Loukkaantuneita rauhanturvaajia sijoitetaan veteraanikoteihin

[RDF]

Ongelmahan on tässä se että kuntoutukset ja muut korvaukset menevät valtionkonttorin kautta kuten kenellä tahansa valtion määräaikaisessa virassa loukkaantuneella. Ei ole mitään kriisinhallitsijan yksityistä vakuutusta, jonka kautta hoidettaisiin kuntoutusta ja korvauksia ellei nyt yksilö sellaista ole hankkinut (harvempi vakuutus korvaa mitään sota- tai kriisialueella tapahtuvaa). Pitäisi mietitä sitä miten valtionkonttori kohtelee rauhanturvaajia tai ketä tahansa siltä korvauksia hakevia kuin sitä että pitääkö olla joku laitos jossa kuntouttaa jotain tiettyä porukkaa. Onhan toki tässä ollut positiivisia päätöksiä oikeusasteissa korvauksia hakevia kohtaan mutta luulisi silloin että jos kyseessä on jonkin sortin sivistysvaltio (enkä tarkoita Mao-Erkin sivistysvaltiota) kyettäisiin oikeusistuinten päätösten kautta muuttamaan järjestelmää (valtionkonttoria) eikä kiusaamaan jokaista hakijaa erikseen kerta kerran jälkeen kiusaajien päästessä vastuusta automaattisesti.

Valtiokonttori taitaa korvata sotilastapaturmalain perusteella ja mitä tähän tulee, niin sen perusteella aivan turha hakea kuntoutusta ainakaan mielenterveyden osalta, ellei sitten oikeasti ole ollut hengenlähtö lähellä tai sattunut jotian muuta poikkeuksellisen ikävää.

Perus pää hajoaa etäisyyksiin sotilaselämään ei tuo korvausta, eli kunnalliselle tai sitten jos on muuten itsensä vakuuttanut.

Tai sitten muutetaan lakia.

 

[commando]

Ihmettelen hirveästi tätä rauhanturvaajien tai kriisinhallintasotilaiden mielenterveysongelmia. Ne mitkä minulla on tiedossa johtuvat ihan siviiliongelmista (parisuhde) tai työpaikkakiusaamisesta. Eivätkä mistään posttraumaattisista sotakokemuksista, joita pitäisi hoitaa rintamiesten painajaisunien tapaan. Fyysisistä vammoista sanoisin sen että suurin osa kaikista vammoista on välilevyn pullistumia kuntosalilta ja auton penkiltä, eivät ampuma-aseiden tai pommien vammoja. Niitä on "oikeita" sotavammoja on hyvin vähän, kourallisella.

 

[kimmo.j]

Tuon "vapaaehtoisuuden" ylenkatsominen on mielenkiintoinen näkökanta ja kieltämättä minunkin mieleeni tuli tuo 70-luvun "mitäs lähditte" slogan.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen käsite saa kyllä täysin uuden ulottuvuuden näiden kommenttien kautta.
Sinänsä näistä kommenteista ei pitäisi yllättyä, koska näin on käynyt ulkomaillakin kovin usein.



Toisaalta osa on ehkä ymmärtänyt väärin ehdotuksen. Mielestäni näen tässä ehdotetun että jo hankittu osaaminen voitaisiin suunnata pienenevät veteraani joukon hoitamisesta, heitä lähellä olevan potilasryhmän hoitamiseen. Näin harveneva veteraani joukko saa palvelunsa, mutta samalla saadaan potilas paikoille "täyttöä", koska ilman sitä potilaspaikka menetetään. Tämä taas johtaa lopulta koko laitoksen sulkemiseen.

 

[JOKO]

on luonnollista laittaa puomi portille ja ampua jokainen luvaton kulkija. ..... Nykyään sitä kutsutaan rasismiksi. Kannatan paluuta vanhaan malliin.

yllä olevan kommenttisi jälkeen et tietääkseni vastannut kysymykseeni onko sulla aselupia.. miten on?

En kerro vieläkään!

