Lennokkien torjunta

Riski tietysti että muutostöillä saa dronen huomaamattomaksi infralle taikka sitten tehdään uusi malli dronesta.


Hawkin hyötykuorma jää suht pieneksi ja kohtalaisen kalliita ohjukset/raketit on sekä ei taida olla kovinkaan pitkäikäisiä säilöä.

Nyt pitäisi saada konetykit kohdistettua. Hornetin ammuskuormalla pitäisi tiputtaa satoja drooneja. Eikä ampua satoja ammuksia ohi maalin.
Tuskin kuitenkaan pystyy satoja tiputtamaan kunhan pystys kymmeniä.

Nuo APKWS II laserohjatut ohjukset ei oo "kalliita" jotain 20 000$ hujakoilla kpl samoissa hinnoissa taitaa paremmat hyökkäys dronet pyöriä.

Ei kai noille Litening AT podeille oo käytöö kun Hornetit poistuu, hyvin joutaisivat uusiokäyttöön Hawkien alle jos vain sopisi, montako lie podeja hankittu.
Tuossa kuvassa on jokin sen kokoinen rungon alle asennettu.

Red.arrows.pilot.arp.webp

Pari LAU-131/A seitsemän raketin kasettia konetta kohti ei luulis maksavan paljon, kun muutenkin kyseiset kasetit oli menossa varastoon. Alkuun muun vaikka 100-150kpl APKWS II laser ohjattuja ohjuksia.

Mitä sitten maksaa piuhojen veto ja sopivan tietokoneen ja näytön sekä ohjelmiston hankkiminen on arvoitus. Ohjelmat kai on jo olemassa, kun tuota kompoa kai on käytetty onnistuneesti F-16 koneissa.

Kuormaa tuosta tulee kai jotain 1000kg, käsittääkseni Hawk kantaa Wikipedian mukaan n.3000kg joten siinä mielessä varaa jää viellä vaikka parille AIM-9 ohjukselle tai ehkä lisäpolttoaine säiliöille, jos ohjuskasetit sais siiven ulommaisiin ripustimiin.

Kokonaisuudessaan on kuitenkin kyse muutamasta koneesta, lentoharjoittelu on Hawk koneiden tärkein tehtävä, eikä "joutavia" koneita liene montaa, eikä niitä Litening AT podejakaan.
Ja kuitenkin tuo muutama kone nostaa huomattavasti drone torjunta kykyä jos ovat sopivasti sijoitettuna mahdolliseen uhkaan nähden.

Samoin Link16 on jäämässä Horneteista joutavaksi jonka vois kanssa Hawk koneisiin sijoittaa, jos nykyiset koneessa olevat viesti/data yhteydet ei riitä.

Kun uusia harjoitus hävittäjäkalustoa hankitaan niin samaan kokoon panoon pitäs sillä päästä, jos ei olennaisia muutoksia drone ja hävittäjäkoulutuksessa tapahdu.

Kunhan vaan näitä joutessani maalaisjärjellä näitä mietin ilman mitään tietotaitoa.
 
Tuskin kuitenkaan pystyy satoja tiputtamaan kunhan pystys kymmeniä.
Jos miettii maasta ilmaan konetykkijärjestelmiä jotka osuu niihin parhaimmillaan yhdellä ja yleensä purske tulella. Ne on kuitenkin huomattavasti pidemmällä etäisyydellä ja kulmalla joten laskettavaa riittää reilusti enemmän vs hävittäjä joka voisi tiputtaa noita pelkästään törmäämällä jos vaan kone kestäisi kys toimintaa. Esim kuten Venäläiset tiputti jenkkien UAV n.

Kymmeniä tuhansia maksavien ohjusten käyttö ei ole kannattavaa pidemmällä aikavälillä kun torjuttavien kohteiden määrä voi hyvinkin iso.

Counter Drooneissa on omat rajoitteensa mutta esim Ukrainan Sting maksaa 2500dollaria joten se on suht edullinen.
 
Kymmeniä tuhansia maksavien ohjusten käyttö ei ole kannattavaa pidemmällä aikavälillä kun torjuttavien kohteiden määrä voi hyvinkin iso.
Shared dronen hinnaksii ilmoitetaan $10 000 -20 000 siihen verrattuna nuo APKWS II ohjukset on ok.

Luulen, jotta lentokoneen tykillä drone putois, pitää kyllä vähintään purske ampua, sen verran molempien liike haittaa osumista. Montako ammusta Hornetin purskeessa lähtee? Koneessa on kuitenkin Wikipedian mukaan 578 ammusta, ja 30mm Aden tykkipodissa kai 300 ammusta. Paljon maksaa itsetuhoutuva ammus? Rauhan aikana ei mielellään maahan asti tarviis ammusten lentää.

