"Maanpuolustustahto on vankoissa kantimissa"

Tvälups

Ylipäällikkö
yle 9.1.2014 klo 15:48
Maavoimien esikuntapäällikkö: "Maanpuolustustahto on vankoissa kantimissa"
Maavoimien esikuntapäällikkö Juha-Pekka Liikola ei ole huolissaan maanpuolustustahdon hiipumisesta. Liikolan mukaan puolustushalua uhkaa huono taloudellinen tilanne.

Puolustushalu näkyy Juha-Pekka Liikolan mukaan suomalaisissa alokkaissa. Kuva: Maija Saari / Lehtikuva
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä maanpuolustushalusta. Vuonna 2013 toteutetussa tutkimuksessa 71% vastanneista oli sitä mieltä, että suomalaisten olisi Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen jälkeen puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Tulos on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Maavoimien esikuntapäällikkö Juha-Pekka Liikola ei silti ole huolissaan.

- Minusta tahto on vankoissa kantimissa. Toki muutaman prosenttiyksikön putoama huomataan ja sitä pohditaan, tekijänä voisi olla esimerkiksi taloudellinen tilanne.

Samankaltainen tulos on saatu vuonna 1991, jolloin koettiin myös taloudellisia vaikeuksia.

- Jos koetaan, että on jotakin puolustettavaa, niin silloin tahto on korkeammalla.

"Puolustuskyky on parempi kuin koskaan"
Maavoimien esikuntapäällikkö Juha-Pekka Liikola kehuu suomalaisia nuoria ja alokkaita fiksuiksi ihmisiksi. Hän ei ole huolissaan nuorten ihmisten arvoista tai ajatuksista.

- Kansallisuusaatteen jälkeen tulee mahdollisesti jotakin muuta, ajattelevatko tulevat sukupolvet sitten ehkä Eurooppaa, arvelee Liikola.

Juha-Pekka Liikola on maanpuolustushalun lisäksi tyytyväinen maanpuolustuskykyyn. Hänen mukaansa Suomen puolustuskyky on nyt parempi kuin koskaan aiemmin. Kalusteellinen tilannekin on Liikolan mukaan kohtuullinen.

Tulevaisuus arveluttaa silti maavoimien esikuntapäällikköä.

- Puolustuskyvyn rakentamiseen menee paljon aikaa, mutta se voidaan romuttaa nopeasti, toteaa maavoimien esikuntapäällikkö Juha-Pekka Liikola.
 
"Totta se on, kun se on kirjoitettu" Sano mummivainaa kun kansanlehteä luki...
 
No, tottahan kenraali Liikolan pitää virkansa puolesta lausua positiivisia asioita. Tällä kertaa olen samoilla linjoilla "virallisen liturgian" kanssa. Ei se tahto ole mihinkään kokonaan kadonnut. Talouden ja yhteiskunnan muiden "häiriöiden" vaikutus toki gallupeissa näkyy, ehkä enemmän kuin joskus ennen.
 
Kyky ja tahto ovat kaksi eri asiaa, niitä voitaisiin myös kutsua valmiuksiksi ja motivaatioksi.

Onnistuneeseen maanpuolustukseen tarvitaan molemmat. Maanpuolustuskyky = f(Valmiudet x Motivaatio), jos toinen romahtaa (tai on nolla), romahtaa myös maanpuolustuskyky. Motivaatio on tärkeä osa tahtoa ja kyky puolestaan koostuu valmiuksista, joiden tärkeitä osia ovat koulutus ja taistelumateriaali. Nyt ollaan joutumassa vaarallisile vesille. Supistuvien määrärahojen myötä kärsivät myös hankinnat ja koulutus. Tämä puolestaan vaikuttaa myös motivaatioon, joudumme vaaralliseen kehään, jossa kykyjen lisäksi romahtaa motivaation myöstä myös tahto (Valmius <-----> Motivaatio). Tässä ei toiveajattelusta ja sananhelinästä ole paljoakaan apua.
 
Minä en usko ollenkaan, että maanpuolustustahto on kiinni siitä "paljonko saa liksaa talouden taantuman aikana"....sanoisin, että hevonkukkua. Jos kulloisenkin pankkitilin saldo määrittää suomalaisten maanpuolustustahtoa, niin laitos on lakkautettava täysin perspektiivittömänä huomisaamuna klo 0500 vahvistettua Nato-aikaa. Hyökkääjä alistaa suomalaiset iskemällä pankkien tietoihin kyberillä, tilit nollataan ja homma kaatuu.....