:maija:

 

[Zero The Hero]

Mielestäni määräävintätässä asiassa tulee olemaan Suomen osallistumisen linja "retvakkaampiin" operaatioihin tulevaisuudessa. 80-90-luvun Libanon kai tunnetaan lähinnä viina- ja pilluhelvettinä, mutta käsittääkseni sielläkin oli joitain läheltä piti tilanteita. Kosovosta en muista kenenkään loukkkaantuneen kovin vakavasti (tosin se ei ollut lehdistönkään kiinnostuksen kohde). Afganistanista meillä on arviolta toista sataa heppua jotka ovat osallistuneet ihan oikeisiin sotilasoperaatioihin joissa joku on mahdollisesti kuollutkin. Pommien jäljiltä arvioisin lievästi tai vakavasti vammautuneita olevan reilu kymmenkunta.
Asiakaskunta on vielä aika suppea, mutta mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan?

 

[skärdis]

Mielestäni määräävintätässä asiassa tulee olemaan Suomen osallistumisen linja "retvakkaampiin" operaatioihin tulevaisuudessa. 80-90-luvun Libanon kai tunnetaan lähinnä viina- ja pilluhelvettinä, mutta käsittääkseni sielläkin oli joitain läheltä piti tilanteita. Kosovosta en muista kenenkään loukkkaantuneen kovin vakavasti (tosin se ei ollut lehdistönkään kiinnostuksen kohde). Afganistanista meillä on arviolta toista sataa heppua jotka ovat osallistuneet ihan oikeisiin sotilasoperaatioihin joissa joku on mahdollisesti kuollutkin. Pommien jäljiltä arvioisin lievästi tai vakavasti vammautuneita olevan reilu kymmenkunta.
Asiakaskunta on vielä aika suppea, mutta mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan?

Tuo asiakaskunnan vähyys minuakin kummastuttaa. Jos täysiaikaista laitoshoitoa kaipaavia palkkasotilasveteraaneja on koko maassa kourallinen, niin samaan laitokseenko heidät koottaisiin? Pois kotiseudultaan ja eroon läheisistään? Ei kuulosta kovinkaan kannatettavalta.

Mitä tulee sitten henkisiin ongelmiin, niin niitähän on koko populaatiostakin noin 10 %:lla. Kyse on siis satojen tuhansien ihmisten kärsimistä ongelmista. En ymmärrä, miten joskus menneisyydessä tehty "mersunhakureissu" täydellä palkalla ja päivärahoilla antaisi ikuisen etusijan muihin kansalaisiin nähden!

Joku tässäkin ketjussa jo kaivoi esimerkiksi jonkun faitterin, joka oli ampunut itsensä. So what? Tunnen minäkin useampiakin itseltään henkensä riistäneitä ja ihmehän se olisi, jos alhaalla käyneiden joukossa ei sellaisia olisi.

Naapurin tytön poikaystävä ampui itsensä 15-kesäisenä eron vuoksi, kotitalousopettajan mies ampui itsensä, koulukaverin veli "ajautui tuntemattomasta syystä" rekan eteen viivasuoralla tiellä, vuosikurssillani ollut nuori nainen hirtti itsensä. Siinä nyt jotain alkuunsa..

 

[RDF]

Mielestäni määräävintätässä asiassa tulee olemaan Suomen osallistumisen linja "retvakkaampiin" operaatioihin tulevaisuudessa. 80-90-luvun Libanon kai tunnetaan lähinnä viina- ja pilluhelvettinä, mutta käsittääkseni sielläkin oli joitain läheltä piti tilanteita. Kosovosta en muista kenenkään loukkkaantuneen kovin vakavasti (tosin se ei ollut lehdistönkään kiinnostuksen kohde). Afganistanista meillä on arviolta toista sataa heppua jotka ovat osallistuneet ihan oikeisiin sotilasoperaatioihin joissa joku on mahdollisesti kuollutkin. Pommien jäljiltä arvioisin lievästi tai vakavasti vammautuneita olevan reilu kymmenkunta.
Asiakaskunta on vielä aika suppea, mutta mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan?

Tuo asiakaskunnan vähyys minuakin kummastuttaa. Jos täysiaikaista laitoshoitoa kaipaavia palkkasotilasveteraaneja on koko maassa kourallinen, niin samaan laitokseenko heidät koottaisiin? Pois kotiseudultaan ja eroon läheisistään? Ei kuulosta kovinkaan kannatettavalta.