Counter Drooneissa on omat rajoitteensa mutta esim Ukrainan Sting maksaa 2500dollaria joten se on suht edullinen.
Nuo on sitten maavoimien drone torjuntaan sopivia, vai onko niistä olemassa emodronesta laukaistevia versioita?
Ne on kuitenkin huomattavasti pidemmällä etäisyydellä ja kulmalla joten laskettavaa riittää reilusti enemmän vs hävittäjä joka voisi tiputtaa noita pelkästään törmäämällä jos vaan kone kestäisi kys toimintaa. Esim kuten Venäläiset tiputti jenkkien UAV n.
Aika riskaapelia on läheltä ampua räjähteillä lastattua dronea, saatikka ruveta pudottelemaan suihkuvirtauksella.
 
Shared dronen hinnaksii ilmoitetaan $10 000 -20 000 siihen verrattuna nuo APKWS II ohjukset on ok.

Luulen, jotta lentokoneen tykillä drone putois, pitää kyllä vähintään purske ampua, sen verran molempien liike haittaa osumista. Montako ammusta Hornetin purskeessa lähtee? Koneessa on kuitenkin Wikipedian mukaan 578 ammusta, ja 30mm Aden tykkipodissa kai 300 ammusta. Paljon maksaa itsetuhoutuva ammus? Rauhan aikana ei mielellään maahan asti tarviis ammusten lentää.


Nuo on sitten maavoimien drone torjuntaan sopivia, vai onko niistä olemassa emodronesta laukaistevia versioita?

Aika riskaapelia on läheltä ampua räjähteillä lastattua dronea, saatikka ruveta pudottelemaan suihkuvirtauksella.
Tämä hintavertailu jaksaa hiukan ihmetyttää. Tietysti halvempia aseita pystyy ostamaan enemmän kuin kalliimpia mikäli on sama rahamäärä käytössä .
Meillä kuitenkaan ei ole sama rahamäärä käytössä kuin vastapuolella.
Oleellinen tieto voisi olla että vastapuoli voi käyttää tuhansia drooneja kerralla ja resurssia näissä on satoja tuhansia vuositasolla. Tähän meidän pitää pystyä vastaamaan.

Rauhan aikana on omat asejärjestelmät ja taktiikat käytössä. Aivan kuten maavoimillakin. Nämä yleensä on kalliimpia järjestelmiä ja tämä on mahdollista koska niiden tarvitsema resurssi on vähäisempi.
Meidän ei pitäisi rauhan aikana kovinkaan kauaa tarvita torjumaan drooneja omassa ilmatilassa. Ja jne kaupunkien yläpuolella.

Hornetin tykki on tehty hävittäjien tiputtamiseen. Juuri tässä on todettu että jotakin pitäisi tehdä että sillä droone putoaisi. Nopeasti ei löydy purskeelle määriä mutta muistaakseni 1/3 sekunttia oli lyhin aika. Muut ajat olivat muistaakseni 1/2 sekä 1 sekuntti. Eli pitäisi saada huomattavasti hitaammaksi.

Tämä törmäys taktiikan kertomisen tarkoitus oli tuoda esiin kuinka hyvään taikka haluamaansa ampuma kulmaan pääsee hävittäjällä vs maasta ilmaan olevilla järjestelmillä jotka kuitenkin osuvat tarkasti.
Kopterit ovat tuhonneet menestyneesti drooneja konetykeillään joiden aseiden kantamat ovat lyhyempiä kuin hävittäjillä. Joten kyllä sillä pitäisi uskaltaa ampua lähempääkin.

Jokin homma kusee tässä ja ehkä sitä ei haluta edes kertoa täysin julkisuuteen.

Käyttääkö ne horneteissa kovakärkisiä taikka eikö näiden ammusten heräte toimi drone maaleihin.?



Stingistä ei kyllä osaa sanoa onko ne emoalus käyttöisiä.
Toisaalta onko drooneissa edes niin paljoa eroja jotta ei sellaisia tilaustyönä saisi.
 
Hawk 200 versiot on olemassa jos tarvitaan koneita mopedien torjuntaan ja tulitukeen.
Tuskin kuitenkaan pystyy satoja tiputtamaan kunhan pystys kymmeniä.

Nuo APKWS II laserohjatut ohjukset ei oo "kalliita" jotain 20 000$ hujakoilla kpl samoissa hinnoissa taitaa paremmat hyökkäys dronet pyöriä.

Ei kai noille Litening AT podeille oo käytöö kun Hornetit poistuu, hyvin joutaisivat uusiokäyttöön Hawkien alle jos vain sopisi, montako lie podeja hankittu.
Tuossa kuvassa on jokin sen kokoinen rungon alle asennettu.

Katso liite: 124731

Pari LAU-131/A seitsemän raketin kasettia konetta kohti ei luulis maksavan paljon, kun muutenkin kyseiset kasetit oli menossa varastoon. Alkuun muun vaikka 100-150kpl APKWS II laser ohjattuja ohjuksia.

Mitä sitten maksaa piuhojen veto ja sopivan tietokoneen ja näytön sekä ohjelmiston hankkiminen on arvoitus. Ohjelmat kai on jo olemassa, kun tuota kompoa kai on käytetty onnistuneesti F-16 koneissa.

