Maahanmuutto ja sen vaikutukset Ruotsissa: uutiset ja keskustelu

Ihanaa monikulttuurista rikkautta ja väriä ja värinöitä! Tännekin tämmöistä, eikös vaan jookos, jookos?!?
 
Lomat rullaa normaalisti:
"Töissä olevien poliisien määrä on Etelä-Ruotsin Malmössa tällä hetkellä alle puolet normaalista, vaikka kaupungissa on ollut viime aikoina lukuisia kranaatti-iskuja ja useita ammuskeluja. Sydsvenskan-sanomalehden haastatteleman poliisien ammattiliiton paikallisosaston puheenjohtajan Sophia Willanderin mukaan kaupungissa työskentelevistä runsaasta 700 poliisista yli puolet on joko kesälomalla, vanhempainvapaalla tai organisaatiouudistuksesta johtuen muissa kuin poliisin perustehtävissä.
– Useat rikokset jäävät selvittämättä alimiehityksen vuoksi, Willander arvioi."
http://yle.fi/uutiset/kranaatti-isk...puolet_poliiseista_poissa_vahvuudesta/8189294
 
Mamuista ei tullut työvoimapulan paikkaajaa armeijaan. Tulijoiden älykkyys ei yllä vaadittuun.

http://www.friatider.se/invandrare-for-dumma-for-forsvaret-nu-kravs-sankta-krav
http://www.dn.se/nyheter/sverige/forsvarets-antagningsprov-ar-svart-for-utlandsfodda/

Googlen käännös:

DN: Immigrants do not pass defense IQ test - required now reduced admission requirements
Published July 30, 2015 at 23:35
HOME. Immigrants have low intelligence to cope with the Armed Forces intelligence test. But it is not Free Times notes this, but the left-liberal daily Dagens Nyheter. Now the defense is forced to lower the requirements to avoid being accused of discrimination.
 
Mamuista ei tullut työvoimapulan paikkaajaa armeijaan. Tulijoiden älykkyys ei yllä vaadittuun.

Vaatimuksia pitää laskea..mutta vain "tietyltä taholta" koska muuten testejä aletaan julkisuudessa solvaamaan rasistisiksi ja syrjiviksi jotka edistävät eriarvoisuutta joka lisää syrjäytymistä sekä estää nuorten ihmisten integroitumista yhteiskuntaan :D

Näin tehdään jopa lintujen nimille...

http://www.thelocal.se/20150220/racist-bird-names-banned-by-sweden

Sweden's Ornithological Society has banned several names for birds following concerns that they sound racist, after completing the first official guide to bird names in Swedish.
 
Enligt en studie vid Försvarshögskolan i Karlstad, som utvärderat ansökningar till försvarets militära grundutbildning 2013, misslyckades 7,3 procent av svenskfödda män, 8,1 procent av svenskfödda kvinnor, 24,2 procent av utlandsfödda män och 24,7 procent av utlandsfödda kvinnor.

Provet är bara en del av antagningsprocessen och består av fyra delar: teknisk förmåga, spatial förmåga, verbal förmåga och logik. För att klara provet krävs betyg 4 av 9.

Carl Friendrich Gauss tuskin kaantyilee haudassaan taman shokkiuutisen myota. Tarkeinta on tietysti nyt todeta onko koe mahdollisesti ulkomailla syntyneita syrjiva?
Kulttuuriset konstruktiot ja muut lennokit tassa heti harnaamassa rehellista puurtajaa... se on tietty ikavasti toi uuden kotimaan kieli sellainen joka aina vahan niinkuin syrjii sellaista joka ei sita ole jaksanut opetella.
Artikkelin mukaan Ruotsissa tutkiva valiokunta julkaisee taman saman tuloksen syyskuussa -15.
 
Vaatimuksia pitää laskea..mutta vain "tietyltä taholta" koska muuten testejä aletaan julkisuudessa solvaamaan rasistisiksi ja syrjiviksi jotka edistävät eriarvoisuutta joka lisää syrjäytymistä sekä estää nuorten ihmisten integroitumista yhteiskuntaan :D

Näin tehdään jopa lintujen nimille...

http://www.thelocal.se/20150220/racist-bird-names-banned-by-sweden

Sweden's Ornithological Society has banned several names for birds following concerns that they sound racist, after completing the first official guide to bird names in Swedish.