Mitä tulee sitten henkisiin ongelmiin, niin niitähän on koko populaatiostakin noin 10 %:lla. Kyse on siis satojen tuhansien ihmisten kärsimistä ongelmista. En ymmärrä, miten joskus menneisyydessä tehty "mersunhakureissu" täydellä palkalla ja päivärahoilla antaisi ikuisen etusijan muihin kansalaisiin nähden!

Joku tässäkin ketjussa jo kaivoi esimerkiksi jonkun faitterin, joka oli ampunut itsensä. So what? Tunnen minäkin useampiakin itseltään henkensä riistäneitä ja ihmehän se olisi, jos alhaalla käyneiden joukossa ei sellaisia olisi.

Naapurin tytön poikaystävä ampui itsensä 15-kesäisenä eron vuoksi, kotitalousopettajan mies ampui itsensä, koulukaverin veli "ajautui tuntemattomasta syystä" rekan eteen viivasuoralla tiellä, vuosikurssillani ollut nuori nainen hirtti itsensä. Siinä nyt jotain alkuunsa..

Samaa mieltä. Tän päivän hesarissa oli muuten liitteenä jokin mielenterveysliite jossa psykiatrian dosentti selitti että mansennukset sun muut eivät koskaan johdu yhdestä syystä vaan on monen tekijän summa. Reissu alhaalle ei siis oikein voi käydä pätevästä syystä yksitään päästä jonojen ohi.

 

[adam7]

on luonnollista laittaa puomi portille ja ampua jokainen luvaton kulkija. ..... Nykyään sitä kutsutaan rasismiksi. Kannatan paluuta vanhaan malliin.

yllä olevan kommenttisi jälkeen et tietääkseni vastannut kysymykseeni onko sulla aselupia.. miten on?

En kerro vieläkään!

:maija:

ihan meidän muiden turvallisuuden kannalta. kerro nämä mielipiteesi sitten haastattelussa. setä/täti kyllä kuuntelee....

 

[pstsika]

Miksi adam7 haluat tietää onko JOKOlla hallussapitolupia?

 

[commando]

Aselupatiedot ovat salassapidettäviä asioita viranomaisen suhteenkin, silti rikoksen tapahduttua on poliisi auliisti selvittämässä medialle mitä asekaapista epäilyllä vaan ei syylliseltä (ainakaan vielä) löytyy. Myöskään hallussapitolupia ei kannata kertoa niistä turhaan uteleville ja epäluotettaville henkilöille, usein taustalla saattaa olla tiedustelu anastusyritystä varten.

 

[Tähystäjä]

Kyllä kriisinhallintatehtävien veteraanit ansaitsevat kunnon hoidon. Ei ihan jokaisella kaverilla riitä kantti ja osaaminen lähteä "alhaalle". Ei kukaan lähde kriha-tehtäviin tahallaan loukkaantumaan. On se nyt aika absurdi tilanne, että jos palvelee maataan henkensä uhalla, ja vammautuu vaikeasti, ettei sitten valtio tarjoaisi asianmukaista hoitoa. Tässä yhteydessä vapaaehtoisuus tulisi nähdä pelkästään hoidon saannin oikeutusta lisäävänä asiana. Jos kansan valitsemat päättäjät päättävät lähettää "poikiamme" vaaratilanteisiin Suomen edun nimissä, tulee päättäjien myös kantaa päätöksiensä seurauksia.

Ei nuo tehtävät mitään pelkkiä Mersun-haku reissuja ole, vaan kyllä esim. Afgoissa altistutaan ihan oikeille vaaroille. Suurin osa näistä jutuista on vain kateellisten panettelua, totta kai siitä pitää jonkinlainen korvaus maksaa, että panee vapaaehtoisesti henkensä alttiiksi. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää kaikille täällä kirjoittaville. Operaatioiden poliittisesta oikeutuksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta kun suomalainen sotilas lähtee ase kädessä suorittamaan laillisen hallituksen hänelle antamaa tehtävää, tulisi hänellä olla takanaan kaikkien suomalaisten varaukseton tuki tehtävässä onnistumisen ja ehjänä kotiin palaamisen suhteen.

