Laskuvarjojääkäri - menneisyyden jäänne?

Huhta

Greatest Leader
Benjamin Franklin oli ensimmäisiä ilmateitse siirrettävien joukkojen käyttöä pohtineita ihmisiä. Franklin kirjoitti miehitettyjen kuumailmapallolentojen alkuaikoina vuonna 1784, että 10 000 pilvien läpi laskeutuvaa miestä voisi aiheuttaa loputtomasti haittaa ennen kuin vihollinen saisi häädettyä heidät.

Lentokoneista ei kuitenkaan ole hypätty taisteluun massamaisesti sitten toisen maailmansodan ja laskuvarjo-operaatioita on suoritettu aina vain vähemmän viimeisen 20 vuoden aikoina. Amerikkalainen tutkija Marc DeVore sanoo, että tuskin mikään Yhdysvaltain suorittama laskuvarjo-operaatio on ollut olennainen operaation tavoitteen saavuttamisen kannalta sitten 1970-luvun.

Suhteellisen alkeellisillakin ilmatorjunta-aseilla on mahdollista ampua alas laskuvarjojääkäreitä pudottava kuljetuslentokone. Yhdysvalloissa onkin pohdittu laskuvarjojääkärijoukkojen supistamista.

Laskuvarjojääkärien yhtenä vahvuutena voi kuitenkin nähdä heidän korkean palvelusmotivaationsa. Laskuvarjojääkäriksi ei hakeudu satunnainen värvätty tai varusmies. Laskuvarjojääkäreihin kriittisesti suhtauvua amerikkalainen evp. kenraali Barry McCaffrey sanookin, ettei hän halua tulla 100 haudasta nousseen laskuvarjojääkärin lynkkaamaksi, vielä vähemmän 100 aktiivipalveluksessa olevan.

Mikä on laskuvarjojääkärien rooli maailman taistelukentillä jatkossa? Onko suomalainenkin laskuvarjojääkärikoulutus lähinnä PR-toimintaa?

Tätä postausta inspiroi Army Times -julkaisun alapuolinen kirjoitus.

 

tturska

Korpraali
Uskoisin että massahypyt ovat pääosin historiaa mutta parin ryhmän ryhmän kokoisen elementin HALO hyppy on edelleen ajankohtainen tapa päästä huomaamatta suorittamaan tehtäviä vihollislinjojen taakse. Aina ei pääse kopterilla tai ole aikaa marssia viikkoa kohteelle.

Ei siis ole tarkempaa tietoa kun oma mutuilu mutta oletan ettei suomalainen laskuvarjojääkärikoulutus ole hirveesti jäänyt muista jälkeen.
 

kimmo.j

Respected Leader
Ehkei pidä hirttäytyä kiinni siihen laskuvarjoon.
Edelleen ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa, on tarvetta kevyelle jalkaväelle joka kykenee liikkumaan myös ilmateitse.

Suomalaisella laskuvarjojääkäri toiminnalla ei ole mitään tekemistä suuren maailman maahanlaskujoukkojen kanssa, vaan he ovat olleet erikoismiehiä jotka liikkuvat pienissä ryhmissä ja laskuvarjo on vain yksi vaihtoehto liikkuvuuteen.
 

tturska

Korpraali
Ehkei pidä hirttäytyä kiinni siihen laskuvarjoon.
Edelleen ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa, on tarvetta kevyelle jalkaväelle joka kykenee liikkumaan myös ilmateitse.

Suomalaisella laskuvarjojääkäri toiminnalla ei ole mitään tekemistä suuren maailman maahanlaskujoukkojen kanssa, vaan he ovat olleet erikoismiehiä jotka liikkuvat pienissä ryhmissä ja laskuvarjo on vain yksi vaihtoehto liikkuvuuteen.

Tästä samaa mieltä. Maailmalla maahanlaskujoukut on yleensä paremmin koulutettuja jalkaväen taistelijoita meidän laskuvarjojääkärit taas erikoisjoukkoja.