Ihme juttu... mustarastas kielletaan mutta keltasirkku on varmaan viela ok

eniten paanvaivaa aiheuttaa varmaan naurulokki... ei se nimi eika se vittumainen aani mutta se perhanan valokuva... KIELLETAAN LINNUNKUVAT SAMALLA!
 
Enligt en studie vid Försvarshögskolan i Karlstad, som utvärderat ansökningar till försvarets militära grundutbildning 2013, misslyckades 7,3 procent av svenskfödda män, 8,1 procent av svenskfödda kvinnor, 24,2 procent av utlandsfödda män och 24,7 procent av utlandsfödda kvinnor.

Provet är bara en del av antagningsprocessen och består av fyra delar: teknisk förmåga, spatial förmåga, verbal förmåga och logik. För att klara provet krävs betyg 4 av 9.

Carl Friendrich Gauss tuskin kaantyilee haudassaan taman shokkiuutisen myota. Tarkeinta on tietysti nyt todeta onko koe mahdollisesti ulkomailla syntyneita syrjiva?
Kulttuuriset konstruktiot ja muut lennokit tassa heti harnaamassa rehellista puurtajaa... se on tietty ikavasti toi uuden kotimaan kieli sellainen joka aina vahan niinkuin syrjii sellaista joka ei sita ole jaksanut opetella.
Artikkelin mukaan Ruotsissa tutkiva valiokunta julkaisee taman saman tuloksen syyskuussa -15.

Aika osuvasti sama ajatus molemmilla siitä miten yhteiskuntaa sopeutetaan muualta tulleiden elämän tahtiin...
 
Ruotsissa kielletään myös valkoihoisten tiedemiesten kuvat koulujen seiniltä. Ne korvataan esim. homohirvien päillä.

http://www.friatider.se/bilder-p-vita-manliga-professorer-togs-ner-och-ersattes-av-m-ngfaldstavlor


Googlekäännös:
Pictures of "white male professors" taken down - and was replaced by diversity paintings
Published July 24, 2015 at 20:05

DOMESTIC. Faculty of Law at Stockholm University has decided to replace all the artwork in the faculty room and the courtroom. The reason is that the paintings depict the "old white male professors" and therefore do not live up to the faculty's new diversity requirements.
 
Ruotsissa kielletään myös valkoihoisten tiedemiesten kuvat koulujen seiniltä. Ne korvataan esim. homohirvien päillä.

Koko tasta pelleilysta syytan kylla suoraan amerikkalaista 'Common Law' -litigaatiokulttuuria... mutta saavatpahan maistaa aina ensimmaisina omaa laakettaan:

http://www.thegatewaypundit.com/201...shire-bans-word-american-its-offensive-video/

The University of New Hampshire wants the word “American” banned.
It’s offensive.


A new language guideline at the University of New Hampshire says the word “American” is offensive.
The guideline reads:

North Americans often use ‘American’ which usually, depending on the contexts, fails to recognize South America.

The school suggests using “resident of the US” or “US citizen” to be less offensive.
 
Rähmispossulta lisää pääsykokeista.

http://rahmispossu.net/2015/07/31/ruotsi-puolustusvoimien-paasykoe-on-vaikea-tulijoille/
http://www.dn.se/nyheter/sverige/forsvarets-antagningsprov-ar-svart-for-utlandsfodda/
Etusivu Syrjintä Ruotsi: Puolustusvoimien pääsykoe on vaikea tulijoille
Ruotsi: Puolustusvoimien pääsykoe on vaikea tulijoille
31-07-2015
11

Vaikka Ruotsin puolustusvoimat tarvitsee vieraita kieliä taitavia ja kokemuksia toisista kulttuureista omaavia, neljäsosa tulijataustaisista ei suoridu pääsykokeista. Looginen selitys tietenkin on, että kokeen on pakko olla syrjivä.

Älykkyys on yksi ratkaiseva tekijä, kun puolustusvoimat rekrytoi uutta henkilöstöä. Koska yhä useammin puolustusvoimat ovat osallistuneet kansainvälisiin tehtäviin, ja koska laitoksen halutaan peilaavan paremmin ruotsalaista yhteiskuntaa, puolustusvoimat on asettanut tavoitteekseen tulijataustaisten määrän kasvattamisen armeijan leivissä. Mutta nyt on käynyt niin hassusti, että hakijan älykkyyttä mittaavassa pääsykokeissa on havaittu suuria eroja pottunokkaruotsalaisten ja tulijataustaisten tuloksissa.