Valtio käyttää paljon turhempiinkin asioihin rahaa kuin kriha-veteraanien kuntoutukseen. Se vasta maksaakin yhteiskunnalle mikäli yksilön ongelmat pitkittyvät, eikä hän enää palaa työkykyiseksi, vaan jää jatkuvan hoidon tarpeeseen. Väärin säästetty raha vain tulee myöhemmin moninkertaisesti kalliimmaksi...

 

[commando]

Olen aika monesta eri asiasta eri mieltä omien kokemusteni kautta. Jokaisella ei riitä kantti ja osaaminen lähteä ulkomaille. Ei varmasti mutta joku perusmissio mitä on ollut maailman tappiin asti niin jääkärien osalta maailman helpoimpia. Sinne voisi lähettää vaikka Securitaksen kesävartijoita tai vielä paremmin ulkoistaa koko homma ja lähettää tilalle jostain 3. maista sotilaita. Tulisi halvemmaksi pykälässä istuminen. Mitä sitten tulee ISAFiin niin taitaa se suomalaisten osuus ja vaikutus jäänyt täysin olemattomaksi ja kukaan ei huomaisi mitään vaikka paikalla ei oltaisikaan. Lisäksi uutiset missiolta eivät anna ammattitaitoista kuvaa. Missä talebanien vastaiset taistelut tyyliin norjalaiset, tanskalaiset ja virolaiset? Ei missään. Toki tehtävät eivät ole enää mersunhakureissuja, siksi että rotaatiot ovat liian lyhyitä verovapauden ansaitsemiseksi. Lisäksi korvaustahan ei makseta riskin mukaan, leirissä istuva toimisto-au ja kokki saa huomattavasti enemmän rahaa kuin joskus edes leiristä poistuva jääkäri. Toki riski maksetaan päivärahana (verovapaasti) mutta tällöin se on operaatiokohtainen, ei tehtäväkohtainen.

Valtio tarjoaa rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneille asianmukaista hoitoa, valtionkonttorissa on vain vittumaisia ihmisiä joiden kanssa pitää asioida lakimiesten kanssa pahimmillaan. Vaikka olisi minkälaisia hienoja laitoksia niin päästäkseen niihin on saatava sinne oikeutus ja se käydään juuri valtionkonttorin kanssa. Myöskään se että Suomessa laitetaan rahaa huonoihin asioihin ei voi olla peruste, ajatko sinäkin autosi puuhun kun naapurisikin? Väärin säästetty raha mutta kukapa sitä mittaamaan, mielestäni ihmisten valtion taholta lahjoittama sosiaalituki nimeltä kuntoutus pitäisi jakaa tarpeen mukaan, ei sen mukaan onko ollut tehtaalla töissä, ilmavaaratähystäjänä v. 1944 Helsingin maalaiskaupungissa, kidutettuna kehitysmaassa tai kriisinhallitsijana ryyppäämässä itsenäisyyspäivän kunniaksi nyrkit pystyssä miettien minne RK jäi. Se kuka tarvitsee sitä kuntoutusta on kai parhaiten lääkäreiden mitattavissa, ei politiikkojen tai "kiitos 1939-44"- t-paitaisten.

