Kysymyksiä Suomen poliittisesta järjestelmästä.

Olet sotilas tai sotilaallinen luonne. Onko politiikka vaikeaselkoinen aihepiiri?

  • Kyllä. Kuivaa kamaa.

    Ääniä: 3 33.3%
  • Ei. Ymmärrän poliittisten tekstien ja puheiden sisältöjä kohtalaisen helposti.

    Ääniä: 6 66.7%

  • Äänestäjiä yhteensä
    9

Beerfect

Eversti
Toivottavasti tämä ketju ei järkytä ketään... Yhteiskuntaoppi ei koskaan jaksanut pitää minua hereillä kouluaikoina, ja viimeisen vuoden verran olen harrastuksenani yrittänyt paikkailla aukkoja sivistyksessäni parasta sotilaallista sinnikkyyttäni käyttäen. Olen siis tähän asti ollut edesvastuuton äänestäjä (täyttä ymmärrystä vailla) mutta kaikkien onneksi olen muistaakseni käyttänyt äänioikeuttani vain kolmesti kun tilaisuuksia olisi ollut kai kymmeniä (erilaiset vaalit yhteenlaskien). Politiikka on voimakas vihollinen keskittymiskyvylleni.

Kysymykseni ministereitä koskien, joihin en löydä vastauksia nettihauillani, eikä wikipediakaan tarjoa tietoa:

1. Sain oppia että presidentti nimittää ministerit jotenkin pääministerin esityksestä...? Esittääkö pääministeri siis esim. 3 ehdokasta per ministerivirka ja pressan on sitten pakko valita yksi niistä vai miten homma etenee tarkalleen ottaen?

2. Miten kauan ministerit saavat toimia ministereinä? Vaihtuvatko ministerit väkisin esim. eduskuntavaalien yhteydessä vai kuinka?
 
1. Pääministeri (yleensä vaalien suurimman puolueen PJ) muiden hallituspuolueiden kanssa sumplii ministeripestit sopvaksi katsomilleen henkilöille. Presidentti sitten nimittää ko. henkilöt tehtäviinsä.

2. Hallitus (ministerit) vaihtuvat vaalien yhteydessä. Toki samoja henkilöitä voidaan nimittää uudenkin hallituksen ministereiksi.

http://valtioneuvosto.fi/tietoa/nimittaminen-ja-jarjestaytyminen
 
  1. Onko Suomen hallitus vastustuskykyinen globaalien suuryritysten lobbaukselle? (Pikavertauksena hallituksen taloudenhoito ja vaikkapa luonnonvarojen lahjoitus)
  2. Onko Suomen hallitus vastustuskykyinen EU:n päättävien elinten painostukselle, kepeille sekä porkkanoille? (Pikavertauksena EVM ja ERRV, sekä finanssikeinottelun muutkin oireet ja palkintovirat Brysselissä)
  3. Onko Suomen nykyinen pääasiallinen hallitus Brysselissä vastustuskykyinen finanssimaailman lobbaukselle? (Vertauksena EKP:n nimityspolitiikka ja raha-/finanssimaailman keskeinen lähtökohtainen rooli politiikan teossa, sekä konnien suojelu, uusien finanssikuplien rakentaminen esim. Espanjan uudet valtion perimät velka-asunnot, joita kaupataan lähes vakuuksitta vellalle kansalaisilleen)
  4. Keiden luomus EU itseasiassa on ja miksi se luotiin? (Perustavanlaatuisia kysymyksiä, joita ei tavallinen suomalainen ymmärrä wikipediaa suuremmin)
  5. Missä on ne kansalliset pitkän tähtäimen rakentavat kehitys-suunnitelmat, kuten suur-yrityksillä yleensä on? Miksi Suomi elää reaktiotaloudessa kädestä suuhun? Miksi? Ja miksi rakenteellista kehitys-suunnitelmaa ei ole? Missä on visiot? (Vertauksia ei tarvita.)
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti tämä ketju ei järkytä ketään... Yhteiskuntaoppi ei koskaan jaksanut pitää minua hereillä kouluaikoina, ja viimeisen vuoden verran olen harrastuksenani yrittänyt paikkailla aukkoja sivistyksessäni parasta sotilaallista sinnikkyyttäni käyttäen. Olen siis tähän asti ollut edesvastuuton äänestäjä (täyttä ymmärrystä vailla) mutta kaikkien onneksi olen muistaakseni käyttänyt äänioikeuttani vain kolmesti kun tilaisuuksia olisi ollut kai kymmeniä (erilaiset vaalit yhteenlaskien). Politiikka on voimakas vihollinen keskittymiskyvylleni.

Kysymykseni ministereitä koskien, joihin en löydä vastauksia nettihauillani, eikä wikipediakaan tarjoa tietoa:

1. Sain oppia että presidentti nimittää ministerit jotenkin pääministerin esityksestä...? Esittääkö pääministeri siis esim. 3 ehdokasta per ministerivirka ja pressan on sitten pakko valita yksi niistä vai miten homma etenee tarkalleen ottaen?

2. Miten kauan ministerit saavat toimia ministereinä? Vaihtuvatko ministerit väkisin esim. eduskuntavaalien yhteydessä vai kuinka?

Menettely on ilmaistu perustuslain 61 §:ssä
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999

Vaalien jälkeen siis eduskuntaryhmät (puolueet) neuvottelevat hallituksen kokoonpanosta. Neuvottelut alkavat isoimman ryhmän johtajan johdolla. Änkyrät tiputetaan pois ja koitetaan vääntää gööri, jolla on enemmistö. Kukin puolue koittaa saada omasta mielestään tärkeitä asioita hallitusohjelmaan, josta viime aikoina on tullut liian yksityiskohtainen. Ensi kerralla mennään suurien linjojen mukaan.

(Jollei tämä toimija onnistu saamaan kasaan enemmistöhallitusta, menee neuvottelutehtävä toiseksi suurimmalle eduskuntaryhmälle(puolueelle). Eduskunnan avoin äänestys tarkoittaa että enitäen ääniä saanut muodostaa vähemmistöhallituksen, joka ei saa paskaakaan aikaiseksi. )

Sitten kun on saatu enemmistöporukka, ohjelma ja ministerien määrät jaettua, puolueet jakavat ministeripostit sisäisesti. Kun tämä on valmista, Neuvottelija, joka useimmiten on pääministeriehdokas, ehdottaa pääministeriä. Tästä ehdokkaasta eduskunta äänestää, ja kun on enemmistö, homma on satavarma. Sen jälkeen valittu pääministeri vie tämän dealatun listan pressalle, jolla ei ole valtaa vinkua, vaan hänellä on velvollisuus nimitää pääministerin esittämä lista. Lue se 61§.
 
Back
Top