Suomalainen maanpuolustustahto on sellainen juttu, että sitä ei mitata reserviläisten lipitilapiti-kerhojen saunailloissa. Se mitataan tiukan paikan tullen ihan tavisten keskuudessa, halutaanko panna hanttiin hyökkääjälle. Olen saletti, että pääosa suomalaisista ei suostu siihen, että meillä pyyhitään lattiaa noin vain. Ei tavikset ole tyhmiä, vaikka niin halutaan usein ajatella. Kyllä suomalaiset tietävät jetsulleen, mitä hyökkäys kotimaahan tarkoittaa.
 
Kyky ja tahto ovat kaksi eri asiaa, niitä voitaisiin myös kutsua valmiuksiksi ja motivaatioksi.

Onnistuneeseen maanpuolustukseen tarvitaan molemmat. Maanpuolustuskyky = f(Valmiudet x Motivaatio), jos toinen romahtaa (tai on nolla), romahtaa myös maanpuolustuskyky. Motivaatio on tärkeä osa tahtoa ja kyky puolestaan koostuu valmiuksista, joiden tärkeitä osia ovat koulutus ja taistelumateriaali. Nyt ollaan joutumassa vaarallisile vesille. Supistuvien määrärahojen myötä kärsivät myös hankinnat ja koulutus. Tämä puolestaan vaikuttaa myös motivaatioon, joudumme vaaralliseen kehään, jossa kykyjen lisäksi romahtaa motivaation myöstä myös tahto (Valmius <-----> Motivaatio). Tässä ei toiveajattelusta ja sananhelinästä ole paljoakaan apua.

Varustetilanne ei ole edes huono. oikeasti siis. Koulutustaso on asia, jolle on tehtävä jotain, on pakko lähteä kehittämään asevelvollisuutta, jos puolustusratkaisu aiotaan siihen ripustaa. Nyt ei ole hätiä mitiä, mutta ajan oloon tämä tilanne ei vaan riitä.
 
Maanpuolustustahto ja väkivaltakoneisto
10.1.2014 00:47 Susanna Kaukinen

Pohditaanpas hetki suomalaista väkivaltakoneistoa. Kun lähestytään asiaa vapaan vasemmiston tulokulmasta, ajatellaan useimmiten, että valtion väkivaltakoneiston tehtävä on suojella omistavan luokan omaisuutta kansalta.

Tilanne on kuitenkin mutkikkaampi maassa, jossa on ehkä maailman korkein maanpuolustustahto. Suomalaisista miehistä 90% olisi valmiita puolustamaan synnyinmaataan asein ja naisistakin 60%.

Tällainen maanpuolustustahto on nykymaailmassa hyvin, hyvin harvinainen. Miksi me sitten olemme niin hullu kansa, että olemme valmiita tapattamaan itsemme yhteisen puolesta?

Syitä on varmasti monia. Yhtäältä pitkiä aikoja jatkuneet kolonialisoinnit sekä Ruotsin, Venäjän ja Saksan toimesta, historiallisesti sekä EU:n kautta. Me olemme joutuneet elämään herrain saappaiden alla ja todenneet, että olkaamme suomalaisia ja jos ei hyvällä, niin sitten väkipakolla.

Toinen syy on varmasti kansallinen yhtenäisyys, joka tulee yhtenäiskulttuurista, joka Suomessa pitkään vallitsi, eikä sekään ole ollenkaan kokonaan kadonnut, vaikka poliittinen eliitti tekeekin kaikkensa hävittääkseen sen.

Kolmantena syynä lienee se, että kuten jokainen vasemmalta tuleva tietää, mitäpä sitä herrain kartanoita henkensä kaupalla puolustamaan? Niin, miksipä sitä, jos ei rauhan aikana maa ole sellainen, että sitä sodan hetkellä tahtoo puolustaa.

Suomi on kuitenkin ollut hyvin tasa-arvoinen maa ja se luo tältäkin osin suomalaiselle halun puolustaa maata, joka tarjoaa tasapuolisesti kaikille hyvinvoinnin.