Rauhanturvaajat ja kriisinhallitsijat tai edes veteraanit eivät ole kunniakansalaisia. Yksilön tarpeet ratkaisevat kuntoutustarpeen ja kunnioituskin pitää ansaita omien tekojen kautta. Normaali takalinjan sotaveteraani ei minusta ansaitse mitään erityistä kunnioitusta ja etuoikeutta sosiaaliturvaan (kuntoutukseen) kuten ei ansaitse maisemia katsellut ISAF-veteraanikaan. Jos on Kollaalla saanut sirpaleesta päähän tai on posttraumaattista sotaoireilua niin se pitää hoitaa aivan siinä kuin Afganistanissa joukkuetoverin vahingonlaukauksesta haavoittunutkin. Kuitenkaan en näe että heillä pitäisi olla mitään etuoikeutta saada kuntoutusta kuin vaikkapa ihan Suomessa autokolarissa loukkaantuneeseen nähden. Tarve ratkaisee! Jos jollakin pitäisi olla etuoikeus, pitäisi se olla niillä jotka on pakotettu sotimaan eli omaa maata puolustamaan lähteneillä. Heille se ei ollut valinta eikä heille maksettu riskiin nähden samanlaisia summia kuin nyt kriisinhallintasotureille. Waffen SS:ssään tai ISAF:iin on lähdetty täysin vapaaehtoisesti tietoisena riskeistä, omien poliittisen idealogian voimalla, uran tai rahan voimin eikä valtiovalta ole heitä pakottanut sinne kuten suomalaisille rintamille! Silloin sai valita rintamalle tai vankilaan ja jos halusi ottaa katkot kesken niin tuli kutsu teloituskomppanian eteen. Kertokaapa minulle sankaritekoja mitä ISAFissa on tehty millä saisi vähän tätä veteraanileimaa ja kunnioitusta? Taisteltu ampumaradalla toisia suomalaisia vastaan? Puolustettu Maimania (ketkä ampuivat...)? Vastattu tuleen silloin tällöin kun aikaisemmin on vain ajettu karkuun?

 

[baikal]

Joka tapauksessa lähetettävät sotilaat palvelevat maan ulkopolitiikkaa, se pitää muistaa. Kyllä he ovat valtion pikku työmuurahaisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Sota-alueella toimiminen stressaa pirusti, vaikkei sitä nuori kohlo heti ehkä tajua, on oikeasti rankka kokemus tajuta, että hei, pahikset tosissaan kyttäävät mahdollisuutta ottaa nirri pois ja ottavat, jos tilanne aukeaa.

 

[Tähystäjä]

Olen aika monesta eri asiasta eri mieltä omien kokemusteni kautta. Jokaisella ei riitä kantti ja osaaminen lähteä ulkomaille. Ei varmasti mutta joku perusmissio mitä on ollut maailman tappiin asti niin jääkärien osalta maailman helpoimpia. Sinne voisi lähettää vaikka Securitaksen kesävartijoita tai vielä paremmin ulkoistaa koko homma ja lähettää tilalle jostain 3. maista sotilaita. Tulisi halvemmaksi pykälässä istuminen. Mitä sitten tulee ISAFiin niin taitaa se suomalaisten osuus ja vaikutus jäänyt täysin olemattomaksi ja kukaan ei huomaisi mitään vaikka paikalla ei oltaisikaan. Lisäksi uutiset missiolta eivät anna ammattitaitoista kuvaa. Missä talebanien vastaiset taistelut tyyliin norjalaiset, tanskalaiset ja virolaiset? Ei missään. Toki tehtävät eivät ole enää mersunhakureissuja, siksi että rotaatiot ovat liian lyhyitä verovapauden ansaitsemiseksi. Lisäksi korvaustahan ei makseta riskin mukaan, leirissä istuva toimisto-au ja kokki saa huomattavasti enemmän rahaa kuin joskus edes leiristä poistuva jääkäri. Toki riski maksetaan päivärahana (verovapaasti) mutta tällöin se on operaatiokohtainen, ei tehtäväkohtainen.

Valtio tarjoaa rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneille asianmukaista hoitoa, valtionkonttorissa on vain vittumaisia ihmisiä joiden kanssa pitää asioida lakimiesten kanssa pahimmillaan. Vaikka olisi minkälaisia hienoja laitoksia niin päästäkseen niihin on saatava sinne oikeutus ja se käydään juuri valtionkonttorin kanssa. Myöskään se että Suomessa laitetaan rahaa huonoihin asioihin ei voi olla peruste, ajatko sinäkin autosi puuhun kun naapurisikin? Väärin säästetty raha mutta kukapa sitä mittaamaan, mielestäni ihmisten valtion taholta lahjoittama sosiaalituki nimeltä kuntoutus pitäisi jakaa tarpeen mukaan, ei sen mukaan onko ollut tehtaalla töissä, ilmavaaratähystäjänä v. 1944 Helsingin maalaiskaupungissa, kidutettuna kehitysmaassa tai kriisinhallitsijana ryyppäämässä itsenäisyyspäivän kunniaksi nyrkit pystyssä miettien minne RK jäi. Se kuka tarvitsee sitä kuntoutusta on kai parhaiten lääkäreiden mitattavissa, ei politiikkojen tai "kiitos 1939-44"- t-paitaisten.