Kuormaa tuosta tulee kai jotain 1000kg, käsittääkseni Hawk kantaa Wikipedian mukaan n.3000kg joten siinä mielessä varaa jää viellä vaikka parille AIM-9 ohjukselle tai ehkä lisäpolttoaine säiliöille, jos ohjuskasetit sais siiven ulommaisiin ripustimiin.

Kokonaisuudessaan on kuitenkin kyse muutamasta koneesta, lentoharjoittelu on Hawk koneiden tärkein tehtävä, eikä "joutavia" koneita liene montaa, eikä niitä Litening AT podejakaan.
Ja kuitenkin tuo muutama kone nostaa huomattavasti drone torjunta kykyä jos ovat sopivasti sijoitettuna mahdolliseen uhkaan nähden.

Samoin Link16 on jäämässä Horneteista joutavaksi jonka vois kanssa Hawk koneisiin sijoittaa, jos nykyiset koneessa olevat viesti/data yhteydet ei riitä.

Kun uusia harjoitus hävittäjäkalustoa hankitaan niin samaan kokoon panoon pitäs sillä päästä, jos ei olennaisia muutoksia drone ja hävittäjäkoulutuksessa tapahdu.

Kunhan vaan näitä joutessani maalaisjärjellä näitä mietin ilman mitään tietotaitoa.
Litening podeja saatetaan tosin tarvita myös CUAV varustamiseen tulevaisuudessa.
 
Tämä hintavertailu jaksaa hiukan ihmetyttää. Tietysti halvempia aseita pystyy ostamaan enemmän kuin kalliimpia mikäli on sama rahamäärä käytössä .
Meillä kuitenkaan ei ole sama rahamäärä käytössä kuin vastapuolella.
Oleellinen tieto voisi olla että vastapuoli voi käyttää tuhansia drooneja kerralla ja resurssia näissä on satoja tuhansia vuositasolla. Tähän meidän pitää pystyä vastaamaan.
Näinhän se on, mutta mie oonkin puhunut yhdestä vaihtoehdosta, kuinka hyödyntää Hawk koneita drone torjuntaan, ne voidaan nopeasti heittää torjumaan drone parvea, siellä missä ei halvempaa it-aseistusta oo käytössä, samoin tälläisessä Puolan tapauksessa vois olla vastaus vastaavan eskalointiin. Hawk kalusto on kuitenkin viellä ainakin 10 vuotta käytössä, jos tuollainen Hornettiin hankitun välineistön uusio käyttö onnistuis niin minusta tuota kannatta ainakin tutkia.

Tietysti Horneteilla pystytään samaan, hankkimalla noita edullisimpia APKWS II ohjuksia ja LAU-131/A seitsemän raketin kasetteja Hornetteihin, mitä sitten tarvii intekroinnissa tehdä, että homma toimisi on toinen juttu. Tunistus tehtävään valmiudessa olevassa Hornetissa vois olla yksi tai kaksi LAU-13/A ohjuskasettia ja Litening AT podi, kuten esim. Japanissa on USA:n lentokoneissa nähty.

Varmasti olis nopeammin käytössä, kuin ruveta tykin toimintaa muuttamaan poistuvista koneista ja Hornettien poistuessa ne vois siirtää Hawk koneisiin.

Riittääkö drone laukaisemaan herätesytyttimen?

Kopterit ovat tuhonneet menestyneesti drooneja konetykeillään joiden aseiden kantamat ovat lyhyempiä kuin hävittäjillä. Joten kyllä sillä pitäisi uskaltaa ampua lähempääkin.
Tuo on totta, mutta taitaa suuntaus olla, että yhä enemmän dronet ovat siirtymässä yksinkertaiseen suihkumoottoriin, ei enää riitä helikopterin ja tavallisen siviililentokoneen nopeus.
Läheltä ampumisen vaara suihkukoneessa on törmätä räjähtäneen dronen romuihin.
 
Tämä hintavertailu jaksaa hiukan ihmetyttää. Tietysti halvempia aseita pystyy ostamaan enemmän kuin kalliimpia mikäli on sama rahamäärä käytössä .
Meillä kuitenkaan ei ole sama rahamäärä käytössä kuin vastapuolella.
Oleellinen tieto voisi olla että vastapuoli voi käyttää tuhansia drooneja kerralla ja resurssia näissä on satoja tuhansia vuositasolla. Tähän meidän pitää pystyä vastaamaan.

Rauhan aikana on omat asejärjestelmät ja taktiikat käytössä. Aivan kuten maavoimillakin. Nämä yleensä on kalliimpia järjestelmiä ja tämä on mahdollista koska niiden tarvitsema resurssi on vähäisempi.
Meidän ei pitäisi rauhan aikana kovinkaan kauaa tarvita torjumaan drooneja omassa ilmatilassa. Ja jne kaupunkien yläpuolella.