Taustalla väijyy vielä yksi erittäin merkittävä seikka, jonka sanon nyt. Suomessa on jotain nykymaailmassa hyvin harvinaista: asevelvollisuusarmeija. Vaikka monet vasemmistolaiset vastustavat tätä järjestelmää jyrkästi, se on vakava erhe!

Asevelvollisuusarmeijan vaihtoehtona on palkka-armeija. Kun pohditaan asiaa nyt väkivaltakoneistokäsitteen takaa, niin huomaatko, hyvä lukija, siinä pienen eron, että maassa on kansanarmeija tai rahalla ohjattava palkka-armeija?

Jos olisit itse styranki ja haluaisit pakotuskoneiston avulla kansan nielemään synkän diktatuurisi, niin kummallakohan se onnistuu helpommin, palkka-armeijalla vai kansanarmeijalla, joka koostuu perheen isistä ja äideistä?

Niinpä. Niinpä, hyvä ystävä, niinpä.

Voikin olla niin, että asevelvollisuusarmeija on juuri se elementti, joka suojelee meitä mitä parhaiten siltä, että eliitin toiminta riistäytyy käsistä ja se kääntää pakotuskoneiston vahvimman osan itseään kansaa vastaan.

Tästä syystä USA:ssa on perustuslaillinen oikeus aseenkantoon, jos olet ihmetellyt asiaa. Oletus on, että jos vallanpitäjät alkavat kaikin voimin toimia kansaa vastaan, voivat kansalaiset ajaa edustustotalolle ja torrakot olalla todeta, että nyt riittää, suksikaa hiiteen.

Näitä tapauksia on muuten myös 1900-luvulta.

Monet vasemmalta ajattelee, että armeijasta pitäisi luopua kokonaan. Mielestäni tämä ajattelu on kestämätöntä, koska se tekee poliisista vahvimman rattaan väkivaltakoneistossa ja koska poliisit ovat ammattilaisia, heitä on paljon helpompi komentaa kansaa vastaan kuin asevelvollisia.

Hyvä lukija, kun luet tätä, kuulut todennäköisyyksien mukaan siihen ryhmään, joka on valmis nostamaan aseen maahantunkeutujaa vastaan. Pohdittavaksesi jätän, oletko valmis nostamaan sen maanmiestäsi tai -naistasi vastaan, joka vastustaa eliittiä, jonka holtittomuus on sinutkin suututtanut?

Mietittäväksesi ehdotan, mikä on se Suomi, jota sinä olet valmis puolustamaan: onko se sen kansa, sen metsät ja rannat vai sen eliitti, joka on perustulain vastaisesti luovuttanut itsenäisyyden Saksalle?

Harkittavaksesi esitän, että ihanko oikeasti ampuisit väkijoukkoon, jossa kaltaisesi perheenisät, perheenäidit ja lapset vastustaa maanpetosta niitä harvainvaltaisia eliitin uppiniskaisia politrukkeja vastaan, joiden ainoa tahto on, jälleen kerran, pitkät leipäjonot?

Niinpä, hyvä ystävä, niinpä.

Maanpuolustusväen tehtävä on puolustaa kansaa ja asevelvollisuusarmeijan tapauksessa armeija on kansaa, itsekin.
 
Sama tekijä, joka suojeli Suomea vasemmiston kiväärilinjan kaappaustouhuilta, suojelee meitä erinimisen eliitin uhalta. Olen tätä itsekin monta kertaa pohtinut. Tämä ajattelu muuten ei ole sveitsiläisillekään vierasta.
 