Rauhanturvaajat ja kriisinhallitsijat tai edes veteraanit eivät ole kunniakansalaisia. Yksilön tarpeet ratkaisevat kuntoutustarpeen ja kunnioituskin pitää ansaita omien tekojen kautta. Normaali takalinjan sotaveteraani ei minusta ansaitse mitään erityistä kunnioitusta ja etuoikeutta sosiaaliturvaan (kuntoutukseen) kuten ei ansaitse maisemia katsellut ISAF-veteraanikaan. Jos on Kollaalla saanut sirpaleesta päähän tai on posttraumaattista sotaoireilua niin se pitää hoitaa aivan siinä kuin Afganistanissa joukkuetoverin vahingonlaukauksesta haavoittunutkin. Kuitenkaan en näe että heillä pitäisi olla mitään etuoikeutta saada kuntoutusta kuin vaikkapa ihan Suomessa autokolarissa loukkaantuneeseen nähden. Tarve ratkaisee! Jos jollakin pitäisi olla etuoikeus, pitäisi se olla niillä jotka on pakotettu sotimaan eli omaa maata puolustamaan lähteneillä. Heille se ei ollut valinta eikä heille maksettu riskiin nähden samanlaisia summia kuin nyt kriisinhallintasotureille. Waffen SS:ssään tai ISAF:iin on lähdetty täysin vapaaehtoisesti tietoisena riskeistä, omien poliittisen idealogian voimalla, uran tai rahan voimin eikä valtiovalta ole heitä pakottanut sinne kuten suomalaisille rintamille! Silloin sai valita rintamalle tai vankilaan ja jos halusi ottaa katkot kesken niin tuli kutsu teloituskomppanian eteen. Kertokaapa minulle sankaritekoja mitä ISAFissa on tehty millä saisi vähän tätä veteraanileimaa ja kunnioitusta? Taisteltu ampumaradalla toisia suomalaisia vastaan? Puolustettu Maimania (ketkä ampuivat...)? Vastattu tuleen silloin tällöin kun aikaisemmin on vain ajettu karkuun?

Ei ole kysymys mistään sankariteoista, vaan siitä että hoitaa velvollisuutena niin kuin kuuluukin. Ei suurin osa veteraaneistakaan mitään ihmeellisiä temppuja tehnyt. Kyse on siitä, että arvostammeko me sotilaidemme tekemää työtä vai emme, sinä ilmeisesti et. Ei hoidon saannin tule riippua siitä onko tehnyt jotain mainetekoja vai ei, vaan todellisesta tarpeesta. Jos meillä nyt on veteraanien hoitolaitoksissa vajaakapasiteettia, niin miksei sitä voitaisi käyttää hyödyksi? Säilyy samalla osaaminen ja tietotaito tulevaisuutta varten...

Nuo SS-vertaukset jätän omaan arvoonsa, ne kertovat enemmän kommentin kirjoittajasta kuin mistään aiheeseen liittyvästä. Ihan yleismaailmallisena periaatteena on että taisteluissa haavoittuneista tovereista pidetään huolta. Kysyn vain, että mitä se tekee joukon moraalille, jos jo etukäteen on tiedossa että loukkaantuneet sotilaat jätetään oman onnensa nojaan? Komenttisi kuvastavat hyvin nykyajan kaverille ei jätetä henkeä...

