Maanpuolustuskorkeakoulun professori: "Armeija on osa työuraa"

Tvälups

Ylipäällikkö
#1
Maanpuolustuskorkeakoulun professori: "Armeija on osa työuraa"
il Lauantai 5.1.2013 klo 12.03 (päivitetty klo 12.36)

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha Mäkisen mukaan varusmiespalvelussa opitaan muun muassa sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan työelämässä.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspedagogiikan professori Juha Mäkinen näkee armeijan osana työuraa, ei niinkään sitä lykkäävänä tekijänä.

- Varusmiespalveluksessa saa monenlaista osaamista, joita voidaan töissä hyödyntää, Mäkinen kertoo.

Professori mainitsee esimerkkeinä muun muassa johtamisen, lääkintäosaamisen, kuljetuksen tai esimerkiksi sosiaaliset taidot.

- Tietenkin sekin on tärkeää, että sitten osaa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mitä erilaisimmissa olosuhteissa, Mäkinen perustelee.

"Ei mahdollista lyhentää"

Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että varusmiespalveluksen lyhentämisellä voisi olla suora vaikutus työurien pidentämiseen.

Sotilaskoulutuksesta vastaavan professorin mielestä varusmiespalvelusta ei ole mahdollista enää lyhentää.

- Se on nyt niin lyhyt kuin se voi olla, ottaen huomioon ne tehtävät mihin siinä pitäisi kouluttautua. Lyhentäminen ei ole realistista, Mäkinen toteaa.

Hänen mukaansa kaikki koulutusohjelmat hajoaisivat, mikäli suoritusaikaa lyhennettäisiin entisestään.

- Siinä tapauksessa koko systeemi pitäisi miettiä uusiksi, mutta se ei liene tarkoituksellista.

Eduskunta hyväksyi viime vuonna lakiesityksen, jonka mukaan varusmiespalvelus lyhenee 15 päivällä. Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuun alusta.
 

yrjö

Kenraali
#2
Mitä työuraan tulee niin siitä nyt voisi ainakin aloittaa, että varusmiestaistelijalle kertyy eläkettä varusmiespalveluksen ajalta.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#3
Tvälups kirjoitti:
- Varusmiespalveluksessa saa monenlaista osaamista, joita voidaan töissä hyödyntää, Mäkinen kertoo.

Professori mainitsee esimerkkeinä muun muassa johtamisen, lääkintäosaamisen, kuljetuksen tai esimerkiksi sosiaaliset taidot.
Rekkamiehet ovat ehdottomasti selvimmin palveluksesta hyötyvä porukka, mutta kun läheskään kaikki eivät niitä lisäkirjaimia ajokorttiinsa intistäkään saa, eikä myöskään tarvitse.

"Lääkintäosaaminen".. Hmm.. Ei varusmiehille tarjottava "lääkintäosaaminen" ole sen kovempaa osaamista kuin SPR:n ensiapukurssi, joka ainakin meillä käytiin jo lukiossa.

Entä se loput 50 %:a varusmiehistä, jotka eivät saa CE-korttia tai nappuloita kaulaan? Mitä heille jää käteen "lääkintäosaamisen" lisäksi? Entä miksi naiset varjellaan tältäkin hyvältä? Kuinka koko muun maailman miehet pärjäävät ilman SA-intiä ja sen johtajakoulutusta?
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#4
skärdis kirjoitti:
Ei varusmiehille tarjottava "lääkintäosaaminen" ole sen kovempaa osaamista kuin SPR:n ensiapukurssi, joka ainakin meillä käytiin jo lukiossa.
Tässä varmaan viittaat SPR:n EA1-kurssiin ? Joka aina silloin tällöin on tarjolla myös kouluissa ?

Tästä olen eri mieltä. Kun seurasin poikani 12 kk palvelusta lääk-au:ksi, niin kyllä siinä matkan varrella aika paljon muutakin tuli esiin.
Tosin, hän palvelikin hieman erikoisessa paikassa eli Suojelukoulussa.

Lainkaan väheksymättä SPR:n arvokasta ja ansiokasta koulutustyötä.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#5
vehamala kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Ei varusmiehille tarjottava "lääkintäosaaminen" ole sen kovempaa osaamista kuin SPR:n ensiapukurssi, joka ainakin meillä käytiin jo lukiossa.
Tässä varmaan viittaat SPR:n EA1-kurssiin ? Joka aina silloin tällöin on tarjolla myös kouluissa ?

Tästä olen eri mieltä. Kun seurasin poikani 12 kk palvelusta lääk-au:ksi, niin kyllä siinä matkan varrella aika paljon muutakin tuli esiin.
Tosin, hän palvelikin hieman erikoisessa paikassa eli Suojelukoulussa.

Lainkaan väheksymättä SPR:n arvokasta ja ansiokasta koulutustyötä.
Tyhmänäkö pidät vai esitätkö vain?

Tuskin kukaan väittää, etteikö lääk-au -koulutus olisi jotain muuta kuin EA1-kurssi. Mutta, moniko varusmies saa lääk-au -koulutuksen?