Ymmärrän, miksi jotkut eivät halua palvella isänmaataan
9.1.2014 20:28 29

Tommi Hermunen

Puoli vuotta varusmiehenä on auttanut minua ymmärtämään, miksi jotkut eivät halua palvella isänmaataan. Joka neljäs mies hakee ja saa vapautuksen armeijasta.
Jos varusmiespalveluksesta haluttaisiin tehdä hyvä diili myös suorittajalleen, varusmiehelle pitäisi antaa opiskeluoikeus sekä mahdollisuus tehdä vapaa-ajallaan töitä. Tällä hetkellä varusmiespalvelusta suorittavan taloudellinen asema on heikompi kuin siitä kieltäytyvän.
Varusmiehen taloudellista asemaa voi kuvailla yhdellä sanalla: kannustinloukku.
Vaikka totaalikieltäytyjä on käytännöllisesti katsoen vanki, hän saa käydä töissä tai opiskella, toisin kuin varusmies. Työnteko ja opiskelu kerryttävät myös eläkettä.
Varusmiehen taloudellista asemaa voi kuvailla yhdellä sanalla: kannustinloukku. Valtio vähentää kaikki varusmiehen tulot suoraan sotilasavustuksesta. Tämä tarkoittaa, ettei varusmiehen kannata tehdä töitä.
Sotilasavustuksessa pitäisi olla tuloraja, jotta kotiutumista odottava varusmies voisi hakeutua työelämään jo ennen palveluksensa päättymistä. Nykyisessä järjestelyssä kotiutuva työtön varusmies ohjataan suoraan sosiaalitukien piiriin.
Tämän lisäksi varusmiespalveluksesta pitäisi saada konkreettista, työelämässä tunnustettua hyötyä, esimerkiksi todistus hankitusta ammattipätevyydestä. Nyt varusmieskeittäjä ei saa hygieniapassia eikä sotilaspoliisi järjestyksenvalvojakorttia. Työelämä ei noteeraa koulutusta, josta ei ole virallista todistusta.
Ehdotan myös, että flunssaiset varusmiehet päästetään viikonlopuksi kotiin – ja varusmiesten majoittumiseen sovelletaan samoja standardeja kuin muuhun asumiseen Suomessa.
Ehdotan myös, että flunssaiset varusmiehet päästetään viikonlopuksi kotiin – ja varusmiesten majoittumiseen sovelletaan samoja standardeja kuin muuhun asumiseen Suomessa.
Nykyään kasarmeilla asutaan rakennuksissa, joissa ei lain mukaan välttämättä saisi asua. Vaikka yli 20 000 nuorta viettää kasarmilla kuudesta kahteentoista kuukautta joka vuosi, sitä ei tulkita vakituiseksi asumiseksi. Keskustelu homekasarmeista tai huonosta sisäilmasta päättyy toteamukseen: "Astma ei synny – se aktivoituu".
Yhtä erikoista on, ettei sairaita varusmiehiä päästetä lomille. Lomien menettämisen pelossa varusmiehet juoksevat Cooperin testejä vaikka kuumeessa.
Varusmiespalveluksesta saisi pienillä muutoksillä nykyistä paremman diilin: sellaisen, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

Kirjoittaja on Brysselissä asuva yrittäjä, joka aloitti heinäkuussa
alokkaana Suomen armeijassa.

http://www.hs.fi/elama/Ymmärrän+miksi+jotkut+eivät+halua+palvella+isänmaataan/a1389165295753
 
Susanna Kaukisen kirjoitus on mielestäni hyvä ja siitä huokuu varsin piristävänä poikkeuksena marxilaisen internationalismin ja Venäjän rauhanaseista vouhottamisen sijaan vahva asevelisosialismin henki.
 
Henk. koht. en usko että perustuslain ja järjen vastaisia hankkeita ja tyrannioita ajetaan Suomen tapauksessa millään yksittäisillä kristalliöillä tai armeijan avulla vaan taktiikkana on hajota ja hallitse, konrollointi ja asteittainen ja hidas muutosprosessi. Tälläisissä tilanteissa mistään (palkka)armeijaa ei tarvita ja mikä kansanarmeija? Reservi ilman aseita, varustusta, koulutusta, organisoitua ja tiedostettua joukkokokoonpanoa jäsenten kesken jne.? Kysytään keneltä tahansa reserviläiseltä että tiedätkö oletko sijoitettu, mihin yksikköön ja osaatko nimetä joukkueesi tai ryhmäsi taistelijoita, mitä varusteita valtio jakaa ja mitä löytyy kotoa. Ei onnistu! :D
 
Samaa mieltä Laamanatorin kanssa. Kaukisen kirjoitus oli järkevä.

Hermusellakin oli hyviä ideoita.
 
Eikä pioneerit panostajan papereita, vaan ainoastaan Räjäyttäjän A-luokan sen erikseen suorittaessaan ja maksaessaan tutkintomaksun ja perusyksiköstä ja saapumiserästä riippuen erisuuruisen määrän pätevyyshakemukseen tarvittavaa työkokemusta kuitenkin max sen 6kk joka oikeuttaa räjäyttäjän A-luokkaan. Aikoinaan jotkut saapumiserät saivat myös B-luokan mikäli osui sopiva tulvakevät kohdalle.
 
Back
Top