Eikä Yhdysvaltojen Airborne yksiköiltäkään ole Lähi-idän konflikteissa hommat loppuneet vaikkeivat olekkaan tietääkseni tehneet massahyppyjä.
 

Falangi

Kenraali
Ehkei pidä hirttäytyä kiinni siihen laskuvarjoon.
Edelleen ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa, on tarvetta kevyelle jalkaväelle joka kykenee liikkumaan myös ilmateitse.
Tuossa artikkelissakin arvioidaan että jenkkien tapauksessa 75th Ranger Regiment pystyy hoitamaan 90% potentiaalisista hyppytehtävistä, muttei poissuljeta mahdollisuutta prikaatinkin vahvuiselle maahanlaskuoperaatiolle. Rangerit ovat siis eliittijääkäreitä/kevyttä jalkaväkeä, joiden tehtäviä on mm. lentokenttien haltuunotto ja erikoisjoukkojen tukeminen. Tuollaisille yksiköillä on varmasti paikkansa.

Retired Gen. Barry McCaffrey, who served with the 82nd Airborne Division and later commanded the 24th Infantry Division and Southern Command before retiring in 2001, sees the benefits of airborne but also understands the opposing view.
The capability, he said, is needed — but he estimated the 75h Ranger Regiment could handle 90 percent of potential parachute entrance requirements. He called the need for a BCT airborne operation "a low probability," but still possible.
 

MeriTJ

Kenraali
Kyllä erikoisjoukolle on aivan peruteltu suorituskyky kyetä liitämään kohteeseen korkealta hypättynä kauempaa. Massakäyttöön lienee vähemmän perusteita, vaikka Yhdysvalloillakin on pudottamalla toimitettavaa tykkikalustoa niin ilmakuljetuksen kehitys syö koko ajan tarvetta pudottaa suurta määrää joukkoja ja eritoten perus jv-aseita järeämpää kampetta joka kuitenkin suuremman mittakaavan tehokkuudelle välttämätöntä.
 

Creidiki

Kenraali
Teoreettisesti on mahdollista että maahanlaskuoperaation kohde on helikopterien kantaman ulkopuolella laskuvarjoin toteutettava operaatio on vaihtoehto samaan tyyliin kuin Ranskalaiset kaappasivat Dien Bien Phun.
 

tturska

Korpraali
Teoreettisesti on mahdollista että maahanlaskuoperaation kohde on helikopterien kantaman ulkopuolella laskuvarjoin toteutettava operaatio on vaihtoehto samaan tyyliin kuin Ranskalaiset kaappasivat Dien Bien Phun.
Teoriittisesti toki mahdollista varsinkin Lähi-idän tai Afrikan kähinöissä, mutta nykyaikaista vihollista vastaan pitäisin aika huonona vaihtoehtona isompaa maahanlaskua.
 

kimmo.j

Respected Leader
Toisaalta vihollisen on varauduttava maahanlaskun uhkaan, joten olemassa oleva kyky ei täysin hukkaan.

Lisäksi prikaatitason maahanlaskun vaatiman kyvyn rakentaminen vie aikaa jos se romutetaan.
 
Eikös nuo HALO-hypyt ole ammattimiesten hommia, joita ei todellakaan kouluteta varusmiehille?

Vaikka perushyppy matalasta korkeudesta sota-ajan olosuhteissa Suomessa saattaisi olla aikamoisen harvinaista, ei kai siitä optiosta haittaakaan ole. Eikä sen hyppäämisen arvoa "nuppitestinä" tai statuksen kohottajanakaan ole syytä ali-arvioida.

Edit: tässä taidettiin pohtia laskuvarjojääkäreitä yleisesti, eikä suomalaista varusmieskoulutusta joka oli oma näkökulmani...
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Ylipäällikkö
Käyttöä voi olla globaalisti ajatellen varmaankin Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Tyynellämerellä. Molemmissa käyttötarkoituksena puolustamattoman / vähän puolustetun lentokentän valtaaminen jatkokuljetuksia varten. Verrattuna aiempaan täsmäaseet ovat mullistaneet lähitulituen mahdollisuudet. Pitkän kantaman lennokit, hävittäjät tai pommittajat kykenevät lamauttamaan puolustuksen juuri ennen maahanlaskua ja partioimaan tehokkaana lähitulitukena. Aikaisemmin tämä olisi vaatinut hekoa - ja jos heko olisi paikalle pystynyt olisi joukotkin voinut tuoda hekolla.