Hornetin tykki on tehty hävittäjien tiputtamiseen. Juuri tässä on todettu että jotakin pitäisi tehdä että sillä droone putoaisi. Nopeasti ei löydy purskeelle määriä mutta muistaakseni 1/3 sekunttia oli lyhin aika. Muut ajat olivat muistaakseni 1/2 sekä 1 sekuntti. Eli pitäisi saada huomattavasti hitaammaksi.

Tämä törmäys taktiikan kertomisen tarkoitus oli tuoda esiin kuinka hyvään taikka haluamaansa ampuma kulmaan pääsee hävittäjällä vs maasta ilmaan olevilla järjestelmillä jotka kuitenkin osuvat tarkasti.
Kopterit ovat tuhonneet menestyneesti drooneja konetykeillään joiden aseiden kantamat ovat lyhyempiä kuin hävittäjillä. Joten kyllä sillä pitäisi uskaltaa ampua lähempääkin.

Jokin homma kusee tässä ja ehkä sitä ei haluta edes kertoa täysin julkisuuteen.

Käyttääkö ne horneteissa kovakärkisiä taikka eikö näiden ammusten heräte toimi drone maaleihin.?



Stingistä ei kyllä osaa sanoa onko ne emoalus käyttöisiä.
Toisaalta onko drooneissa edes niin paljoa eroja jotta ei sellaisia tilaustyönä saisi.
Ei taida Hornetissa olla herätesytytintä 20 mm tykin ammuksissa. Niiden räjähdysainetäyttö räjähtää (detonoi) osuman iskusta, eikä niissä liene erillistä sytytintä lainkaan. Näin oli ainakin silloin, kun sääpallo tms. iso ilmapallo ajelehti Suomen ilmatilaan n. vuosituhannen vaihteen aikoihin. Tuolloin ihmeteltiin, miksei Suomen uusilla hävittäjillä saada edes ilmapalloa alas. Ilmeisesti arvioitiin, että pelkät pienet ammuksen läpäisyreiät suuressa ilma-/sääpallossa eivät riitä sen tyhjenemiseen. Ohjuksia ei palloon käytetty.

Kanadalaiset ampuivat toiseen sääpalloon 1000 laukausta kahdella Hornetillaan ja mittaus-/sääpallo ei pudonnut 1998. Sekin ajautui Norjaan, Suomeen ja edelleen Venäjälle. En muista, oliko tämä eri tapahtuma kuin se mitä muistelin Suomen suhteen. HS uutislinkki Kanadan palloon ja sen ajelehtimiseen löytyy lukijoille ohessa ja mtv uutislinkki:

Jos Hornetin räjähtävä ammus on edelleen tuon aikaisen ammuksen kaltainen (ei herätesytytintä), niin pitää saada suora osuma, joka itsessään riittänee dronen vaurioittamiseen vakavasti. Ammuksen räjähdysaine ei välttämättä räjähdä kevyeen tai kevytrakenteiseen droneen osuessaan, mutta tekee se 20 mm reiän läpimennessään. Tarkkaa ampumista suora osuma vaatii, lieneekö mahdollista?

Voi olla Hornetin a-tarvike on kehittynyt noista ajoista.
 
Näinhän se on, mutta mie oonkin puhunut yhdestä vaihtoehdosta, kuinka hyödyntää Hawk koneita drone torjuntaan, ne voidaan nopeasti heittää torjumaan drone parvea, siellä missä ei halvempaa it-aseistusta oo käytössä, samoin tälläisessä Puolan tapauksessa vois olla vastaus vastaavan eskalointiin. Hawk kalusto on kuitenkin viellä ainakin 10 vuotta käytössä, jos tuollainen Hornettiin hankitun välineistön uusio käyttö onnistuis niin minusta tuota kannatta ainakin tutkia.

Tietysti Horneteilla pystytään samaan, hankkimalla noita edullisimpia APKWS II ohjuksia ja LAU-131/A seitsemän raketin kasetteja Hornetteihin, mitä sitten tarvii intekroinnissa tehdä, että homma toimisi on toinen juttu. Tunistus tehtävään valmiudessa olevassa Hornetissa vois olla yksi tai kaksi LAU-13/A ohjuskasettia ja Litening AT podi, kuten esim. Japanissa on USA:n lentokoneissa nähty.

Varmasti olis nopeammin käytössä, kuin ruveta tykin toimintaa muuttamaan poistuvista koneista ja Hornettien poistuessa ne vois siirtää Hawk koneisiin.

Riittääkö drone laukaisemaan herätesytyttimen?


Tuo on totta, mutta taitaa suuntaus olla, että yhä enemmän dronet ovat siirtymässä yksinkertaiseen suihkumoottoriin, ei enää riitä helikopterin ja tavallisen siviililentokoneen nopeus.
Läheltä ampumisen vaara suihkukoneessa on törmätä räjähtäneen dronen romuihin.
Itse liputan sen puolesta että lennokki torjunta otetaan todesta ja ostetaan lisää koneita siihen liittyvien varusteiden kanssa mikäli hornettejen elinikää ei pysty jatkamaan. En ollut missään vaiheessa nykyisten elinikää pidentämässä vaan ostamassa uusia joista olen aikaisemmin kirjoittanut.
Jos ylijäämä lle osat sun muut keksitään parempaa käyttöä niin hyvä niin. Taitaa kuitenkin kaikki mennä samalla kertaa seuraavaan osoitteeseen. Ainakin luulisin niin.

