Kysymyksiä tietäjille (epäsuoraa)

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#1
Miksi kranaatinheittimet on organisoitu komppanioiksi joukkueiksi jne. ja tykistö on jaoksia, pattereita, patteristoja, rykmenttejä, ryhmiä jne. Miksi krh ei ole jaos ja patteri jne. ? Mikä tuohon on syy ja onko sitä edes?

Tarviiko rs.krh samalla tavoin kuin tykistö sääpalvelun yms. ja jos, niin hankkiiko se sen itse vai käyttääkö tykistön tietoja?
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#2
baikal kirjoitti:
Miksi kranaatinheittimet on organisoitu komppanioiksi joukkueiksi jne. ja tykistö on jaoksia, pattereita, patteristoja, rykmenttejä, ryhmiä jne. Miksi krh ei ole jaos ja patteri jne. ? Mikä tuohon on syy ja onko sitä edes?
En tunne jaoksen ja joukkueen nimitysten taustoja erityisesti, mutta ensn mainittua perinteisesti käytetty mm. kenttätykistössä ja jälkimmäistä mm. jalkaväessä, kuten vaikkapa panssarijoukoissa. Kyseessä on siis kahden aselajin, tykistön ja jalkaväen välinen kuilu, joka tässä tapauksessa kyllä on enemmänkin veteen piirretty viiva.
 

Hösseli

Kapteeni
Lahjoittaja
#3
Hande kirjoitti:
jalkaväessä, kuten vaikkapa panssarijoukoissa
Unohdit lihavoida sen faktan, että vastoin yleistä ja usein omaakin luuloaan panssarimiehet todella ovat JALKAVÄKEÄ! Näinhän ei ole asian laita esimerkiksi pioneerien kohdalla. :a-laugh:

Ja mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin minulla on sama käsitys kuin Veli Handella. Krh:ta koulutetaan jalkaväen varuskunnissa ja tykistö on sitten erikseen, olipa se sitten kenttä-, it- tai rannikkosellaista.
 
#4
Ja miksi tykistön sääsanoma pitikään erikseen muuntaa heittimistön sääsanomaksi? Joskus muistelen kuulleeni jonkun heitinmiehen manaamassa kyseistä asiaa.
 
#5
Hösseli kirjoitti:
Ja mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin minulla on sama käsitys kuin Veli Handella. Krh:ta koulutetaan jalkaväen varuskunnissa ja tykistö on sitten erikseen, olipa se sitten kenttä-, it- tai rannikkosellaista.
Noihin komppania vs. patteri -nimityksiin varmasti ainoa syy on se, että KRH on jalkaväki-nimisen aselajin yksi koulutushaara ja perinteet velvoittavat. Näin siinäkin tapauksessa, että heitinkoulutusta voidaan antaa tykistössä. Esimerkiksi Jääkäritykistörykmenttiin (tykistöä) kuuluu panssarihaupitsipatteri (tykistöä), panssariviestikomppania (viestijoukkoja) ja kranaatinheitinkomppania (jalkaväkeä). Samassa varuskunnassa, samassa j-yksissä ja saman katon alla mahtuu siis olemaan sekä komppanioita että pattereita.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Heikkilä kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Ja mitä tuohon alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin minulla on sama käsitys kuin Veli Handella. Krh:ta koulutetaan jalkaväen varuskunnissa ja tykistö on sitten erikseen, olipa se sitten kenttä-, it- tai rannikkosellaista.
Noihin komppania vs. patteri -nimityksiin varmasti ainoa syy on se, että KRH on jalkaväki-nimisen aselajin yksi koulutushaara ja perinteet velvoittavat. Näin siinäkin tapauksessa, että heitinkoulutusta voidaan antaa tykistössä. Esimerkiksi Jääkäritykistörykmenttiin (tykistöä) kuuluu panssarihaupitsipatteri (tykistöä), panssariviestikomppania (viestijoukkoja) ja kranaatinheitinkomppania (jalkaväkeä). Samassa varuskunnassa, samassa j-yksissä ja saman katon alla mahtuu siis olemaan sekä komppanioita että pattereita.
Jotenkin myös tuntuu, että KRH-joukkueen miehistövahvuus sattuu suht. lähelle jalkaväkeä, tykistöstä en sitten tiedä, mutta eikös nuo tykit tule kuitenkin kuuden osastoissa?
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#8
Komppaan. Aselajiseikat ja perinteet. Taitaa olla sama monessa muussakin maassa: mortar company vs artillery battery.

