Lähdetekstien lainaaminen

Jahas. Sitten yksi seikka. Nimittäin NL on syöttänyt jollain tapaa tietoa, että -44 hyökkäys tulee Sallan suunnalla. Sitä on makusteltu ja pohdittu, että tarkoitus on iskeä vain saksalaisia. Ymmärtääkseni suomalaiset eivät ole reagoineet tähän mitenkään. Sitten on syötetty tietoa, että Syvärillä rysähtää ja Itä-Karjalassa....

Tämä selittäisi sen, että Iso-M halusi pitää joukkoja edm. alueella niinkin pitkään. Ja sitten vasta valmisteluiden jo väkisin näkyessä paljastui Kannaksen tulosuunta.

Mutta jollain tapaa NL yritti saada suomalaisjoukot liikkeelle ennen hyökkäystä. NLlla oli voimaa hyökätä periaatteessa missä tahansa kolmesta pisteestä. Sallaa ei varmasti PMssa katsottu kovin fataaliksi Suomen kannalta. Mutta arpominen kahden eteläisemmän suunnan välillä oli perusteltua. Se, että NL hyökkäsi sitten molemmissa tavallaan alleviivasi tehdyt ratkaisut. Suomen johto toimi oikein, kun ei yrittänyt siis kurkottaa liian kauas.

Yksi sivupointti. Nl olisi voinut aikaistaa kesäkuun hyökkäystä. Mutta hyvin todennäköisesti Stalin halusi nähdä maihinnousun ja onnistuuko se....ja vasta sitten aloittaa strategisen iskun. Ja Nl olisi voinut avata pelin Syvärilläkin ja saada puolustajan joukot liikkeelle ja vaihtaa painopistettä saman tien. Eli missään tapauksessa Suomen johto ei voinut yrittää kurkistaa liian kauas. Sen piti toimia tilanteen mukaisesti.

No, tämä aihe ei taida kiinnostaa muita kuin minua. :)

Tokihan se kiinnostaa. Erityisesti kiinnostaa se, miten ylös organisaatiossa erilaiset tiedustelutiedot ovat sensuroimatta/kaunistelematta päätyneet.

Tuon yllä olevan lisäksi kiinnostaisi lisäksi, onko jo lähes puhki kaluttuun päämajan väitettyyn reagoimattomuuteen Kannaksen -44 suurhyökkäyksen osalta sittenkin joitain selittäviä taustatekijöitä/tietoja?
 
Erityisesti kiinnostaa se, miten ylös organisaatiossa erilaiset tiedustelutiedot ovat sensuroimatta/kaunistelematta päätyneet.

Tuon yllä olevan lisäksi kiinnostaisi lisäksi, onko jo lähes puhki kaluttuun päämajan väitettyyn reagoimattomuuteen Kannaksen -44 suurhyökkäyksen osalta sittenkin joitain selittäviä taustatekijöitä/tietoja?

On, luehan yltä uudestaan. Nimittäin juuri tuo aloittaako naapuri Syvärillä, Itä-Karjalassa, Sallassa vai Kannaksella. NL syötti koko ajan eri tavoin viestiä, joka ainakin edesauttoi epätietoisuutta.

Saadut tiedot stilisoitiin aivan säännöllisesti. Koska lähes kaikki on tuhottu -44 on mahdotonta varmasti kenenkään sanoa määristä ja laadusta mitään varmaa. Mutta stilisointi on selviö.

Mietihän sitä taustakohinan määrää ja laatua, jonka aiheutti Normandian maihinnousu. Ainakin yksi kirjoittaja viittaa aivan selvästi, että PMssa saatettiin kiinnittyä liikaakin seuraamaan sitä ja siitä saatavia tietoja. Tiedonjaossa kähersi myös Ruotsi koko ajan.

PMn olisi EHKÄ pitänyt tiivistää vaatimuksia lähitiedustelun osalta niin Kannaksella kuin Syvärillä et Itä-Karjalassa. Homma näyttää olleen lentotiedustelun varassa ja siinäkin protokollat näyttävät pettäneen pahalla hetkellä.

Kannattaa muistaa, että Kannas on koroitettu Ratkaisunäyttämöksi, mutta iivana hyökkäsi suht tuimin elkein myös toisella rintamalla vs. Suomi. Oli pakko varautua kahteen rintamaan, vähintään. Kannaksen vahvistaminen etupainotteisesti olisi johtanut mielestäni selvästi siihen, että nämä joukot olisivat jauhautuneet vihollisen tulessa käyttöarvottomaan kuntoon, Kannaksen vahvistaminen onnistui niin hyvin kuin se oli mahdollista ylipäätään. Tämä on käsitykseni.

Vielä tuosta tietojen päätymisestä ylempiin portaisiin. Yksityiskohtaisia tietoja esim. tietojen alkuperästä ei tiettävästi viety ainakaan PMaan asti. Tiedot olivat tietoja, joita oli saatu monella menetelmällä ja stilisoitu tiiviiksi paketiksi. Näin olen ymmärtänyt. Jotkut kirjoittajat pohtivat sitä, että pitäisikö päättäjille tulevissa tiedoissa olla mainittuna yksittäisen tiedon alkuperä ja ???? Minä en osaa sitä kyllä arvioida lainkaan.