Puolan tapahtumia ajatellen Hawkien aseistaminen rauhanaikana ei välttämättä lisää rauhan ajan it vahvuutta koska Suomen ilmavoimien täysi kapasiteetti ei muutenkaan ole käytössä. Pitäisi olla lisää lentäjiä palkkalistoilla ja jne jne. Sota aikana niistä saisi varmasti apua mutta niin saisi lisä koneiden ostamisesta.


Maasta ilmaan järjestelmien herätin ammukset toimivat drooneja vastaan. Joten luulisi onnistuvan myös hävittäjistä ampuminen.
Yhtäläisti se kopteri voi joutua romun keskelle ampuessaan dronea.
En ollut koptereita ostamassa. Se oli esimerkki konetykin toimivuudesta. Joiden kantama on lyhyempi kuin hävittäjien konetykkien.
Totta kai jos drone puolustus turvaa ropelli koneisiin niin vastapuoli panostaa suihku moottoreihin. Ja ropelikoneet on turhaa tämän jälkeen.
 
Ei taida Hornetissa olla herätesytytintä 20 mm tykin ammuksissa. Niiden räjähdysainetäyttö räjähtää (detonoi) osuman iskusta, eikä niissä liene erillistä sytytintä lainkaan. Näin oli ainakin silloin, kun sääpallo tms. iso ilmapallo ajelehti Suomen ilmatilaan n. vuosituhannen vaihteen aikoihin. Tuolloin ihmeteltiin, miksei Suomen uusilla hävittäjillä saada edes ilmapalloa alas. Ilmeisesti arvioitiin, että pelkät pienet ammuksen läpäisyreiät suuressa ilma-/sääpallossa eivät riitä sen tyhjenemiseen. Ohjuksia ei palloon käytetty.

Kanadalaiset ampuivat toiseen sääpalloon 1000 laukausta kahdella Hornetillaan ja mittaus-/sääpallo ei pudonnut 1998. Sekin ajautui Norjaan, Suomeen ja edelleen Venäjälle. En muista, oliko tämä eri tapahtuma kuin se mitä muistelin Suomen suhteen. HS uutislinkki Kanadan palloon ja sen ajelehtimiseen löytyy lukijoille ohessa ja mtv uutislinkki:

Jos Hornetin räjähtävä ammus on edelleen tuon aikaisen ammuksen kaltainen (ei herätesytytintä), niin pitää saada suora osuma, joka itsessään riittänee dronen vaurioittamiseen vakavasti. Ammuksen räjähdysaine ei välttämättä räjähdä kevyeen tai kevytrakenteiseen droneen osuessaan, mutta tekee se 20 mm reiän läpimennessään. Tarkkaa ampumista suora osuma vaatii, lieneekö mahdollista?

Voi olla Hornetin a-tarvike on kehittynyt noista ajoista.
Toisaalta jos aikaisemmin ei ole ajateltu ampua alas drooneja eikä kulutusta ole ollut ammuksille niin voipi olla että samat ammukset ovat vieläkin käytössä...

Minigun tyyliset aseet ei myöskään ole sieltä tarkimmista päästä joten eipä sekään yllätä jos ne ei osu koko palloon.
Tarkoituksen mukaista hajontaa osuma kuvioon kun on välillä jopa yritetty saada aikaiseksi. Luulisi pallon tippuvan jos siihen osuma tulee. Ja sama koskee kyllä dronejakin.
 
Toisaalta jos aikaisemmin ei ole ajateltu ampua alas drooneja eikä kulutusta ole ollut ammuksille niin voipi olla että samat ammukset ovat vieläkin käytössä...

Minigun tyyliset aseet ei myöskään ole sieltä tarkimmista päästä joten eipä sekään yllätä jos ne ei osu koko palloon.
Tarkoituksen mukaista hajontaa osuma kuvioon kun on välillä jopa yritetty saada aikaiseksi. Luulisi pallon tippuvan jos siihen osuma tulee. Ja sama koskee kyllä dronejakin.
Palloja ei ammuta noilla mielellään koska ammus menee todennäköisesti räjähtämättömänä läpi ja pallo tulee sitten vain hitaasti ja hallitsemattomasti tonttiin ties minne.
 
Palloja ei ammuta noilla mielellään koska ammus menee todennäköisesti räjähtämättömänä läpi ja pallo tulee sitten vain hitaasti ja hallitsemattomasti tonttiin ties minne.
Silti kaksi hornettia tyhjentänyt tykit tyhjäksi. Yksikin kuula osuu niin siinä on kaksi 20mm reikää. Pallon koko jotain metrin halkaisija luokkaa ja tilavuus kuution taikka kaksi niin ei se kauaa ilmassa pysy.
 
