Luonto

Nopea googlaus:
Kantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus: Ilmaston ja vesien lämpeneminen ja muut ympäristömuutokset ovat ajaneet ahtaalle varsinkin Uudenmaan madekantoja. Pohjanmaan rannikkoseudulla madekannat ovat kärsineet alunamaiden happamista kuivatus- ja valumavesistä. Made kärsii myös voimakkaasta rehevöitymisestä. Oulun edustalta on raportoitu mateen lisääntymisongelmista. Joissakin vesissä made ei enää tule toimeen niiden lämpimyyden vuoksi. Mm. ydinvoimaloiden lämpimien lauhdevesien vaikutusalueella made on taantunut tai hävinnyt. Mateenviljely on meillä toistaiseksi ollut pienimuotoista. Poikasia voidaan kasvattaa luonnonravintolammikoissa. Ammattikalastuksen yksikkösaalistietojen perusteella madekantamme ovat parin viimeisen vuosikymmenen aikana pienentyneet varsinkin eteläisellä rannikkoseudulla. Tämän vuoksi vuoden 2019 uhanalaisuusluokituksessa made arvioitiin silmälläpidettäväksi (NT).
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Nopea googlaus:
Kantojen uhkatekijät, hoito ja uhanalaisuus: Ilmaston ja vesien lämpeneminen ja muut ympäristömuutokset ovat ajaneet ahtaalle varsinkin Uudenmaan madekantoja. Pohjanmaan rannikkoseudulla madekannat ovat kärsineet alunamaiden happamista kuivatus- ja valumavesistä. Made kärsii myös voimakkaasta rehevöitymisestä. Oulun edustalta on raportoitu mateen lisääntymisongelmista. Joissakin vesissä made ei enää tule toimeen niiden lämpimyyden vuoksi. Mm. ydinvoimaloiden lämpimien lauhdevesien vaikutusalueella made on taantunut tai hävinnyt. Mateenviljely on meillä toistaiseksi ollut pienimuotoista. Poikasia voidaan kasvattaa luonnonravintolammikoissa. Ammattikalastuksen yksikkösaalistietojen perusteella madekantamme ovat parin viimeisen vuosikymmenen aikana pienentyneet varsinkin eteläisellä rannikkoseudulla. Tämän vuoksi vuoden 2019 uhanalaisuusluokituksessa made arvioitiin silmälläpidettäväksi (NT).
Klikkaa laajentaaksesi...
Merialueilla tilanne on näköjään tuo. Täällä sisävesillä matikka voi hyvin, ainakin tässä lähijärvissä.
 
Olin eilen kävelemässä joen törmällä, kun näin puussa matalalla ison linnunpöntön. Uteliaisuudesta halusin kurkata sisälle. Sisällä näin jotain mustaa joka tuijotti minua 15 senttimetrin päästä suoraan silmiin. Tuskin ehdin väistää, kun telkkä lähti pöntöstä. Niinhän siinä sananlaskussakin sanotaan. Lähti kuin telkkä pöntöstä.
 
Mikä on kelluva iglu?

E7B52D39-0ECF-4073-9D4E-647CCD793998.jpeg

Se on kuvassa.

Olin sillä vesillä Oulujoessa viime torstaina. Meitä oli sen kyydissä 5 aikuista. Lautta etenee sähkömoottorilla hitaasti television ohjaimen näköisellä laitteella ohjaten ja nopeutta säätäen. Jos vauhti tuntuu hitaalta, voi sitä lisätä bensakäyttöisen perämoottorin avulla. Se on miellyttävämpi tapa päästä turvaan, jos iglun koneen akku tyhjenee. Mukana on aurinkokenno akun lataamista varten jatkuvassa käytössä ajoi tai ei ajanut.

Lautalla on vain yksi mela, jossa oli piikki laiturille rantautumista varten. Yöpymistä varten on iglun sisällä iso pehmeä parivuode kahdelle hengelle.
 