Kun uutisessa haastatellun proffan puheissa oli kyse nimenomaan työelämästä, niin eipä kyllä tule mieleen ammattia, jossa olisi lääk-au:n papereista varsinaista hyötyä. Se kun ei anna minkään sorttista terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyttä. Sama se on jonkin sotilaspoliisikoulutuksenkin suhteen. Sillä koulutuksella ei pääse edes ravintolaan kahva-apinaksi tai edes festareille keikkaa heittämään. Rattimatit saavat sentään viralliset dokumentit ammattipätevyydestään.
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#6
skärdis kirjoitti:
Kun uutisessa haastatellun proffan puheissa oli kyse nimenomaan työelämästä, niin eipä kyllä tule mieleen ammattia, jossa olisi lääk-au:n papereista varsinaista hyötyä. Se kun ei anna minkään sorttista terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyttä. Sama se on jonkin sotilaspoliisikoulutuksenkin suhteen. Sillä koulutuksella ei pääse edes ravintolaan kahva-apinaksi tai edes festareille keikkaa heittämään. Rattimatit saavat sentään viralliset dokumentit ammattipätevyydestään.
Ainakin meillä kyllä huomioitiin pojan pv-koulutus (tietysti siviilikoulutuksen lisänä) hänen hakiessaan töitä.
Tarkoitatko tuolla rattimatti-esimerkillä, että armeijassa ajettu iso-E tuo ammattipätevyyden ?
 

skärdis

Ylipäällikkö
#7
vehamala kirjoitti:
Tarkoitatko tuolla rattimatti-esimerkillä, että armeijassa ajettu iso-E tuo ammattipätevyyden ?
Jep. Siinäkin täytyy huomata, että Puolustusvoimat oli se joka taipui, ei EU-direktiivi.

Ilmeisesti kuskien puute tai sen pelko oli niin kova, että Puolustusvoimat päätti uudistaa sotilaskuljettajakoulutuksen. Se ammattipätevyyden saavuttaminen nimittäin vaatii ihan oikeasti panostusta (varusmiesten aikaa ja sotavaltion rahaa). Koulutushan on isolta osin jopa siviiliopettajien vetämää.

Toinen vaihtoehto olisi ollut käskeä miehet autojoukkoihin ja ajattaa CE-kortti ilman ammattipätevyyttä. Sotavaltion hommissa ei nimittäin tarvita ammattipätevyyttä, joten kyse on puhtaasta kädenojennuksesta varusmiehille ja yhteiskunnalle.

Ei kaikista tietenkään rekkamiehiä ole tarve tehdä, mutta siviiliopintojen ja varusmiespalveluksen yhdistämisen esimerkkinä tuo on aivan loistava. Valitettavasti useimmille varusmiehille ei vaan ole mitään vastaavaa tarjottavana.
 
#8
Intissä ammattipätevyyden saa jo pelkän C-kortin suorittamisella. Tosin silloin saa ajaa työkseen kuorma-autoa vasta yli 21 vuotiaana. Intin kuljettajakoulutus oli ihan jees mutta muuten tuli ajettua aivan liian vähän. Noh on siitä kuitenkin siviilissä enemmän hyötyä kuin puolenvuoden metsässä ryömimisestä. Terveisin Juuri kotiutunut Ratti matti.
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#9
OK, tiesin kyllä, että tuo PV:n ajokoulutus muuttui tässä taannoin, mutta edellä tuli taas lisää tietoa, ainakin minulle, kiitos nimimerkeille skärdis ja latvasta laho.
 
#10
Tarkennuksena mainittakoot että Intissä C Ja pasi kuljettajat saavat 140 tuntia ammattipätevyyskoulutusta jolla saa ajaa työkseen alle 21 vain pienkuorma-autoa. CE koulutettavat Joita oli 1/12 saapumiserässä santahaminassa vain 2 kaveria, saavat sitten 280 tuntia ammattipätevyyskoulutusta joka oikeittaa koulutuksen mukaisen ajoneuvon ajamiseen samantien. Itse saan ajaa kuorma-autoa vasta vuodenpäästä vaikka C-kortti koulutus onkin käyty.
 

crane

Kenraali
Lahjoittaja
#11
Latvasta laho kirjoitti:
Tarkennuksena mainittakoot että Intissä C Ja pasi kuljettajat saavat 140 tuntia ammattipätevyyskoulutusta jolla saa ajaa työkseen alle 21 vain pienkuorma-autoa. CE koulutettavat Joita oli 1/12 saapumiserässä santahaminassa vain 2 kaveria, saavat sitten 280 tuntia ammattipätevyyskoulutusta joka oikeittaa koulutuksen mukaisen ajoneuvon ajamiseen samantien. Itse saan ajaa kuorma-autoa vasta vuodenpäästä vaikka C-kortti koulutus onkin käyty.
Itse kävin siihen aikaa,jolloin ammattipätevyyshommista ei ollu vielä tietoa, mutta mie sain E-kortin lisäksi hyötyä ADR-kortin kaikkine luokkineen (vaarallisten aineiden kuljetusoikeudet räjähteistä,kemikaalit,ynnämuut).
Täytyy huomioida se,että kaikista Suomen yhdistelmäkuljettjista todella iso osa on käyny intin autokoulun. Ei kuljetusalan oppilaitokset pystyisi tuottamaan tarvittavaa määrää kuljettajia,kapasiteetti yksinkertaisesti loppuu kesken.
Muoks. Pieni eriarvoisuus: TES:issä hyväksiluetaan siviilikoulun käynti osaksi työkokemusta (6kk),mutta ei intissä käytyä koulutusta.
 
Top