Yksi looginen syy sille että KRH on nimeltään komppaniaa jne voisi olla se, että suuri osa siitä kuuluu orgaanisesti jalkaväkimuodostelmien kokoonpanoon. Siis sitä ei erikseen alisteta.
Eikös PST:täkin ole suuri osa orgaanisesti pataljoonalla, prikaatilla, jne. Eli nämä orgaaniset termit olisi helpompi olla saman nimisiä.
Tykistöähän ainakin männävuosina valtaosin alistettiin malliin "painopisteen prikaatille täältä ja tuolta, jne".
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#9
Museo kirjoitti:
Ja miksi tykistön sääsanoma pitikään erikseen muuntaa heittimistön sääsanomaksi? Joskus muistelen kuulleeni jonkun heitinmiehen manaamassa kyseistä asiaa.
Heitän (!!) tämän nyt ihan lonkalta, mutta voisikohan sillä olla vaikutusta, että kranaatinheittimen ja tykin ammus lentää eri tavalla. Tykillä pidemmälle = korkeammalla, sekä nopeammin. Näin ollen sääsanomista tarvittaisiin eri skaalan asioita?
 
#10
OldSkool kirjoitti:
Komppaan. Aselajiseikat ja perinteet. Taitaa olla sama monessa muussakin maassa: mortar company vs artillery battery.

Yksi looginen syy sille että KRH on nimeltään komppaniaa jne voisi olla se, että suuri osa siitä kuuluu orgaanisesti jalkaväkimuodostelmien kokoonpanoon. Siis sitä ei erikseen alisteta.
Eikös PST:täkin ole suuri osa orgaanisesti pataljoonalla, prikaatilla, jne. Eli nämä orgaaniset termit olisi helpompi olla saman nimisiä.
Tykistöähän ainakin männävuosina valtaosin alistettiin malliin "painopisteen prikaatille täältä ja tuolta, jne".
Näinhän se menee sodan ajan kokoonpanoissa, eli torjuntakomppanialla (esim) on Krh-joukkue ja jalkaväkipataljoonalla on krh-komppania. Siihen maailmanaikaan kun panssarintorjunta perustui tykkeihin, oli pst organisoitu tykkikomppanioiksi erotuksena kenttätykistön pattereista, eli sama ero siinäkin.

Jalkaväki (ja jalkaväestä perinteensä ottavat aselajit) koostuvat komppanioista, kenttätykistö (ja samaa perua olevat rannikkotykistö ja it) pattereista. Sitten Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa on edelleen esikuntaeskadroona (vrt esikuntakomppania) ja huoltoeskadroona (vrt huoltokomppania jalkaväessä). Ei näihinkään nimiin ole muuta varsinaista syytä kuin perinteet.
 
#11
OldSkool kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Ja miksi tykistön sääsanoma pitikään erikseen muuntaa heittimistön sääsanomaksi? Joskus muistelen kuulleeni jonkun heitinmiehen manaamassa kyseistä asiaa.
Heitän (!!) tämän nyt ihan lonkalta, mutta voisikohan sillä olla vaikutusta, että kranaatinheittimen ja tykin ammus lentää eri tavalla. Tykillä pidemmälle = korkeammalla, sekä nopeammin. Näin ollen sääsanomista tarvittaisiin eri skaalan asioita?
Laskuteknisiä erojahan on hivenen tasolla toimittaessa krh:lla ja tykeillä.
Tosin erot ei nyt niin suuria ole etteikö jommankumman laskijaa muuntokouluta suht nopeesti laskemaan toisenkin.
Ne lentoradat on tosiaan erilaiset ja skaalakin mut kyl ne säätiedot muuntaa suht nopeesti.
Ja perusideana kyllä menee niin päin että se krh ammus kyllä käy korkeammalla. Sehän ammutaan varsin pystyssä ja lähtönopeus tosiaan pienempi.Tykeillä ammutaan alakulmilla, yläkulmia käytetään vaan jos pakko maastontakia.
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#12
Näihin nimiasioihin sen verran, että nykyaikana organisaatiot ovat muuttuneet, mutta jotkut organisatoriset nimitykset ovat säilyneet. Kuten juuri tuo KRH-joukkue ja KRH- komppania. Nykeiseen Jääkäripataljoonaan kuuluu myös Tj-ja Viestipatteri. Huom! Patteri, ei komppania, jääkäripataljoonan orgaanisena osana. JP:ssa on myös muita tykistöön laskettavia yksiköitä, eli tulenjohtueet, jotka ovat JK:n ja JP:n orgaanisia osia.Toisaalta rauhan aikana KRH-joukot ( RsKRH ) kuuluvat niissä prikaateissa, missä on tykistöjoukko, tämän tykistörykemntin alaisuuteen, eikä suinkaan JP:iin. Niissä, missä ei tykistöä ole, on KRH osa JP:aa.
Muistelisin myös jossain vaiheessa lukeneeni AMOS-patterista ( ei siis komppania ), joten nykyään tuo KRH-organisaatio vaikuttaa hivenen sekavalta. Toisaalta monissa maissa raskas KRH on kai aina kuulunut tykistöön, joten johtuuko tuo tämän päivän sekavuus sitten siitä NATO-yhteensopivuudesta.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
#13
Kranaatinheitin on jalkaväen ase ja sen vuoksi puhutaan joukkueista ja komppanioista. Ei siinä mitään sen kummempaa mystiikkaa ole. Kranaatinheitinmiehet on mm. ammattisotilaiden osalta iät ja ajat koulutettu jalkaväkilinjoilla KRH-opintosuunnalla ja heille on siis annettu jalkaväkisotilaan koulutus, jossa on "erikoistuttu" KRH-puoleen.
Niinikään KRH-miesten käyttö taistelussa muun jalkaväen tapaan on normaalia taistelutekniikkaa/ taktiikkaa. Esim KRHK:sta voidaan irrottaa taistelussa isohko joukko toimimaan jääkärien tapaan..tykistön patterista ei niin voi tehdä. Silloin tykit eivät enää ammu ja miehetkään eivät ole saaneet koulutusta jalkaväkiasioihin alokaskoulutusta enempää.
KRH-mies on jalkaväkimies ja kranaatinheitin on jalkaväen ase..sen vuoksi puhutaan joukkueista ja komppanioista.
 