Hornetin tykkiin ammuksia, joissa itsetuhomekanismi, joka räjäyttää kranaatit esim. 500 m lentomatkan jälkeen. Hornet lähestyy dronea takaa päin ja päräyttää purskeen oikealla etäisyydellä koneen, dronen ja ammuksen nopeudet huomioiden. Toimisiko? Vai onko 20 mm kranaatin sirpalevaikutus liian vaatimaton tällaiseen?
 
Hornetin tykkiin ammuksia, joissa itsetuhomekanismi, joka räjäyttää kranaatit esim. 500 m lentomatkan jälkeen. Hornet lähestyy dronea takaa päin ja päräyttää purskeen oikealla etäisyydellä koneen, dronen ja ammuksen nopeudet huomioiden. Toimisiko? Vai onko 20 mm kranaatin sirpalevaikutus liian vaatimaton tällaiseen?
Luulisi toimivan . Pienempiä droneja ammutaan alas ihan rynnäkkökiväärin haulipatruunoilla. Ns Ajastin paukut on muutenkin varmempia ja halvempia kuin ns älypaukut ja tuossa jos missään voi ampuja valita etäisyyttä kohteeseen haluamansa mukaan.
Jos ne ampuu helikopterilla noita drooneja alas niin se onnistuu kyllä hävittäjälläkin eikä tällöin romun pitäisi häiritä varsinkin jos lentää viistosti kohteeseen nähden mikä lienee noissa hommissa normi. Saattaa muuten tulla romua vastaan jos räjäyttää vastapuolen hävittäjän eteensä 😃.

Ammuksia voi jatkojalostaa vaikka
M163 VADS käyttämistä.
 
Itse liputan sen puolesta että lennokki torjunta otetaan todesta ja ostetaan lisää koneita siihen liittyvien varusteiden kanssa mikäli hornettejen elinikää ei pysty jatkamaan. En ollut missään vaiheessa nykyisten elinikää pidentämässä vaan ostamassa uusia joista olen aikaisemmin kirjoittanut.
Jos ylijäämä lle osat sun muut keksitään parempaa käyttöä niin hyvä niin. Taitaa kuitenkin kaikki mennä samalla kertaa seuraavaan osoitteeseen. Ainakin luulisin niin.
Itse ajattelen niin, että drone torjununnassa (sota-aikana) käytetään noita harjoitushävittäjiä, jotka on varustettu siihen tarkoitukseen (sensorit/aseet), hankitaan koneita tarpeeksi monta, että niistä riittä muutama (sota-aikana) torjuntatehtäviin eikä koulutustoiminta häiriinny liikaa.
Harjoitushävittäjät ovat kuitenkin vain 20-30% taistelukoneennhinnasta ja lentotuntien hinta huomattavasti pienempi.

Voisikohan uudensukupolven harjoitushävittäjällä sumuloida F-35 toimintaa, uusissa Hawk koneissa pystyy simuloida Typhoonien toimintaa.

Puolan tapahtumia ajatellen Hawkien aseistaminen rauhanaikana ei välttämättä lisää rauhan ajan it vahvuutta koska Suomen ilmavoimien täysi kapasiteetti ei muutenkaan ole käytössä. Pitäisi olla lisää lentäjiä palkkalistoilla ja jne jne. Sota aikana niistä saisi varmasti apua mutta niin saisi lisä koneiden ostamisesta.
Rauhan aikana luulisi riittävän, jos päivystämässä olevissa hävittäjissä olisi vaikka niitä halpoja APKWS II ohjuksia droneja varten, ettei kalliita ohjuksia tarvii käyttää, vois tulla helpommin ammuttua dronet alas.

Miten tuo sitten toteutettas F-35 koneissa rauhanaikana, pitääkö siipiin sijoittaa AIM-9:n lisäksi LAU-131/A kasetti(t), rauhanaikana kun ei tarvii välittää tutkaheijasteesta.

Jos droneja alkaa tulemaan laumoittain, niin silloin vois nuo harjoitushävittäjä drone tappajat astua riviin, silloinhan on kyse jo sotatoimesta suomea vastaan.

Hawk 200 versiot on olemassa jos tarvitaan koneita mopedien torjuntaan ja tulitukeen.

Litening podeja saatetaan tosin tarvita myös CUAV varustamiseen tulevaisuudessa.
Tuosta tulikin mieleen voisko noita isoja droneja kuten esim. Baykar Bayraktar TB2 nopeampana (ja pitemmän toiminta-ajan omaavana) versiona aseistaa APKWS II ohjuksilla, siinähän on jo Eo-sensori ja taitaa olla jonkinlainen laservalaisukin.

Turhan kallis on Hawk 200 suomelle pelkästään drone torjuntaan, ei voi käyttää tehokkaasti harjoitus koneena.
 
