Linnoittaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
"Liettua suunnittelee Venäjän- ja Valko-Venäjän-vastaisille rajoilleen merkittäviä uusia puolustusrakennelmia.

Kokonaisuudessaan suunnitellut rajapuolustusrakennelmat jatkuvat lähes 50 kilometrin matkan rajalta Liettuan syvyyteen. Suunnitellut rakennelmat sisältävät miinakenttiä, tuhottavaksi valmisteltuja siltoja sekä juoksuhaudoilla varustettuja linnoitettuja tukikohtia."

"Liettuan rajapuolustuslinja jakaantuisi kolmeen tasoon tai vyöhykkeeseen. Ensimmäinen rajan vastainen vyöhyke olisi syvyydeltään noin viisi kilometriä. Rajalla olevan aidan jälkeen tällä vyöhykkeellä olisi panssarikaluston torjuntaan tarkoitettu kaivanto, edelleen liikkumista vaikeuttava penger, sitten miinakenttien ja kulkuesteiden kaistaleita ja lopuksi jalkaväen puolustusasemiksi tarkoitettuja tukikohtia."



Rupeaa löytymään käyttökohteita nouseville nato maksuille.
 
"Maavoimat on rakentanut Niinisalon varuskuntaan laajan linnoitteen, jossa on noin kolme kilometriä taisteluhautaa ja yli 70 linnoitetta. Keväällä samanlainen valmistuu myös Säkylään.
Alueella koulutetaan sotilaita toimimaan linnoitetuissa asemissa pitkiäkin aikoja sekä suojautumaan drooneilta ja muulta modernilta sodankäynniltä.
Linnoitteita voidaan käyttää myös poikkeusoloissa täydennyshenkilöstön kouluttamiseen."



 
"Maavoimat on rakentanut Niinisalon varuskuntaan laajan linnoitteen, jossa on noin kolme kilometriä taisteluhautaa ja yli 70 linnoitetta. Keväällä samanlainen valmistuu myös Säkylään.
Alueella koulutetaan sotilaita toimimaan linnoitetuissa asemissa pitkiäkin aikoja sekä suojautumaan drooneilta ja muulta modernilta sodankäynniltä.
Linnoitteita voidaan käyttää myös poikkeusoloissa täydennyshenkilöstön kouluttamiseen."



Tärkeitä tietoja rivien välistä. Enää ei uskota että Venäjä lyö pillit pussiin jos alkuperäiset tavoitteet eivät täyty kolmessa viikossa, vaan täytyy varautua pitkään sotaan. Tämä tarkoittaa linnoittamisen merkityksen kasvua niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin. Henkilöstöä kuluu ja ensimmäistä kertaa ääneen tuodaan esille täydennysten koulutus sodan aikana.
 
Entä jos otettaisiin uudestaan käyttöön matalat ampuma-aukot osaan bunkkereista?
Uuteen rynkkyyn voi laittaa optisen tähtäimen sivuttain ja haulikkoon valokuidun sivulle. Perään vain lisäkappale alas.
Drone tai käsikranaatti ei pääsee tarpeeksi ahtaasta ampuma-aukosta.
 
Entä jos otettaisiin uudestaan käyttöön matalat ampuma-aukot osaan bunkkereista?
Uuteen rynkkyyn voi laittaa optisen tähtäimen sivuttain ja haulikkoon valokuidun sivulle. Perään vain lisäkappale alas.
Drone tai käsikranaatti ei pääsee tarpeeksi ahtaasta ampuma-aukosta.

Ja pesäkkeistä pitää nähdä toisten ovelle/päälle. Tällöin sen yläpuolelle tai oviaukolle tuleminen on vaikeaa/mahdotonta kun se sijaitsee edes osittain toisen pesäkkeen tulialueella. Ei toki aina mahdollista, mutta näin niitä pitäisi suunnitella, ainakin korkeimmilla paikoilla olevista pitää kyetä ampumaan alempien katoille ja luukuille.
 
Tärkeitä tietoja rivien välistä. Enää ei uskota että Venäjä lyö pillit pussiin jos alkuperäiset tavoitteet eivät täyty kolmessa viikossa, vaan täytyy varautua pitkään sotaan. Tämä tarkoittaa linnoittamisen merkityksen kasvua niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin. Henkilöstöä kuluu ja ensimmäistä kertaa ääneen tuodaan esille täydennysten koulutus sodan aikana.
Ei kai tuossa mitään uutta sinänsä ole. Ei PV ole missään kohtaa aiemminkaan valmistautunut lyhyisiin vetoihin.
Uutta on minusta se, että vielä 2000 -luvulla käydään näköjään asemasotaa. Eli opetellaan toimimaan taas korsuissa puolijoukkuetelttojen sijaan.

Tuosta nyt Iltalehti tapansa mukaan tekee vähän raflaavamman uutisen kuin se oikeasti on. Tottakai täydennyskoulutusta pitää harrastaa, se tunnetaan rauhan aikana myös nimellä kertausharjoitus. Ja tarpeen vaatiessa kriisitilanteessa uusia joukkoja perustetaan ja niitä harjoitetaan ihan samalla tavalla kuin aiemminkin on suunniteltu.
 
Ei kai tuossa mitään uutta sinänsä ole. Ei PV ole missään kohtaa aiemminkaan valmistautunut lyhyisiin vetoihin.
Uutta on minusta se, että vielä 2000 -luvulla käydään näköjään asemasotaa. Eli opetellaan toimimaan taas korsuissa puolijoukkuetelttojen sijaan.