Se ei ole mainoksessa kuvattu. Muoto on sama, mutta igluosan edessä on kelluva laituri ja taittuvalla tukevalla saranalla yhdistetyn kokonaisuuden alla on ilmeisesti ponttoonit. Sen rakenne on tukevampi eikä se ole läpinäkyvä. Siinä on tukeva sisältä lukittava ovi. Sisällä on WC, 3 kevyttä taitettavaa tuolia ja pieni keittiö varusteineen. Mukana on myös pieni jääkaappi.

Tuo on kilpailijan tuote joka pysyy jäällä, mutta ei ilmeisesti vedessä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se tuolla sivuilla on esillä myös järvessä kelluvana ja laiturilla varustettuna versiona.
 
Siinä kuvassa, jossa mainoksessa oli terassi ja se kellui vedessä näkyi läpi iglun sisustus. Se näytti samanlaiselta kuin se jossa olin. Vasemmalla oli minikeittiö, keskellä vuode ja sen takana nurkassa oli verholla eristetty WC soppi. Joten kyllä se näyttää samalta.

Terassi oli suunnilleen saman kokoneinen kuin kuvassa, vain pieni ero kaiteessa. Myös sinä oli sähkömoottori edessä Lisänä bensamoottori, jonka oli vuokraaja lisännyt Oulujoella jälkeenpäin, jotta kulku vastavirtaan sujuisi nopeammin.

Myönnän nyt, että tuo versio on lähellä sitä, jota kokeilin.
 
Viimeksi muokattu:
Siirtolapuutarha on mainio asia. Olen ollut sellaisen asukas vuodesta 2007 alkaen. Ensin oli paljas tontti. Sitten kaivatin perustukset ja rakennutin mökin, varaston, huvimajan, pesukatoksen ja porttipergolan. Mullan levitys ja ojat tehtiin osaksi tilaustyönä, mutta suurin osa itse. Kaikki rakennukset maalattiin tai puuöljyttiin itse.

Tontilla kasvaa omenapuu, päärynäpuu, kirsikkapuu, mustaviinimarja-, viherviinimarja-, karviaismarka- ja vadelmapensaita. On paljon kauniita kukkia eri puolilla. Nurmikko ja pensasaidat leikataan sähköleikkureilla.

Alueella on yhteinen sauna, kerhotalo, suihkuhuoneet ja WC-rakennukset. Pelataan petangia, tennistä ja pienoisgolfia. Merenranta on noin 1 kilometrin päässä ja on uimakelpoinen.

Mikäs tässä. Asumme täällä koko kesän joka vuosi. Seuraavassa kuvassa on porttipergola, jonka kautta vieraat tulevat kylään.
 

Liitteet

  • F61A0891-C31E-4A71-BFC5-8EECC523BDCB.jpeg
    F61A0891-C31E-4A71-BFC5-8EECC523BDCB.jpeg
    1.4 MB · Luettu: 23
soittaja kirjoitti:
Siirtolapuutarha on mainio asia. Olen ollut sellaisen asukas vuodesta 2007 alkaen. Ensin oli paljas tontti. Sitten kaivatin perustukset ja rakennutin mökin, varaston, huvimajan, pesukatoksen ja porttipergolan. Mullan levitys ja ojat tehtiin osaksi tilaustyönä, mutta suurin osa itse. Kaikki rakennukset maalattiin tai puuöljyttiin itse.

Tontilla kasvaa omenapuu, päärynäpuu, kirsikkapuu, mustaviinimarja-, viherviinimarja-, karviaismarka- ja vadelmapensaita. On paljon kauniita kukkia eri puolilla. Nurmikko ja pensasaidat leikataan sähköleikkureilla.

Alueella on yhteinen sauna, kerhotalo, suihkuhuoneet ja WC-rakennukset. Pelataan petangia, tennistä ja pienoisgolfia. Merenranta on noin 1 kilometrin päässä ja on uimakelpoinen.

Mikäs tässä. Asumme täällä koko kesän joka vuosi. Seuraavassa kuvassa on porttipergola, jonka kautta vieraat tulevat kylään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hienon näköistä... itse vietän aikaa vastaavassa siirtolapuutarhassa Oslossa.... "kolonihage", eli aluksi (kolonialistisen) "siirtomaan" alku/ juuri, ja hage tarkoittaa suomalaisittain hakaa, eli laajaa pihaa, joka lienee meillä länsilainojen peruja noin vierassanana myös.