Kun päivän tiedot olivat paketissa niin alkoi stilisointiosaston työpäivä, työvuorot oli rytmitetty siten. -44 kesän kuumimpaan aikaan työaikoja ei ollut ja kerrotaankin, että valvottiin koko ajan.

Radio-ym. tiedustelusta ei ole varmasti kerrottu läheskään kaikkea, olen siitä varma. Näyttää siltä, että suomalaiset salasivat kaikilta muilta saamiensa tietojen alkuperän. Tietojen vaihdossakin tämä päti. Ja minusta näyttää siltä, että esim. britteihin kohdistuneesta tiedustelusta suomalaiset eivät kertoneet kaikkea Aseveljelle, kertoivat vain sen, minkä katsoivat itselleen edulliseksi.

Kun luette, jos luette, niin muistakaa, että aihe ylittää minun ymmärtämis-omaksumiskykyni takuulla, voin erehtyä joissain kohdissa reilustikin. Mutta en paljon. :)
 
Ja sitten se iso SE. Millaista tietoa nykyinen Venäjä "syöttää", ja miten se pitäisi tulkita aikaisempien kokemuksien pohjalta?

No mitäs luulet, luuletko, että olen lukea tihrannut tuota kirjakasaa historiamielessä pelkästään? Ei suinkaan. Moni asia tiedustelussa on universaalia ja elää ajast ikään suht samanlaisena. Kyllä tuo nykyaika kiinnostaa enemmän minuakin.
 
On, luehan yltä uudestaan. Nimittäin juuri tuo aloittaako naapuri Syvärillä, Itä-Karjalassa, Sallassa vai Kannaksella. NL syötti koko ajan eri tavoin viestiä, joka ainakin edesauttoi epätietoisuutta.
Toki luinkin tuon, ja mielenkiinnolla. Lähinnä siis kiinnostaa, miten nuo tiedot välitettiin ylimmälle taholle ja kuinka niitä arvioitiin (jos kaikki tiedustelutieto oli käytössä, kuten sen toki olisi pitänyt...). Kuten sanoit, arkistoista ei välttämättä kattavaa tietoa enää löydy.

Vuosikymmenet on hoettu, että Kannaksen suurhyökkäykseen ei reagoitu ajoissa. Virheitä taatusti tehtiin, mutta epäilenpä ettei koko kuvio päättäjien näkökulmasta ole avautunut, eikä tule enää avautumaankaan...
 
Jahas. Sitten yksi seikka. Nimittäin NL on syöttänyt jollain tapaa tietoa, että -44 hyökkäys tulee Sallan suunnalla. Sitä on makusteltu ja pohdittu, että tarkoitus on iskeä vain saksalaisia. Ymmärtääkseni suomalaiset eivät ole reagoineet tähän mitenkään. Sitten on syötetty tietoa, että Syvärillä rysähtää ja Itä-Karjalassa....

Tämä selittäisi sen, että Iso-M halusi pitää joukkoja edm. alueella niinkin pitkään. Ja sitten vasta valmisteluiden jo väkisin näkyessä paljastui Kannaksen tulosuunta.

Mutta jollain tapaa NL yritti saada suomalaisjoukot liikkeelle ennen hyökkäystä. NLlla oli voimaa hyökätä periaatteessa missä tahansa kolmesta pisteestä. Sallaa ei varmasti PMssa katsottu kovin fataaliksi Suomen kannalta. Mutta arpominen kahden eteläisemmän suunnan välillä oli perusteltua. Se, että NL hyökkäsi sitten molemmissa tavallaan alleviivasi tehdyt ratkaisut. Suomen johto toimi oikein, kun ei yrittänyt siis kurkottaa liian kauas.

Yksi sivupointti. Nl olisi voinut aikaistaa kesäkuun hyökkäystä. Mutta hyvin todennäköisesti Stalin halusi nähdä maihinnousun ja onnistuuko se....ja vasta sitten aloittaa strategisen iskun. Ja Nl olisi voinut avata pelin Syvärilläkin ja saada puolustajan joukot liikkeelle ja vaihtaa painopistettä saman tien. Eli missään tapauksessa Suomen johto ei voinut yrittää kurkistaa liian kauas. Sen piti toimia tilanteen mukaisesti.

No, tämä aihe ei taida kiinnostaa muita kuin minua. :)

Aihe erittäin mielenkiintoinen, mutta voisi miettiä onko otsikko ihan paras mahdollinen?
 
Ot, mutta onko mistään löydettävissä tietoa, miten paljon 20- ja 30-lukujen armeijassa esiintyi sabotaasia kommunistien toimesta? Halstin muistelmissa (joo) oli kuvaus, jossa joku päästään seonnut Kaartin sotilas oli alkanut ammuskelemaan ympäriinsä ja lopulta ampui itseään. Kuulemma nämä luodit oli hänelle järjestänyt joku opin käynyt kommunisti. Luulisi, että varsinkin 20-luvulla tällaista olisi tapahtunut jonkin verran.
 
Back
Top