Itse ajattelen niin, että drone torjununnassa (sota-aikana) käytetään noita harjoitushävittäjiä, jotka on varustettu siihen tarkoitukseen (sensorit/aseet), hankitaan koneita tarpeeksi monta, että niistä riittä muutama (sota-aikana) torjuntatehtäviin eikä koulutustoiminta häiriinny liikaa.
Harjoitushävittäjät ovat kuitenkin vain 20-30% taistelukoneennhinnasta ja lentotuntien hinta huomattavasti pienempi.

Voisikohan uudensukupolven harjoitushävittäjällä sumuloida F-35 toimintaa, uusissa Hawk koneissa pystyy simuloida Typhoonien toimintaa.


Rauhan aikana luulisi riittävän, jos päivystämässä olevissa hävittäjissä olisi vaikka niitä halpoja APKWS II ohjuksia droneja varten, ettei kalliita ohjuksia tarvii käyttää, vois tulla helpommin ammuttua dronet alas.

Miten tuo sitten toteutettas F-35 koneissa rauhanaikana, pitääkö siipiin sijoittaa AIM-9:n lisäksi LAU-131/A kasetti(t), rauhanaikana kun ei tarvii välittää tutkaheijasteesta.

Jos droneja alkaa tulemaan laumoittain, niin silloin vois nuo harjoitushävittäjä drone tappajat astua riviin, silloinhan on kyse jo sotatoimesta suomea vastaan.


Tuosta tulikin mieleen voisko noita isoja droneja kuten esim. Baykar Bayraktar TB2 nopeampana (ja pitemmän toiminta-ajan omaavana) versiona aseistaa APKWS II ohjuksilla, siinähän on jo Eo-sensori ja taitaa olla jonkinlainen laservalaisukin.

Turhan kallis on Hawk 200 suomelle pelkästään drone torjuntaan, ei voi käyttää tehokkaasti harjoitus koneena.
Joku Bayraktar Akıncı toimisi ehkä paremmin tuossa roolissa.
 
Joku Bayraktar Akıncı toimisi ehkä paremmin tuossa roolissa.
Voi olla liian kallis ja iso, mutta kuinkahan olisi tuo Baykar Bayraktar TB3, hiukan vois olla nopeampi (huippunopeus 300km/h, , matkanopeus 232km/h), mutta aika lähellä jo sitä mitä ajattelin, hyötykuormaa sen verran, että taitas pari ohjuskasettia (14 APKWS II ohjusta) kulkea.
 
Itse ajattelen niin, että drone torjununnassa (sota-aikana) käytetään noita harjoitushävittäjiä, jotka on varustettu siihen tarkoitukseen (sensorit/aseet), hankitaan koneita tarpeeksi monta, että niistä riittä muutama (sota-aikana) torjuntatehtäviin eikä koulutustoiminta häiriinny liikaa.
Harjoitushävittäjät ovat kuitenkin vain 20-30% taistelukoneennhinnasta ja lentotuntien hinta huomattavasti pienempi.

Voisikohan uudensukupolven harjoitushävittäjällä sumuloida F-35 toimintaa, uusissa Hawk koneissa pystyy simuloida Typhoonien toimintaa.


Rauhan aikana luulisi riittävän, jos päivystämässä olevissa hävittäjissä olisi vaikka niitä halpoja APKWS II ohjuksia droneja varten, ettei kalliita ohjuksia tarvii käyttää, vois tulla helpommin ammuttua dronet alas.

Miten tuo sitten toteutettas F-35 koneissa rauhanaikana, pitääkö siipiin sijoittaa AIM-9:n lisäksi LAU-131/A kasetti(t), rauhanaikana kun ei tarvii välittää tutkaheijasteesta.

Jos droneja alkaa tulemaan laumoittain, niin silloin vois nuo harjoitushävittäjä drone tappajat astua riviin, silloinhan on kyse jo sotatoimesta suomea vastaan.


Tuosta tulikin mieleen voisko noita isoja droneja kuten esim. Baykar Bayraktar TB2 nopeampana (ja pitemmän toiminta-ajan omaavana) versiona aseistaa APKWS II ohjuksilla, siinähän on jo Eo-sensori ja taitaa olla jonkinlainen laservalaisukin.

Turhan kallis on Hawk 200 suomelle pelkästään drone torjuntaan, ei voi käyttää tehokkaasti harjoitus koneena.
Droonien torjunta laaseria ainakin suunnitellaan UAV koneeseen Lockheedin toimesta... Pysyy kerralla pitkään ilmassa mutta ei nekään ilmaisia ole.
 
Joku Bayraktar Akıncı toimisi ehkä paremmin tuossa roolissa.
Ajattelisin kanssa, että jos tarkoitus on ampua droneja raketeilla tai ohjuksilla (esim. nuo em. APKWS tai Saabin Nimbrix), niin paras vehje kantamaan niitä on toinen drone. Toki siinä otetaan riskiä ELSO:n kanssa, mutta hinta ja käyttökustannukset painuu väkisinkin matalammaksi kuin harjoitushävittäjillä niin saadaan samalla rahalla enemmän kattavuutta, ja dronet kestänee ilmassa pidempään kuin hävittäjä. Samalla systeemi voidaan alusta asti räätälöidä ko. tehtävään, eikä tarvitse ruveta puukottamaan harjoituskoneita. Samoja droneja voi sitten soveltuvilta osin käyttää myös muihin tehtäviin tarpeen vaatiessa, esim. tiedustelu ja tulenjohto.
 