Karlstadin maanpuolustuskorkeakoulun selvittäessä puolustusvoimien sotilaalliseen peruskouluun vuonna 2013 pyrkineitten tuloksia, kävi ilmi, että Ruotsissa syntyneistä miehistä 7,3% ja naisista 8,1% ei läpäissyt koetta, kun kaukomailla syntyneiden kohdalla vastaaavat luvut oli 24,2% ja 24,7%.

Voisiko tämä koe jotenkin syrjiä toisenlaisen kulttuuritaustan omaavia?

”Kaikki älykkyystestit ovat kulttuurisidonnaisia. Täysin neutraalia testiä ei ole olemassa. Mutta minä luulen, että se on kielimuuri, mikä selittää eroja”, kokeen laatinut pääpsykologi Rose-Maria Lindgren sanoo.

Koe on laadittu soveltumaan 18-vuotiaalle pottunokkamiehelle, eikä sen kysymyksiä ole muutettu sitten 1990-luvun, jolloin Ruotsissa oli vielä yleinen asevelvollisuus.

”Koe on räätälöity Puolustusvoimien toiveiden mukaisesti vastaamaan heidän koulutustarpeitaan. Alkuun se oli tehty varusmiehille, jotka olivat 18-vuotiaita”, Rose-Marie Lindgren.

Älykkyystesti on muodostaa vain osan rekrytointiprosessista, mikä jakautuu neljään osaan; tekniseen, spatiaaliseen ja verbaaliseen osaamiseen sekä päättelykykyyn. Hyväksyttävään tulokseen riittää 4 pistettä maksimituloksen ollessa 9 pistettä.

Puolustuskorkeakoulun raportissa suositeltiin kokeen uudelleenarviointia sen jälkeen, kun neljäsosa tulijataustaisista sai hylsyn. Laatijan mukaan erityissyyniä tarvitaan kokeen kielen, ohjeiden ja potentiaalisten kulttuuristen erojen kohdalla.

Syksyllä koe arvioidaan uudelleen kaikkien niiden henkilöiden osalta, jotka ovat suorittaneet kokeen sen jälkeen kuin yleinen asevelvollisuus lakkautettiin neljä vuotta sitten.

”Silloin selviää, onko koe oikeasti syrjivä vai ei”, lupaa Rose-Marie Lindgren.
 
Hohhoijaa... eikohan tasta vahintaan 50% poliittisesta ankyrakentasta innostu Suomessakin... Kirkkojarven Marssi nyt pitaa ainakin kieltaa syrjivana koska vain yksi joukkue voi voittaa - tama saat muut joukkueet hyvin surullisiksi niin on parempi etta kavellaan kasi kadessa ympari metsaa keraamassa liito-oravan paskaa sekin paiva.

(Huom. Obs. // K202 talvikurssin voittaja Kirveskomppanian 1.J... 1.J:n varajohtajana toimi Kehakolmosen Shemeikka eli Fremen itse! )
 
Tuossahan on muutama syy vaikuttamassa.

Tuossa puhutaan nimenomaan ulkomailla syntyneistä. Oletuksena osalla on heikompi ruotsi, varsinkin noilla erityneillä asuinalueilla kasvaneilla. Suomessahan testin saa tehdä suomeksi tai ruotsiksi, riippumatta varuskunnasta. Vieraalla kielellä on aivan varmasti vaikeampaa tehdä p-testejä. Olisi mielenkiintoista saada tietää vastaavia tuloksia Suomesta. Luultavasti tilanne olisi hieman parempi, koska meillä ei ole niin pahasti segregoituja asuinalueita.

Toinen seikka mikä vaikuttaa, on kulttuurisidonnainen. Testit on tehty "meille" ja jos tulee kovin erilaisesta ympäristöstä niin testi ei kertakaikkiaan oikein ole sama asia. Muusta kulttuuriympäristöstä tulevalla ei vain ole kaikkia työkaluja testin menestykkääsen suorittamiseen.

Kolmas seikka saattaa sitten olla fysiologinen. Jos olet kasvanut nälässä, aivosi eivät vain ole kehittyneet samalla tavalla kuin jos ravintoa olisi ollut riittävästi. Paska juttu, mutta väin se vaan on.

Tuolla Ruotsissa on testeissä se sama asteikko 1-9 kuin meillä palikkatestissä. Kun se normiarvo on 5, niin 4 on vain hiukan tyhmempi.