RodeloekkaKolonihager_20082017_22.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Olen lähdössä muutaman päivän kestävälle kotimaan matkalle Lappiin torniojokivartta ajaen. Perillä Yllästunturin maasto voi olla syksyn ruskainen. Toivon ainakin niin. Lähtö on noin viikon päästä. On tarkoitus pysähtyä matkalla mm. Yltornion kansanopistolla ruokailemassa.

Hotelli on nimeltään Lapland Hotels Saaga, jonka omistaja on vaihtunut viime käynnin jälkeen vuosia sitten. Sen erikoisuus on tuon kylpylähotellin sijainti tunturirinteellä melko ylhäällä. Sieltä pääsee liikkeelle patikoimaan astumalla varusteet päällä suoraan ovesta ulkoilmaan.

Olemme kesä- ja syysmatkailijoita tunturiluonnon kokemisen takia.
 
Olin tänään linturetkellä aamupäivällä Tyrnävällä, joka on lähellä Liminganlahtea (muuttolintujen suosima paikka meren rannalla). Tämä nyt käyty seutu oli sisämaassa suurten viljapeltojen, perunapeltojen ja hamppupeltojen alueella. Lintuja näytti olevan, mutta kovaa vauhtia ohittaen ei nitä olisi huomannut. Me ajoimme hitaasti sivuteitä. Kuntomme ja ikämme vuoksi emme kävelleet maastossa.

Retkeämme yhdessä autossa ajaessamme johti kokenut lintuharrastaja, joka on nuorempana osallistunut valtakunnalliseen lintulaskentaan vuosittain. Hän nimesi nopeasti yhdellä silmäyksellä lajit ja arvioi parvien lintumäärät suunnilleen. Kaikilla ryhmässämme oli mukana kiikarit. Eniten näytti olevan kurkia. Ne olivat kerääntymässä muuttoparviksi ja nokkivat tulevaa matkaansa varten ruokaa pelloilta.

Muita havaitsemiamme lajeja kurkien lisäksi olivat: vihervarpunen, naakka, laulujoutsen, haarapääskynen, sepelkyyhky, mustavaris ja kottarainen. Tavallisia kaupunkilintuja en laskenut lainkaan mukaan, vaikka niitäkin näkyi tietysti joukossa. En ole ollut aikaisemmin kuin muutaman kerran vastaavalla retkellä. Siksi se tuntui hauskalta ja lisäksi sää oli kaunis.
 
Lapin -matkaani odotellessa, katsoin kuvia ja reittejä Ylläsjärven, Ylläksen ja Äkäslompolon läheisyydestä. Löysin hienoja kuvia ja mielenkiintoisia reittejä. Ikäni ja kuntoni ei salli kovin pitkää patikointia, mutta teen mitä jaksan.

Esimakuna tuleviin ruskaretkiinne, otan tänne ammattilaisen ottaman luontokuvan. Sen kuvauspaikka on Äkäslompolon läheisyydessä sijaitsevat Kesänkitunturi ja Kesänkijärvi syksyllä:

PallasYllasKesankitunturi.jpg

Valokuvaajan nimi on Ismo Pekkarinen.
 
Viimeksi muokattu:
soittaja kirjoitti:
Lapin -matkaani odotellessa, katsoin kuvia ja reittejä Ylläsjärven, Ylläksen ja Äkäslompolon läheisyydestä. Löysin hienoja kuvia ja mielenkiintoisia reittejä. Ikäni ja kuntoni ei salli kovin pitkää patikointia, mutta teen mitä jaksan.

Esimakuna tuleviin ruskaretkiinne, otan tänne ammattilaisen ottaman luontokuvan. Sen kuvauspaikka on Äkäslompolon läheisyydessä sijaitsevat Kesänkitunturi ja Kesänkijärvi syksyllä:

Katso liite: 43856

Valokuvaan nimi on Ismo Pekkarinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Upea kuva. Katselin kartasta tuota aluetta, kun en ole koskaan tuolla käynyt. Onkohan tuo Kesänkijärveltä Äkäslompolojärvelle kulkeva Kesänkijoki kuljettavissa kanootilla?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top