Kiianlinna, Forss, Inkinen ja Hult tyrmäävät päivän Hesarissa tyyllikkäästi suuren osan suurlähettiläs René Nybergin ja Örjan Bernerin esittämistä Venäjä-spekulaatioista. Lukemisen arvoinen juttu!
http://www.hs.fi/paivanlehti/15052013/mielipide/L%C3%A4ntinen+suunta+on+keskeinen+Ven%C3%A4j%C3%A4lle/a1368503641764
Varmuuden vuoksi vielä alla!
Läntinen suunta on keskeinen Venäjälle
Lauri Kiianlinna, Stefan Forss, Pertti Inkinen, Heikki Hult
Entinen suurlähettiläs René Nyberg on viime aikoina arvostellut maamme hallituksen Venäjä-arviota (Kanava-lehti 6/12 ja 2/13, Taloussanomat 5. 5.). Kirjoituksessaan ruotsalaisen kollegansa Örjan Bernerin kanssa (HS Vieraskynä 6. 5.) kritiikki kohdistui myös laatimaamme Venäjä-raporttiin.
Nybergin ja Bernerin mukaan ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa siellä panostetaan enemmän sisäministeriön joukkoihin ja turvallisuuspalveluihin kuin "perinteiseen" puolustukseen. Väite yllättää: "perinteiset" puolustusmenot ovat kolminkertaiset muiden voimaministeriöiden sotilasmenoihin nähden. Näiden joukkojen vahvistaminen on silti merkki siitä, että Venäjän johto varautuu käyttämään kovia keinoja maan sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan valtansa säilyttämiseksi.
Voimaministeriöiden joukot alistetaan kriiseissä osaksi sotilaspiirien maavoimia. Niiden miesvahvuus on noin 450 000, mikä ylittää maavoimien rauhanajan vahvuuden. Suuri osa on maavoimien tapaan myös taistelujoukkoja. Sodassa ne voivat toimia vallattujen alueiden miehitysjoukkoina.
Suurlähettiläiden esittämä Venäjän uhkakuva heijastaa venäläisen professori Sergei Karaganovin ajatuksia. Ajatukset eivät vastaa Venäjän poliittisen eivätkä sotilasjohdon esittämiä uhkia. Toisin kuin suurlähettiläät esittivät, Nato ja läntinen suunta ovat Venäjälle keskeisiä.
Yli kolmannes asevoimista on Läntisen sotilaspiirin alueella. Uutta kalustoa on otettu käyttöön ennen kaikkea siellä. Läntisen suunnan painopiste on siirtynyt Puolan, Kaliningradin, Baltian ja pohjoisten alueiden suuntaan.
Venäjällä tuskin siirrytään pieneen ammattiarmeijaan, vaikka Karaganov ja Nyberg ovat niin väittäneet. Venäjä pitää kiinni asevelvollisuudesta ainakin vielä 10–15 vuotta. Liikekannallepano on tärkeä osa Venäjän uutta salaista puolustussuunnitelmaa, jota voidaan pitää uutena sotilasdoktriinina. Mobilisaatiota koskeva laki on ollut duuman käsittelyssä.
Venäjän sotatiedeakatemian mukaan divisioonaorganisaatiota tarvitaan erityisesti Kaukoidässä. Armeijan lehti Krasnaja Zvezda kertoi 4. 5. kahden Moskovan liepeillä olevan maineikkaan divisioonan (Taman ja Kantemirov) uudelleen perustamisesta.
Upseerikoulutukseen otetaan tänä vuonna 15 000 kadettia. Määrä ehti laskea jo 2000:een vuodessa. Reserviläisjoukot vaativat paljon upseereita. Ilmeisesti Venäjän asevoimat koostuvat vastedes pysyvän valmiuden prikaateista ja liikekannallepanojoukoista. Sen arvion esitimme jo syksyllä 2011.
Venäjän sotateollisuuden tila kohentuu. Se saa jo nyt vientituloja noin kymmenen miljardia euroa vuodessa. Lisäksi sitä kehitetään lähivuosina yli 73 miljardilla eurolla. Presidentti Vladimir Putin on esittänyt sotateollisuuden kehittämistä valtakunnan teollisuuden veturiksi niin kuin Josif Stalin 1930-luvulla.
Varapääministeri Dmitri Rogozin ilmoitti viime vuoden toimitusten ensi kerran kymmeneen vuoteen lähes vastanneen tilauksia. Ulkomaiset kollegamme arvioivat, että 70 prosenttia Venäjän mittavasta varusteluohjelmasta voi hyvinkin toteutua. Sekin olisi jo paljon.