Tuon kieliasian saisi osittain korjattua tarjoamalla testiä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä, jos vain halutaan miehistöä. Tosin "keittiökieli" ei välttämättä sisällä kaikkia kokeen elementtejä, jolloin joidenkin tulos ei sitten kuitenkaan paranisi.

Samoin tarvitaan ruotsia (ja englantia) jatkokoulutuksessa kun ryhdytään tekemään vaikeampia tai teknisimpiä asioita.
 
http://rahmispossu.net/2015/08/01/suomen-talvisodan-vapaaehtoiset-vs-islamistiterroristit/
http://www.smp.se/ledare/anne-ramberg-har-fel/
Etusivu Mielipide ”Suomen talvisodan vapaaehtoiset vs islamistiterroristit”
”Suomen talvisodan vapaaehtoiset vs islamistiterroristit”
01-08-2015
13

Kun Hölmölän tärähteneistö perustelee tulijoiden vastaaottoa sillä, että Ruotsin hallitus pyysi suomalaisia lähettämään lapsia pois sodan jaloista, Ruotsissa islamistien jihad-turismia puolustellaan sillä, että Ruotsista lähti vapaaehtoisia Suomen talvisotaan.

Viimeisimpänä kurkunleikkaajien suorittamaa kansanmurhaa puolusteli Ruotsin asianajajaliiton pääsihteeri Anne Ramberg, mikä on noteerattu Smålandspostenin pääkirjoituksessa.

Asianajajaliiton pääsihteeri Anne Ramberg jatkaa väärän tulkinnan levittämistä, minkä mukaan Ruotsista Suomen talvisotaan lähteneillä vapaaehtoisilla ja Islamilaiseen Valtioon hakeutuvilla terroristeilla olisi jotain yhteneväisyyksiä. Hän käyttää tätä vertausta havainnollistaakseen terrorismirikostuomioiden rangaistusten koventamisperusteisiin liittyvää rajanvetoproblematiikkaa.

Ruotsin valtion organisoima vapaaehtoisaapu naapurille, joka on tulossa miehitetyksi on selkeästi eri asia, kuin että joku päättää liittyä kuoleman kulttiin, minkä tavoite pyyhkiä maan päältä inhimillisyyden rippeetkin. Ramberg ei voi olla näkemättä tätä eroa.

Neuvostoliitto aloitti hyökkäyssodan Suomea vastaan vuonna 1939. Invaasio seurasi Molotov ja Ribbentroppin sopimussa, missä kommunisti- ja nazidiktatuurit sopivat etupiirijaosta, missä Suomi pistettiin Neuvostoliiton koriin.

2015-08-01-suomen-talvisodan-vapaaehtoiset-vs-islamistiterroristit-a.png
Ruotsi otti Suomen asian omakseen ja auttoi lähettämällä puolustusmateriaalia ja humanitääristä apua. Ruotsin hallitus hyväksyi ruotsalaisten vapaaehtoisten liittymisen taisteluun veljeskansan rinnalle. Vapaaehtoisten mukana Suomeen lähti myös kolmannes Ruotsin hävittäjälentokoneista.

Tätä ei voi verrata tämän päivän jihadisteihin. Jihadistit reissaavat Lähi-Itään liittyäkseen terroristijärjestöön, joka on ilmoittanut tavoitteekseen tuhota mielipidevastustajat, ja jonka konstit ovat niin julmia, että ne ylittävät ihmisymmärryksen. He kansanmurhaavat, raiskaavat, ryöstävät ja kiduttavat.

Suomea auttaneet vapaaehtoiset päättivät uhrata elämänsä vapauden ja demokratian puolesta, mitkä kumpainenkin sattuvat olemaan Islamilaisen Valtion vihollisia. Näiden vertaaminen keskenään on suorastaan irstasta.

Ramberg käyttää vertausta vahvistaakseen väitettään, että on sopimatonta ehdottaa lainmuutoksia ilman, että otetaan huomioon muutosta seuraavia oikeudellis-teknisiä ongelmia. Epäkohta, mihin hän viittaa, on oikea. Tämän vuoksi Ruotsissa ennen lakiehdotuksen jättämistä kuullaan asianosaisia viranomaisia sekä lakineuvostoa, minkä jälkeen se joko hyväksytään tai hylätään parlamentissa.

Oikeusturvan periaatteetta voi toki puolustaa muillakin tavoin kuin heittämällä peliin asiaankuulumattomia argumenttejä ja harhakäsityksiä.

