kotimaa/a1412904758650
Kysely: Venäjän maine romahti Suomessa – Natoa kannattaa silti harva
Kotimaa 10.10.2014 14:00
Laura Halminen
Helsingin Sanomat
Šamil Žumatov REUTERS
Venäjän armeijan sotilaaksi epäilty mies vahdissa Simferopolin edustalla Krimin alueella maaliskuussa 2014.
Kysely: Venäjän maine romahti Suomessa – Natoa kannattaa silti harva
Kotimaa 10.10.2014 14:00
Laura Halminen
Helsingin Sanomat
Šamil Žumatov REUTERS
Venäjän armeijan sotilaaksi epäilty mies vahdissa Simferopolin edustalla Krimin alueella maaliskuussa 2014.
- 20
Suomalaisten käsitys Venäjästä on heikentynyt, käy ilmi Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun kyselytutkimuksesta. 74 prosenttia vastaajista kertoi, että oma käsitys Venäjästä on muuttunut jonkin verran tai huomattavasti kielteisemmäksi.
Käsitys Ukrainasta oli säilynyt enimmäkseen ennallaan: 46 prosenttia vastasi, että kriisi ei ole muuttanut heidän käsitystään Ukrainasta.
Jos Suomea uhkaisi vakava sotilaallinen kriisi, 61 prosenttia vastaajista jäisi Suomeen. Vajaa viidennes pyrkisi asuinalueeltaan turvallisemmalle seudulle ja 43 prosenttia jäisi nykyiselle asuinalueelleen. Vai kahdeksan prosenttia pyrkisi poistumaan Ruotsiin.
Kyselyssä tiedusteltiin myös erilaisia käsityksiä Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Saatuaan kolme vaihtoehtoa yli puolet piti parhaana toimenpiteenä Suomen oman puolustuskyvyn kehittämistä. Näin vastasi 61 prosenttia.
Sotilaallisen yhteistyön lisäämistä Pohjoismaiden kanssa kannatti lähes puolet vastaajista. Natoon liittyminen mahdollisimman pian oli ratkaisu 15 prosentille, kriisin rauhoituttua 12 prosentille. Yhteistyön lisäämistä Naton kanssa kannatti neljännes.
Vastaajien mielestä Syyrian ja Irakin tilanteen takia tasan puolet vastaajista sanoi, että paras toimintavaihtoehto annetuista olisi tiettyjen Suomessa asuvien väestöryhmien valvonnan lisääminen. Venäjän tilanteen vuoksi paras toimintavaihtoehto olisi ilmavalvonnan tehostaminen, sanoi 54 prosenttia vastanneista.
Kyselyssä mitattiin myös poliisiviranomaisen toimintaan kaivattuja painopisteitä. 63 prosenttia vastaajista kaipasi panostusta ja resursseja poliisin toiminnan säilyttämiseen mahdollisimman monella paikkakunnalla.
Väkivaltarikosten ratkaisemiseen kaipasi panoksia 43 prosenttia.
Tiedustelutoimintaan kaipasi panoksia 13, ja automaattiseen liikennevalvontaan vain neljä prosenttia.
Tutkimusaineisto kerättiin syyskuun toisella ja kolmannella viikolla TNS Gallupin vastaajapaneelissa. Haastateltujen kokonaismäärä on 1006. Tutkimusta varten haastateltu joukko edustaa Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Ahvenanmaa ei ollut kyselyssä edustettuna. Kyseessä on erikseen rekrytoitu viikkovastaajapaneeli.
Tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kysely tehtiin osana Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkean Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -seminaaria, joka pidetään perjantaina Tampereella.