Tuosta nyt Iltalehti tapansa mukaan tekee vähän raflaavamman uutisen kuin se oikeasti on. Tottakai täydennyskoulutusta pitää harrastaa, se tunnetaan rauhan aikana myös nimellä kertausharjoitus. Ja tarpeen vaatiessa kriisitilanteessa uusia joukkoja perustetaan ja niitä harjoitetaan ihan samalla tavalla kuin aiemminkin on suunniteltu.
Asemia kai vaihdellaan vähän tiuhempaan tahtiin liikkuvassa taistelutavassa verraten asemasotaan jotta ei lennä aseman kanssa ilmaan taikka muuten pala tai tukehdu kaasuun siellä.

Ilmeisesti liian vähän harjoiteltu linnoittamisen rakentamista sekä toimimista linnoiteissa ja koska liikkuvassa tavassa luultavasti hyökätään useammin niin edellyttää tämä taitoa myös siivota vastapuolen linnoiteta.
Taikka sitten vedän täysin ohi sektoriin tässä.
 
Asemia kai vaihdellaan vähän tiuhempaan tahtiin liikkuvassa taistelutavassa verraten asemasotaan jotta ei lennä aseman kanssa ilmaan taikka muuten pala tai tukehdu kaasuun siellä.

Ilmeisesti liian vähän harjoiteltu linnoittamisen rakentamista sekä toimimista linnoiteissa ja koska liikkuvassa tavassa luultavasti hyökätään useammin niin edellyttää tämä taitoa myös siivota vastapuolen linnoiteta.
Taikka sitten vedän täysin ohi sektoriin tässä.
Viime vuosien aikana on linnoittamiseen herätty uudestaan. Linnoitusporukoita on kertautettu ja uusia välineitä, rakenteita ja suunnitelmia on otettu käyttöön. Nyt on tarjolla muutakin kuin hirsikatolla varustettu monttu.

Ja taisteluhaudan vyöryttämistäkin harjoitellaan taas. MPK:n kursseillakin sitä voi harjoitella.
 
Viime vuosien aikana on linnoittamiseen herätty uudestaan. Linnoitusporukoita on kertautettu ja uusia välineitä, rakenteita ja suunnitelmia on otettu käyttöön. Nyt on tarjolla muutakin kuin hirsikatolla varustettu monttu.

Ja taisteluhaudan vyöryttämistäkin harjoitellaan taas. MPK:n kursseillakin sitä voi harjoitella.
Jv miinoihin liittyvät kurssit lienee lähiaikoina tekevän jonkinlaisen comebackin?
 
Ei kai tuossa mitään uutta sinänsä ole. Ei PV ole missään kohtaa aiemminkaan valmistautunut lyhyisiin vetoihin.
Valitettavasti poliittiset realiteetit on ohjanneet valmistautumista suuntaan "Kolme viikkoa kovaa turpaanvetoa ja kyllä ne sit kerää kamppeensa ja lähtee kotiin".

Mighty Finland ja PV Entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola, 16.46 kohdalta eteenpäin. Toki kannattaa kuunnella koko haastattelu.
 
Valitettavasti poliittiset realiteetit on ohjanneet valmistautumista suuntaan "Kolme viikkoa kovaa turpaanvetoa ja kyllä ne sit kerää kamppeensa ja lähtee kotiin".

Mighty Finland ja PV Entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola, 16.46 kohdalta eteenpäin. Toki kannattaa kuunnella koko haastattelu.

Kiitos muistutuksaesta. Kuuntelin jakson jokin aikaa sitten, ja tuo osuus kyllä jäi väkevästi mieleen. On niin hyvää pohdintaa että puran sen tähän kirjoitettuun muotoon. Ei ole ihan sanasta sanaan vaan vähän tiivistin.

Jos tälläinen tekstimuotoinen lainaus rikkoo foorumin sääntöjä tms niin voi poistaa. Ja ehdottomasti suosittelen podcastia, erityisesti tuota nimenomaista jaksoa.

Kysymys:

Eroaako Ukrainan sota jotenkin mitä täällä varauduttiin vielä 2020?

Jyrki Kosolan vastaus:

Periaatteessa alkoi meidän strategisen iskun mallin mukaisella toiminnolla.
Syvät tavoitteet, otetaan lentokenttä haltuun, katkaistaan keskeiset johtamisyhteydet ja kulkuyhteydet, tullaan ilmaa ja maata pitkin.

Isompi yllätys tuli siitä, että me oltiin Suomessakin varauduttu vähän lyhempään kriisiin. Olisiko voitu miettiä sitä että Vietnamin sota (USA) ja Afganistan (Nl ja USA) osoitti että suurvalta ei ihan heti myönnä että sen operaatio on epäonnistunut.

Siellä menee 7-9 vuotta, sukupolvet vaihtuu ja ne ei enää muista miksi tänne lähdettiin. Suurvalta ei totea 3kk operaation jälkeen että "ei päästy tavoitteeseen, lähetään pois".

Suomi oli varautunut lyhyempään kriisiin, että hyökkääjä olisi liikkeellä jollakin muulla tavoitteella kuin alueiden valtaaminen. Se on muuttanut yhteiskunnan varautumista kaikilla tasoilla, jos sota tulee niin se ei välttämättä ole ohi nopeasti.


Ja myös jatkovastauksessa on hyviä nostoja:

Suurvaltojen menestyksekkäät operaatiot on lyhyitä, epäonnistuneet venyvät pitkiksi. Molemmat on meille tietysti huonoja: Jos vihollinen menestyy ja sota on lyhyt tai jos ei menesty ja sota on pitkä, niin kumpikin on meille kohtalon kysymys.

Nimeltä mainitsematon ministeri sanoi että "Suomen uhkakuvat mitoitetaan resurssien mukaan". Se on vaan pragmaattinen juttu ettei murehdita asioita jotka eivät ole meidän käsissä.
 
Back
Top