Julkisessa keskustelussa on vertailtu Suomen talvisotaa ja jihad-turismia aikaisemminkin. Sven-Johan Dahlstrand, joka johtaa Göteborgin kaupungin ääriliikeiden vastaista työtä on yksi heistä. Ajatuksen isä on kuitenkin ympäristötuhopuolueen kiintiöislamisti Mehmet Kaplan, joka vaikuttaa nykyään feministihallituksen asuntoministerinä. Molemmat heistä saivat osakseen voimakasta kritiikkiä aivoituksistaan.

Nyt siis myös Asianajajaliitto liittyy mukaan pääsihteerinsä suulla tähän historiattomuuteen. Haluttomuus irtisanoutua terrorismista vaikuttaa olevan aikamme julkisen keskustelun vaiva. Kansanmurhaa ja raiskauksia yritetään painaa villaisella liittämällä nämä olemattomin perustein johonkin hyvään asiaan.

Vielä kerran rautalangasta: Talvisodan vapaaehtoiset matkustivat naapurimaahan maansa hallituksen siunauksella taistelemaan murhaajadiktatuuria vastaan. Nuorukaiset matkustelevat Lähi-itään liittyäkseen murhaajadiktatuuriin. Ylistäkää yksiä, vastustakaa toisia.
 
Tuossahan on muutama syy vaikuttamassa.

Tuossa puhutaan nimenomaan ulkomailla syntyneistä. Oletuksena osalla on heikompi ruotsi, varsinkin noilla erityneillä asuinalueilla kasvaneilla. Suomessahan testin saa tehdä suomeksi tai ruotsiksi, riippumatta varuskunnasta. Vieraalla kielellä on aivan varmasti vaikeampaa tehdä p-testejä. Olisi mielenkiintoista saada tietää vastaavia tuloksia Suomesta. Luultavasti tilanne olisi hieman parempi, koska meillä ei ole niin pahasti segregoituja asuinalueita.

Toinen seikka mikä vaikuttaa, on kulttuurisidonnainen. Testit on tehty "meille" ja jos tulee kovin erilaisesta ympäristöstä niin testi ei kertakaikkiaan oikein ole sama asia. Muusta kulttuuriympäristöstä tulevalla ei vain ole kaikkia työkaluja testin menestykkääsen suorittamiseen.

Kolmas seikka saattaa sitten olla fysiologinen. Jos olet kasvanut nälässä, aivosi eivät vain ole kehittyneet samalla tavalla kuin jos ravintoa olisi ollut riittävästi. Paska juttu, mutta väin se vaan on.

Tuolla Ruotsissa on testeissä se sama asteikko 1-9 kuin meillä palikkatestissä. Kun se normiarvo on 5, niin 4 on vain hiukan tyhmempi.

Tuon kieliasian saisi osittain korjattua tarjoamalla testiä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä, jos vain halutaan miehistöä. Tosin "keittiökieli" ei välttämättä sisällä kaikkia kokeen elementtejä, jolloin joidenkin tulos ei sitten kuitenkaan paranisi.

Samoin tarvitaan ruotsia (ja englantia) jatkokoulutuksessa kun ryhdytään tekemään vaikeampia tai teknisimpiä asioita.

Muistaakseni jenkeissä valkonaamoista noin 20% ja neekereistä noin 60% ei läpäise asevoimien älykkyystestejä. Tämä länsimaalaisittain ruokittujen ja maassa useita sukupolvia eläneiden ihmisten osalta.

Ruotsissa pisteraja on ilmeisesti jo nykyisin jenkkejä alhaisempi vähäisen hylkäysprosentin perusteella.
 
On hassua, että näissä kysymyksissä aina törmätään väitteisiin, että älykkyystestit eivät "näytä oikeita lukemia".

Useimmiten selityksenä on huono kielitaito, huono kulttuurin tuntemus tai "se ettei kyseinen ihmisryhmä ole elänyt länsimaisessa kaupunkikulttuurissa kuin x vuotta".

Älykkyystesteistä on myös kulttuurivapaita versioita. Eräät vähemmistöryhmät jotka saavat kulttuurivapaistakin testeistä huonompia pisteitä syyttävät niidenkin kohdalla edellä mainittuja asioita.

Jostain kumman syystä inuiitit ja mongolialaiset paimentolaiset pärjäävät älykkyystesteissä hyvin? Vaikka he ovat tuskin jalallaan astuneet kaupunkeihin ja ns. sivistyskielten puhuminen tai latte kylddyyri ovat täysin vieraita asioita. Mutta kyllähän sitä tyhmät pärjää mongolian talvisilla aavikoilla ja napajäätiköillä.?
 