Lauri Kiianlinna
prikaatikenraali (evp.), Mikkeli
Stefan Forss
dosentti, Espoo
Pertti Inkinen
kommodori (evp.), Kerava
Heikki Hult
eversti (evp.), Helsinki
http://www.hs.fi/paivanlehti/15052013/mielipide/L%C3%A4ntinen+suunta+on+keskeinen+Ven%C3%A4j%C3%A4lle/a1368503641764
Varmuuden vuoksi vielä alla!
Läntinen suunta on keskeinen Venäjälle
Lauri Kiianlinna, Stefan Forss, Pertti Inkinen, Heikki Hult
Entinen suurlähettiläs René Nyberg on viime aikoina arvostellut maamme hallituksen Venäjä-arviota (Kanava-lehti 6/12 ja 2/13, Taloussanomat 5. 5.). Kirjoituksessaan ruotsalaisen kollegansa Örjan Bernerin kanssa (HS Vieraskynä 6. 5.) kritiikki kohdistui myös laatimaamme Venäjä-raporttiin.
Nybergin ja Bernerin mukaan ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa siellä panostetaan enemmän sisäministeriön joukkoihin ja turvallisuuspalveluihin kuin "perinteiseen" puolustukseen. Väite yllättää: "perinteiset" puolustusmenot ovat kolminkertaiset muiden voimaministeriöiden sotilasmenoihin nähden. Näiden joukkojen vahvistaminen on silti merkki siitä, että Venäjän johto varautuu käyttämään kovia keinoja maan sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastaan valtansa säilyttämiseksi.
Voimaministeriöiden joukot alistetaan kriiseissä osaksi sotilaspiirien maavoimia. Niiden miesvahvuus on noin 450 000, mikä ylittää maavoimien rauhanajan vahvuuden. Suuri osa on maavoimien tapaan myös taistelujoukkoja. Sodassa ne voivat toimia vallattujen alueiden miehitysjoukkoina.
Suurlähettiläiden esittämä Venäjän uhkakuva heijastaa venäläisen professori Sergei Karaganovin ajatuksia. Ajatukset eivät vastaa Venäjän poliittisen eivätkä sotilasjohdon esittämiä uhkia. Toisin kuin suurlähettiläät esittivät, Nato ja läntinen suunta ovat Venäjälle keskeisiä.
Yli kolmannes asevoimista on Läntisen sotilaspiirin alueella. Uutta kalustoa on otettu käyttöön ennen kaikkea siellä. Läntisen suunnan painopiste on siirtynyt Puolan, Kaliningradin, Baltian ja pohjoisten alueiden suuntaan.
Venäjällä tuskin siirrytään pieneen ammattiarmeijaan, vaikka Karaganov ja Nyberg ovat niin väittäneet. Venäjä pitää kiinni asevelvollisuudesta ainakin vielä 10–15 vuotta. Liikekannallepano on tärkeä osa Venäjän uutta salaista puolustussuunnitelmaa, jota voidaan pitää uutena sotilasdoktriinina. Mobilisaatiota koskeva laki on ollut duuman käsittelyssä.
Venäjän sotatiedeakatemian mukaan divisioonaorganisaatiota tarvitaan erityisesti Kaukoidässä. Armeijan lehti Krasnaja Zvezda kertoi 4. 5. kahden Moskovan liepeillä olevan maineikkaan divisioonan (Taman ja Kantemirov) uudelleen perustamisesta.
Upseerikoulutukseen otetaan tänä vuonna 15 000 kadettia. Määrä ehti laskea jo 2000:een vuodessa. Reserviläisjoukot vaativat paljon upseereita. Ilmeisesti Venäjän asevoimat koostuvat vastedes pysyvän valmiuden prikaateista ja liikekannallepanojoukoista. Sen arvion esitimme jo syksyllä 2011.
Venäjän sotateollisuuden tila kohentuu. Se saa jo nyt vientituloja noin kymmenen miljardia euroa vuodessa. Lisäksi sitä kehitetään lähivuosina yli 73 miljardilla eurolla. Presidentti Vladimir Putin on esittänyt sotateollisuuden kehittämistä valtakunnan teollisuuden veturiksi niin kuin Josif Stalin 1930-luvulla.
Varapääministeri Dmitri Rogozin ilmoitti viime vuoden toimitusten ensi kerran kymmeneen vuoteen lähes vastanneen tilauksia. Ulkomaiset kollegamme arvioivat, että 70 prosenttia Venäjän mittavasta varusteluohjelmasta voi hyvinkin toteutua. Sekin olisi jo paljon.
Lauri Kiianlinna
prikaatikenraali (evp.), Mikkeli
Stefan Forss
dosentti, Espoo
Pertti Inkinen
kommodori (evp.), Kerava
Heikki Hult
eversti (evp.), Helsinki