Leppis

Luutnantti
Lahjoittaja
#14
Kapiainen kirjoitti:
Esim KRHK:sta voidaan irrottaa taistelussa isohko joukko toimimaan jääkärien tapaan..tykistön patterista ei niin voi tehdä. Silloin tykit eivät enää ammu ja miehetkään eivät ole saaneet koulutusta jalkaväkiasioihin alokaskoulutusta enempää.
Pitää paikkansa. Tulipatteri pystyy irroittamaan pienen pst kykyisen torjuntajoukkueen (palttiarallaa 18 miestä, riippuen toiminnan vaiheesta esim. onko valka liikkeellä) lähinnä omantoimintansa suojaamiseksi tai liittääkseen sen patteriston torjuntaosastoon.
 
#15
Heikkilä kirjoitti:
Jalkaväki (ja jalkaväestä perinteensä ottavat aselajit) koostuvat komppanioista, kenttätykistö (ja samaa perua olevat rannikkotykistö ja it) pattereista. Sitten Hämeen
Rannikkotykistö on kyllä historiallisesti perua merivoimista - ja nykyään jälleen osa sitä.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#16
Mikä tämä on?





Pikkupojat löysivät kranaatin - murjoivat kivellä


Tiistai 29.11.2011 klo 21.10

Päijät-Hämeessä räjähdelöydön tehneillä pojilla kävi tuuri.



Tällaista kranaattia pikkupojat murjoivat kivellä.

Joukko pikkupoikia löysi viimeviikolla sotilasräjähteen maastosta Päijät-Hämeessä. Pojat yrittivät rikkoa räjähteen hakkaamalla sitä kivellä.

- Pojilla voidaankin todeta olleen rutkasti onnea matkassa, kun eivät saaneet toiminnallaan räjähdystä aikaan, Päijät-Hämeen poliisilaitoksen tiedotteessa sanotaan.

Ensimmäinen tapauksesta kuullut aikuinen otti yhteyttä poliisin ja vaaratilanne saatiin selvitettyä Puolustusvoimien avulla.


Räjähteet usein toimintakuntoisia

Maastosta löytyvät sotilasräjähteet löytyvät usein erilaisten kaivaustöiden yhteydessä. Ne ovat myös monesti toimintakuntoisia ja vaarallisia.

Poliisi muistuttaakin, että mikäli löytää räjähteen siihen ei pidä koskea. Sivullisten pääsy räjähteen luokse tulee estää ja poliisille pitää ilmoittaa tapauksesta hätänumeron 112 kautta.

Kun poliisille ilmoittaa oma-aloitteisesti hallussaan olevista luvattomista aseista tai räjähteistä, ei syyllisty rangaistavaan tekoon.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011112914848075_uu.shtml


Ajastettava sytytin tulee mieleen.