Viimeksi muokattu:
On hassua, että näissä kysymyksissä aina törmätään väitteisiin, että älykkyystestit eivät "näytä oikeita lukemia".

Useimmiten selityksenä on huono kielitaito, huono kulttuurin tuntemus tai "se ettei kyseinen ihmisryhmä ole elänyt länsimaisessa kaupunkikulttuurissa kuin x vuotta".

Testit nayttavat tasan sita mita mitataan. Ja sita mitataan, mita tarvitaan. Naihin on ihan turha sekoittaa mitaan lahtokohtaisesti rasistista kulttuurirelativistista lassytysta.
Kiinassa useimmat 50-60 -vuotiaat ihmiset viettivat lapsuutensa suunnattoman nalan ja puutteen vuosina Maon Great Leapin katastrofaalisen agri-politiikan seurauksena. Silti he saavat testatessa erilaisissa visuaalisen paattelyn testeissa keskimaarin korkeampia tuloksia kuin nykypaivan eurooppalaiset nuoret. He ovat elaneet piktogrammoihin perustuvan kirjoitusjarjestelman kanssa koko elamansa, itse asiassa kahden jos kavivat koulut ennen kulttuurivallankumousta. So what?

Jos jotain suoritus-metricia mitataan, se johtuu siita etta halutaan mittaustuloksia, ei selityksia. Jos tallainen ajattelu leviaa joskus TKK:n paasykokeisiin on Suomi oikeasti hukassa. HKKK:n osalta ei ole niin valia...:D

EDIT: poistettu krapulaa vahan kaikkialta
 
Viimeksi muokattu:
Testit nayttavat tasan sita mita mitataan. Ja sita mitataan, mita tarvitaan.

Aika vahvasti Suomen puolustusvoimat ja Yhdysvaltain asevoimat tuntuu luottavan psykometristen mittausten tuloksiin.

G-faktorista

G-faktorilla tarkoitetaan yleistä älykkyyden tekijää (general intelligence). Se on tärkein
psykometrinen mittari ihmisen kognitiivisia kykyjä tarkasteltaessa (Jensen, 1998). G-faktori on
korkeimman asteen faktori joka voidaan eristä
ä hierarkisessa faktorianalyysissa erilaisia
kognitiivisia kykyjä mittaavista testeistä.
Tämän lähestymistavan tausta-ajatuksena on
faktorianalyysi, jonka alun perin kehitti Spea
rman (Jensen, 1998). Älykkyystesteistä voidaan
yleensä eristää seitsemän faktoria faktorianalyysin avulla: kielellinen sisältö, kielellinen taito,
abstrakti päättely, matemaattinen päättely, visuospaattinen päättely, muisti ja havainnon nopeus.
(Jensen, 1998)

Yleisesti oletetaan, että älykkyys on jossain
määrin periytyvää (Jensen, 1998; Neisser, 1998). G-
faktorilla ajatellaan olevan use
ita biologisia korrelaatteja. Neurobiologisilla tekijöillä kuten
informaation prosessoinnin nopeudella on yhte
yttä g-faktoriin (Jensen 1998). Neuraalisen
johtamiskyvyn ja glukoosiaineenvaihdunnan on myös
ajateltu olevan yhteydessä älykkyyteen (Reed
& Jensen 1992; Haier et al. 1988).
Täysin puhtaita g:n mittareita ei ole, mutta erilai
set kognitiivisia kykyjä mittaavat testit ovat eri
tavoin g-latautuneita (Chabris, 1998). Eniten g-lata
utuneina testeinä, eli testeinä joista g-faktori
voidaan eristää helpommin, pidetään mm. Ravenin Progressiivisia matriiseja, Wechslerin WAIS:a,
sekä WISC:a ja Stanford-Binet’n testiä (Jen
sen 1998; Raven, 2000; Neisser, 1998). Yleisesti
kielellistä kykyä mittaavia testejä voidaan pitää
g-latautuneina (Ree & Earles 1993). Myös testit,
joissa tutkittava joutuu huomioimaan ja määrittelemään asioiden välisiä suhteita, ovat g-latautuneita
(Spearman, 1923). Lisäksi sellaiset testit, joissa tu
tkittava joutuu tekemään valintoja, päätöksiä ja
olemaan ratkaisuissaan kekseliäs, ovat voimakkaa
sti g-latautuneita (Jensen, 1998). G-faktorin on
havaittu olevan lisäksi invariantti paitsi testien kesken, myös kulttuurista toiseen (Jensen, 1998;
Carroll, 1993; Reeve & Hakel 2002). Testitehtävien
monimutkaisuuden kasvaessa kasvaa yleensä
myös testin g-painotteisuus (Jensen, 1998). Tästä
näkökulmasta yleisälykkyyttä eli g-faktoria voisi
ajatella lähinnä kykynä käsitellä
ja hallita menestyksekkäästi monimutkaisia asioita (Jensen, 1998).
G-faktorin hyödyllisyyttä käytännössä on pohdittu palj
on. Yleisesti ollaan kaiketi sitä mieltä, että
g:n ennustavuus on melko hyvä, esimerkiksi työssä
tai koulutuksessa menestymisessä.
(Jensen
1998; Gottfredson 1997, Thorndike 1985). Jotkut so
siaaliset ongelmat kuten syrjäytyminen,
rikollisuus ja alhainen sosioekonominen status liittyvät negatiiviseen korrelaatioon g-faktorin
kanssa (Jensen 1998)