Silti kaksi hornettia tyhjentänyt tykit tyhjäksi. Yksikin kuula osuu niin siinä on kaksi 20mm reikää. Pallon koko jotain metrin halkaisija luokkaa ja tilavuus kuution taikka kaksi niin ei se kauaa ilmassa pysy.
Uutislinkin mukaan pallon koko oli tuossa Kanadan tapauksessa: 100 m korkea ja 5:n jalkapallokentän kokoinen (oletan, että vaipan alaa tarkoitetaan? Uefa suositus jalkapallokentän mitoiksi on 106 m x 68 m ja = 7 140 m2). Ei liene osuman saaminen vaikeaa tuon kokoiseen maaliin. Pallo ajelehti Pohjois-Atlantin yli Kanadasta Norjan ja Suomen ilmatilan kautta Venäjän ilmatilaan.

Pallo on ollut niin suuri, että paine-eron on oltava pieni sisäpuolen ja ilmanpaineen välillä, jotta vaippa kestäisi. Virtaus (kaasun tilavuus- tai massavirta) on vähäinen 20 mm reiästä / rei'istä:
- Yhden reiän ala 0,000314 m2 eli 1/114E6 osa tai (2/114E6 osa, jos menee läpi) vaipan alasta?) / rei'istä
- Tuhannen reiän ala olisi ~0,3 m2 eli 1/114E3 -osa (tai 2/114E3) vaipan alasta, jos kaikki 1000 ls osuivat.

Pienestä reikäpinta-alasta ja vähäisestä paine-erosta johtuen suuren pallon tyhjeneminen on kestänyt / kestää kauan.

Hornetin tykkiin ammuksia, joissa itsetuhomekanismi, joka räjäyttää kranaatit esim. 500 m lentomatkan jälkeen. Hornet lähestyy dronea takaa päin ja päräyttää purskeen oikealla etäisyydellä koneen, dronen ja ammuksen nopeudet huomioiden. Toimisiko? Vai onko 20 mm kranaatin sirpalevaikutus liian vaatimaton tällaiseen?
Hornetissa on kiertävä 6-putkinen Gatling tyyppinen Vulcan M61A2 konetykki, jossa ei liene ammuksen tai sytyttimen ohjelmointimahdollisuutta.

F-18 Ampumatarvikevalikoimaan linkki:

Kovat a-tarvikkeet:
M56 A4 HEI, iskusytytin (M503A3) ja sytytysmassa (I incendiary)
M 242 HEI-T, kuten M56 A4 + valojuova (tracer)
PGU-28 A/B, SAPHEI, pyrotekninen sytytin Al-kärkiosassa, penetraattori perässä, puolikoviin maaleihin

Israel on tutkinut M61 tykin soveltuvuutta dronetorjuntaan, todennäköisesti maa-ajoneuvoasennuksena:

A1 helikopterin 20 mm tykin ammuksista löytyy tietoa tuolta:
https://www.aircav.com/cobra/ammo20.html

Sieltä näkyy, että räjähtävissä ja sytyttävissä ammuksissa (M56 tyypit) on iskusytytin (osuma pitää saada), jolloin räjähdys (detonaatio) on tehokas.
Itsetuho toiminnolla (M256 tyypit) valojuovan (tracer) palo sytyttää lievän räjähdysvaikutuksen, jolla ei ole merkittävää sirpalevaikutusta, jos suoraa osumaa ja iskusytyttimen räjähdystä ei ole ~5 s aikana tapahtunut.
Panssari-sytytys ammuksissa (M53 tyypit, Hornetille sama lienee edellä mainittu PGU-28 A /B SAPHEI) on kärjessä iskusta osuman iskusta syttyvä pyromassa alumiinikuoressa (pyrotekninen sytytin) ja sen perässä metalli penetraattori.

Näyttää siltä, että F-18 Hornetin tykkiin ei ole saatavilla viiteviestin toiveen kaltaista ampumatarviketta, joka räjähtäisi voimakkaasti jollakin etäisyydellä putken suulla tai jonakin tiettynä hetkenä. Dronen torjunnassa ja muissakin torjuntatehtävissä osuma on saatava ja maalin pitää olla riittävän luja, jotta iskutoiminto aktivoituu.
 
20 mm kranaatti on niin pieni, että siihen on vaikea tehdä herätesytytintä ja vaikka sellaisen onnistuisikin askartelemaan, niin 20 mm kranaatin sirpalevaikutus on ihan onneton. Näissä asioissa 30 mm kranaatti on jo ihan eri luokassa: herätesytyttimelle on tarpeeksi tilaa ja sirpalettakin tulee jo sen verran ettei suoraa osumaa välttämättä tarvita.
 
Back
Top