Supervalloille kustannukset ovat mitättömät. Näkisin kyvyn myös relevanttina vaikkapa Iso-Britannialle tai Ranskalle.
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Ylipäällikkö
Jatketaanpa vielä. Esim. Tyynellämerellä kyseeseen voisi tulla jonkun pienen saaren valtaaminen, sinne sitten rakh:a, it:tä ym. oman pikku A2D -kuplan luomiseksi. Saarella ei tarvitsisi olla edes lentokenttää, jos laskuvarjomiesten perään voisi tiputella PSA-paneelia ja puskutraktoria.
 

Creidiki

Kenraali
1964 Amerikkalaiset C-130 koneet pudottivat Belgialaisen paracommando pataljoonan Stanleyvillen lentokentälle operaatiossa Dragon Rouge.
Belgialaiset kuljetettiin euroopasta 15. marraskuuta Kaminan kentälle Kongossa ja pudotettiin Stanleyvilleen 23. pvä.

Eli jos kakki osuu tuulettimeen jossakin jossa ei ole ystävämaan FOB:ia kätevästi lähellä niin laskuvarjopudotus tälläkin vuosituhannella keino saada joukkoja nopeasti paikalle.

Tyyni meri taitaa vaatia lentotukialuksia.
 

Zero The Hero

Kersantti
Niinsanotun strategisen iskun tai kaappaushyökkäyksen tekemiseen laskuvarjojoukot ovat edelleen relevannteja. Helikopterilla siirrettävät joukot on keskitettävä aina vähintään hekojen kantaman eli kuorma huomioiden yleensä alle 500km etöisyydelle. Tämä ei jää huomaamatta. Hekoilla ei myöskään saa kuljetettua panssaroituja ajoneuvoja. Isojen joukkojen siirtämiseen myös tarvitaan melkoinen määrä hekoja.
Laskuvarjopudotteinen prikaati voidaan kuljettaa suoraan kohteelle useiden tuhansien kilometrien päästä runsaalla tusinalla koneella. Venäläiset kykenevät samalla pudottamaan kohteeseen myös panssaroitua kalustoa ja ilmatorjunta-aseistusta.
Laskuvarjojoukot ensi-iskujoukkoina eivät siis ole historian havinaa.

Omille joukoille laskuvarjot eivät välttämättä ole se ensisijainen siirtymismenetelmä, mutta silti mahdollinen. Casalla on mahdollista lentää tutkakatveessa siinä missä hekolla ja silloinkin pidemmälle. HAHOn tai HALOn sijasta painopisteen sietääkin olla pikemminkin LALO- ja pakkolaukaisuhypyissä.
 

tulikomento

Greatest Leader
Eikös nuo HALO-hypyt ole ammattimiesten hommia, joita ei todellakaan kouluteta varusmiehille?

Vaikka perushyppy matalasta korkeudesta sota-ajan olosuhteissa Suomessa saattaisi olla aikamoisen harvinaista, ei kai siitä optiosta haittaakaan ole. Eikä sen hyppäämisen arvoa "nuppitestinä" tai statuksen kohottajanakaan ole syytä ali-arvioida.

Edit: tässä taidettiin pohtia laskuvarjojääkäreitä yleisesti, eikä suomalaista varusmieskoulutusta joka oli oma näkökulmani...
Vajaa parikymmentä vuotta sitten kaverini palveli LJK:ssa. Muistini mukaan kertoi että Fokkerista hypättiin alimmillaan 300 metristä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Apilas

Korpraali
" – Varusmiesten matalimpana hyppynä on pidetty 300 metriä, mutta laskuvarjon tekniset ominaisuudet eivät estäisi sen laskemista esimerkiksi 200 metriin, Vuori paljastaa. "
Tarvittaessa voidaan näköjään hypytä vieläkin matalammalta.
 