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11120/URN_NBN_fi_jyu-2007274.pdf?sequence=1

Peruskokeen luonteesta

Peruskoe on kykytesti, jota käytetään Puolustusvoimissa selvittämään alokkaan kykyprofiilia ja
siten soveltuvuutta jatkokoulutukseen, kuten aliups
eeri- tai reserviupseeri
koulutukseen. Aineiston
voidaan katsoa edustavan koko populaatiota. Asepalve
lus on suomessa pakollinen kaikille miehille,
ja vain noin 12 % vuosittain jää pois palvelukses
ta joko terveydellisten, uskonnollisten tai eettisten
syiden vuoksi (Puolustusvoimien Esikunta, puhelinkontakti 25.8.2006). Palvelukseen astuneita ja
peruskokeeseen osallistuneita varusmiehiä on tutk
imuksessa keskimäärin 25 000 kpl vuosittain.
Peruskokeiden tulokset löytyivät suurimmalta osal
ta tutkittavia (N = 384 022), puuttuvia tietoja oli
noin 13 prosentilla populaatiosta.


Peruskoe 1 sisältää on kolme osatestiä, visuaalisen päättelyn testin, kielellisen päättelyn testin ja
matemaattisen päättelyn testin. Testit on mu
okattu yksinomaan Puolustusvoimien käyttöön
Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksessa
. Kuviotestistä, sanatestistä ja numerotestistä
on kustakin joka vuosi suoritettu standardointi, ja
laskettu yhteinen p-arvo, jonka voidaan katsoa
vastaavan yleistä kognitiivisen kyvykkyyden profiili
a, eli ns. G-faktoria (henkilökohtainen kontakti,
Puolustusvoimien koulutuksen kehittämisyksikkö)
. Peruskokeen avulla ennustetaan kognitiivista
suoriutumiskykyä.


P1-luku on kolmen osatestin normeerattujen pistemäärien summan normeerattu arvo, jonka
keskiarvo on 5 ja jonka arvot vaihtelevat välill
ä 1 ja 9 (Peruskoe 1, henkilökohtainen kontakti,
Puolustusvoimien Koulutuksen kehittämisyksikkö). P1-luku perustuu g-faktoriteoriaan, ja
Puolustusvoimat on valinnut nämä kolme peruso
minaisuutta omiin tarpeisiinsa vastaavaksi
(henkilökohtainen kontakti, Puolustusvoimien
Koulutuksen Kehittämisyksikkö). Erityisesti
kuviopäättelytestiä voidaan pitää vahvasti g-fakt
orilatautuneeksi (Raven 2000). Peruskoe 1 on
pääsääntöisesti tehty heti asepalveluksen alettu
a pääesikunnan yhtenäisten määräysten mukaisesti
kussakin asepalveluksen suorittamisvaruskunnassa
ja se on pakollinen kaikille alokkaille.
Kokeentekopäiviä on vuosina 1988–1996 aineis
tossa enintään viisi vuodessa, vuodesta 1997
eteenpäin kokeentekopäiviä aineistossa ol
i kuitenkin jopa yli sata vuosittain.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11120/URN_NBN_fi_jyu-2007274.pdf?sequence=1
 
Koska Suomen (ja suomalaisten) itsetunto ei kestä mitään muuta kuin ykkössijaa kaikessa. Maailma on Suomen senpai. Miksei senpai huomaa meitä?!!
On älykkyyttä ja älykkyyttä!