 

[commando]

Kauhea poru siitä että kourallista haavoittuneita pitäisi hoitaa, joista suurin osa on haavoittunut kautta aikojen autokolareissa. Niitä jotka ovat olleet oikealla sota-alueella ja haavoittuneet suunnitellusta väkivallasta on kourallinen, jonka ongelma ei ole se etteikö olisi asiallista hoitoa muuallakin kuin veteraanihoitolaitoksissa vaan siinä että valtionkonttori on kieltäytynyt maksamasta osan vammoista ja kuntoutuksesta. Tiedän eräänkin tapauksen, jossa ihan rauhallisessa missiossa eräässä voimankäyttöharjoituksessa loukkaantunut kaveri sai elinikäiset kivut mutta taisteli/taistelee valtionkonttorin kanssa asiasta. Tätäkin hommaa on nyt lähdetty aivan väärästä paikasta avaamaan. Vaikka olisi miten hieno "veteraanihoitolaitos" ja muut jutut niin mitä helvettiä se auttaa jos kukaan ei auta sinua silloin kun pitäisi paperille saada kirjaimia? Tämä asia on todellinen kaikille, jotka ovat heikossa asemassa. Ei tavallinen masentunut ihminenkään pysty hakeutumaan hoitoon kun ei jaksa täytellä papereita, sama juttu "veteraanin" kanssa. Jos tässä haavoittuneen hoidossa pitäisi jotain parantaa niin työsopimusetuna kannattaisi olla asianajajavakuutus mutta miksi vaivautua? Halukkaita riittää, korkea palkka ja jännitys houkuttaa sekä on aikaa koko varusmiespalvelus puhua kavereita ympäri. En puhunut mistään SS-joukoista vaan vertasin Waffen SS:ään, joka on eri organisaatio.

 

[Tähystäjä]

Kauhea poru siitä että kourallista haavoittuneita pitäisi hoitaa, joista suurin osa on haavoittunut kautta aikojen autokolareissa. Niitä jotka ovat olleet oikealla sota-alueella ja haavoittuneet suunnitellusta väkivallasta on kourallinen, jonka ongelma ei ole se etteikö olisi asiallista hoitoa muuallakin kuin veteraanihoitolaitoksissa vaan siinä että valtionkonttori on kieltäytynyt maksamasta osan vammoista ja kuntoutuksesta. Tiedän eräänkin tapauksen, jossa ihan rauhallisessa missiossa eräässä voimankäyttöharjoituksessa loukkaantunut kaveri sai elinikäiset kivut mutta taisteli/taistelee valtionkonttorin kanssa asiasta. Tätäkin hommaa on nyt lähdetty aivan väärästä paikasta avaamaan. Vaikka olisi miten hieno "veteraanihoitolaitos" ja muut jutut niin mitä helvettiä se auttaa jos kukaan ei auta sinua silloin kun pitäisi paperille saada kirjaimia? Tämä asia on todellinen kaikille, jotka ovat heikossa asemassa. Ei tavallinen masentunut ihminenkään pysty hakeutumaan hoitoon kun ei jaksa täytellä papereita, sama juttu "veteraanin" kanssa. Jos tässä haavoittuneen hoidossa pitäisi jotain parantaa niin työsopimusetuna kannattaisi olla asianajajavakuutus mutta miksi vaivautua? Halukkaita riittää, korkea palkka ja jännitys houkuttaa sekä on aikaa koko varusmiespalvelus puhua kavereita ympäri. En puhunut mistään SS-joukoista vaan vertasin Waffen SS:ään, joka on eri organisaatio.

Tästä paperisota-asiasta olen täysin samaa mieltä kanssasi. Ensisijaista on tietenkin, että Valtionkonttori maksaisi korvauksia, silloin kun siihen on aihetta. Olenkin sitä mieltä, että voitaisiin harkita korvausasioiden siirtoa pois valtionkonttorilta esim. puolustusministeriölle. Sen lisäksi tulee kuitenkin myös harkita uusia innovatiivisia tapoja auttaa palvelustehtävissä vammautuneita, joista veteraanihoitolaitosten hyödyntäminen oli yksi uusi kokeilemisen arvoinen idea...

 

[Tähystäjä]

Eikä tätä nyt Commando ja muut pidä ottaa ylipäätään liian vakavasti. Tykkään vaan olla oikeassa, niin kuin monet muutkin foorumilla kirjoittavat... :a-grin:

Omasta puolestani tämä saa jäädä tähän, en jaksa alkaa vänkäämään tällaisesta asiasta, josta olemme sitä paitsi perusperiaatteessa samaa mieltä, mutta lähestymme asiaa eri näkökulmista.