Tetra

Respected Leader
BAN
Eikös nuo HALO-hypyt ole ammattimiesten hommia, joita ei todellakaan kouluteta varusmiehille?
Mulla on hatara muistikuva, että ainakin erikoisjääkäreille olisi koulutettu HALO- tai HAHO-hyppyjä. Varusveijarit sitten hyppää vähän matalammalta.
 
Yhdysvalloissa 82. AB Div on armeijan valmiusyhtymä. Yksi prikaati on aina vuorollaan 18 tunnin lähtövalmiudessa. Sillä hoidetaan tilanteet joissa paikalle on saatava nopeasti joukkoja. Tilanteesta riippuen joukot hyppäävät laskuvarjoilla tai kuljetetaan suoraan lentokentälle.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Benjamin Franklin oli ensimmäisiä ilmateitse siirrettävien joukkojen käyttöä pohtineita ihmisiä. Franklin kirjoitti miehitettyjen kuumailmapallolentojen alkuaikoina vuonna 1784, että 10 000 pilvien läpi laskeutuvaa miestä voisi aiheuttaa loputtomasti haittaa ennen kuin vihollinen saisi häädettyä heidät.

Lentokoneista ei kuitenkaan ole hypätty taisteluun massamaisesti sitten toisen maailmansodan ja laskuvarjo-operaatioita on suoritettu aina vain vähemmän viimeisen 20 vuoden aikoina. Amerikkalainen tutkija Marc DeVore sanoo, että tuskin mikään Yhdysvaltain suorittama laskuvarjo-operaatio on ollut olennainen operaation tavoitteen saavuttamisen kannalta sitten 1970-luvun.

Suhteellisen alkeellisillakin ilmatorjunta-aseilla on mahdollista ampua alas laskuvarjojääkäreitä pudottava kuljetuslentokone. Yhdysvalloissa onkin pohdittu laskuvarjojääkärijoukkojen supistamista.

Laskuvarjojääkärien yhtenä vahvuutena voi kuitenkin nähdä heidän korkean palvelusmotivaationsa. Laskuvarjojääkäriksi ei hakeudu satunnainen värvätty tai varusmies. Laskuvarjojääkäreihin kriittisesti suhtauvua amerikkalainen evp. kenraali Barry McCaffrey sanookin, ettei hän halua tulla 100 haudasta nousseen laskuvarjojääkärin lynkkaamaksi, vielä vähemmän 100 aktiivipalveluksessa olevan.

Mikä on laskuvarjojääkärien rooli maailman taistelukentillä jatkossa? Onko suomalainenkin laskuvarjojääkärikoulutus lähinnä PR-toimintaa?

Tätä postausta inspiroi Army Times -julkaisun alapuolinen kirjoitus.

Etkös nyt sotke eri joukkoja keskenään. Suurvaltojen laskuvarjojoukkojen käyttötarkoitus ei ole sama kuin laskuvarjojääkärien.

Laskuvarjojoukkojen tarkoitus on saavuttaa rajatulla alueella ylivoima. Ja vallata tuo alue. Jonka jälkeen odotetaan maajoukkojen hyökkäyksen saavuttavan tuon alueen.

Laskuvarjojääkäri on taas kaukotiedustelija. Joka korkeintaa suorittaa iskuosastona rajattuja iskuja.

Ei kai kukaan kuvittele, että miehitetyn Ahvenanmaan takaisin valtaus alkaa sillä, että pudotetaan 5 viimeistä saapumiserää laskuvarjojääkäreitä Maarianhaminan lentokentälle.
 
Viimeksi muokattu:

ajs178

Ylipäällikkö
Onko Suomella muuta kalustoa kuljettaa laskuvarjomiehiä kuin Casa? Onko siviilipuolella mitään ottokalustoa? Siitä muodostuu äkkiä pullonkaula, kun koneita on niin vähän
 
Top