Meet the 10-year-old maths genius who's just enrolled at college
By Lauren Said-Moorhouse, for CNN

Updated 1253 GMT (2053 HKT) March 11, 2015



150309085643-esther-okade-exlarge-169.jpg

Meet Esther Okade, the 10-year-old maths prodigy 4 photos
Esther Okade has always had a flair for math -- and now she's enrolled at college.

(CNN)At first glance Esther Okade seems like a normal 10-year-old. She loves dressing up as Elsa from "Frozen," playing with Barbie dolls and going to the park or shopping.

But what makes the British-Nigerian youngster stand out is the fact that she's also a university undergraduate.

Esther, from Walsall, an industrial town in the UK's West Midlands region, is one of the country's youngest college freshmen.

The talented 10-year-old enrolled at the Open University, a UK-based distance learning college, in January and is already top of the class, having recently scored 100% in a recent exam.

"It's so interesting. It has the type of maths I love. It's real maths -- theories, complex numbers, all that type of stuff," she giggles. "It was super easy. My mum taught me in a nice way."

She adds: "I want to (finish the course) in two years. Then I'm going to do my PhD in financial maths when I'm 13. I want to have my own bank by the time I'm 15 because I like numbers and I like people and banking is a great way to help people."

And in case people think her parents have pushed her into starting university early, Esther emphatically disagrees.

"I actually wanted to start when I was seven. But my mum was like, "you're too young, calm down." After three years of begging, mother Efe finally agreed to explore the idea.

A marvelous mathematical mind

Esther has always jumped ahead of her peers. She sat her first Math GSCE exam, a British high school qualification, at Ounsdale High School in Wolverhampton at just six, where she received a C-grade. A year later, she outdid herself and got the A-grade she wanted. Then last year she scored a B-grade when she sat the Math A-level exam.

I want to (finish the course) in two years. Then I'm going to do my PhD in financial maths when I'm 13.

Esther Okade, 10-year-old college student

Esther's mother noticed her daughter's flair for figures shortly after she began homeschooling her at the age of three. Initially, Esther's parents had enrolled her in a private school but after a few short weeks, the pair began noticing changes in the usually-vibrant youngster.

Efe says: "One day we were coming back home and she burst out in tears and she said 'I don't ever want to go back to that school -- they don't even let me talk!'

"In the UK, you don't have to start school until you are five. Education is not compulsory until that age so I thought OK, we'll be doing little things at home until then. Maybe by the time she's five she will change her mind."

Efe started by teaching basic number skills but Esther was miles ahead. By four, her natural aptitude for maths had seen the eager student move on to algebra and quadratic equations.

And Esther isn't the only maths prodigy in the family. Her younger brother Isaiah, 6, will soon be sitting his first A-level exam in June.

A philanthropic family

Not content with breaking barriers to attend college at just 10 years old, Esther is also writing a series of math workbooks for children called "Yummy Yummy Algebra."

"It starts at a beginner level -- that's volume one. But then there will be volume two, and volume three, and then volume four. But I've only written the first one.

"As long as you can add or subtract, you'll be able to do it. I want to show other children they are special," she says.

Meanwhile, Esther's parents are also trying to trail blaze their own educational journey back in Nigeria.

The couple have set up a foundation and are in the process of building a nursery and primary school in Nigeria's Delta region (where the family are from). Named "Shakespeare's Academy," they hope to open the school's doors in September.

The proposed curriculum will have all the usual subjects such as English, languages, math and science, as well as more unconventional additions including morality and ethics, public speaking, entrepreneurship and etiquette. The couple say they want to emulate the teaching methods that worked for their children rather than focus on one way of learning.

"Some children learn very well with kinesthetics where they learn with their hands -- when they draw they remember things. Some children have extremely creative imaginations. Instead of trying to make children learn one way, you teach them based on their learning style," explains Efe.

The educational facility will have a capacity of 2,000 to 2,500 students with up to 30% of students being local children offered scholarships to attend.

Efe says: "On one hand, billions of dollars worth of crude oil is pumped out from that region on a monthly basis and yet the poverty rate of the indigenous community is astronomical."

While Paul adds: "(The region has) poor quality of nursery and primary education. So by the time the children get secondary education they haven't got a clue. They haven't developed their core skills.

"The school is designed to give children an aim so they can study for something, not just for the sake of acquiring certifications. There is an end goal."
 
Back
Top