Maaseutuviraston siirto tuli ennakoitua kalliimmaksi

[Tvälups]

yle 29.6.2012 klo 19:06
Maaseutuviraston siirto tuli ennakoitua kalliimmaksi
Maatalous- ja maaseututukien maksajaviraston alueellistaminen maksoi noin kuusi miljoonaa euroa. Selvitysmies arvioi hintalapuksi noin kaksi miljoonaa euroa vuonna 2005.

Maaseutuviraston siirtyminen Helsingistä Seinäjoelle tuli selvästi alueellistamisselvityksen arviota kalliimmaksi. Selvitysmies Hannu Pelttari arvioi muutto- ja perustamiskustannuksiksi vajaat kaksi miljoonaa euroa vuonna 2005.

Maaseutuviraston mukaan alueellistamiskustannukset olivat noin kuusi miljoonaa euroa vuoden 2011 loppuun mennessä. Viraston mielestä alueellistaminen tuli suunniteltua halvemmaksi.

Vuodenvaihteessa 2007 - 2008 virasto arvioi kustannuksiksi noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Selvitysmies Pelttari ehdotti viraston sijaintipaikkakunnaksi Lahtea. Maa-ja metsätalousministeri Juha Koreaoja (kesk.) päätti kuitenkin esittää virastoa Seinäjoelle vuonna 2005.

Virasto työllistää noin 200 ihmistä. Alueellistamisen seurauksena henkilöstöstä yli puolet vaihtui. Heistä 12 irtisanottiin.

Maaseutuvirasto vastaa muun muassa maatalous- sekä maaseudun yritys- ja hanketukien maksatuksesta.

*varuskuntien siirrot ne vasta halpoja onkin, siksihän niitä suoritetaan*

 

[Peiper]

Olisi kiva tietää alueellistamisen kokonaiskustannukset. Aivan järjetöntä touhua.

 

[skärdis]

Olisi kiva tietää alueellistamisen kokonaiskustannukset. Aivan järjetöntä touhua.

Toisaalta olisi kiva tietää keskittämisen kustannukset. Ainakin rivityöntekijät maksavat riipaisevan hinnan siitä, että "kaikki" on pitänyt keskittää Helsinkiin. Rivityöntekijän palkasta kuluu aivan liikaa asumiseen, joka on pk-seudulla aivan poskettoman hintaista.

Saksa on hyvä verrokki maasta, jossa kaikkea ei ole keskitetty yhdelle seudulle. Suomalaisittain asunnot ovat Saksassa halpoja ja Berliinissä suorastaan puoli-ilmaisia.

 

[adam7]

Olisi kiva tietää alueellistamisen kokonaiskustannukset. Aivan järjetöntä touhua.

Toisaalta olisi kiva tietää keskittämisen kustannukset. Ainakin rivityöntekijät maksavat riipaisevan hinnan siitä, että "kaikki" on pitänyt keskittää Helsinkiin. Rivityöntekijän palkasta kuluu aivan liikaa asumiseen, joka on pk-seudulla aivan poskettoman hintaista.

Saksa on hyvä verrokki maasta, jossa kaikkea ei ole keskitetty yhdelle seudulle. Suomalaisittain asunnot ovat Saksassa halpoja ja Berliinissä suorastaan puoli-ilmaisia.

Skärdiksellä on pointti, mutta kyllä tällaiset isot liikkeet ideologisista syistä tulevat kalliiksi ja heikentävät organisaation tietotaitoa, jos henkilöstöä melkein täysin uusitaan. Hiljaa hyvää tulee tällaisissa tapauksissa.

Saksan asukastiheys on eri luokkaa joten verrokkina se ei ole kaikkein paras.

 

[skärdis]

Olisi kiva tietää alueellistamisen kokonaiskustannukset. Aivan järjetöntä touhua.

Toisaalta olisi kiva tietää keskittämisen kustannukset. Ainakin rivityöntekijät maksavat riipaisevan hinnan siitä, että "kaikki" on pitänyt keskittää Helsinkiin. Rivityöntekijän palkasta kuluu aivan liikaa asumiseen, joka on pk-seudulla aivan poskettoman hintaista.

Saksa on hyvä verrokki maasta, jossa kaikkea ei ole keskitetty yhdelle seudulle. Suomalaisittain asunnot ovat Saksassa halpoja ja Berliinissä suorastaan puoli-ilmaisia.

Skärdiksellä on pointti, mutta kyllä tällaiset isot liikkeet ideologisista syistä tulevat kalliiksi ja heikentävät organisaation tietotaitoa, jos henkilöstöä melkein täysin uusitaan. Hiljaa hyvää tulee tällaisissa tapauksissa.

En minäkään olemassaolevien toimintojen pakkosiirtoja kannata, mutta kaikkea uutta perustettaessa pitäisi tarkoin pohtia sijoittamista muualle kuin Helsinkiin tai sitten vähitellen siirtämistä.

Onhan näitä aivan onnistuneitakin hajasijoittamisia ollut, kuten Oikeusministeriön toiminnot, jotka ovat jo vuosikymmeniä olleet osittain Hämeenlinnassa.

 

[Mosuri]

Onhan näitä aivan onnistuneitakin hajasijoittamisia ollut, kuten Oikeusministeriön toiminnot, jotka ovat jo vuosikymmeniä olleet osittain Hämeenlinnassa.

Jos laitos alueellistetaan Helsingistä niin onnistumisen salaisuus on se, että laitos sijoitetaan työssäkäyntimatkan päähän Helsingistä. Näinhän on käynyt mm. Lahteen sijoitettujen laitosten ja virastojen kanssa.

Erityisen pimeäksi homman tekee se, että valtio maksaa työmatkakorvauksia.

Alueellistaminen (ennen puhuttiin hajasijoittamisesta) ei ole mikään uusi keksintö vaan se aloitettiin jo 50-luvulla. Tuossa pari viikkoa sitten selailin baarin kirjahyllystä löytynyttä Mitä missä milloin kirjaa olisiko ollut vuodelta 1981. Siinä kerrottiin, että pelkästään puolustuslaitoksen virkoja on siirretty 2000 pois pääkaupunkiseudulta. Artikkelissa myös todettiin, että hajasijoittaminen ei ole tuottanut sellaisa tuloksia kuin toivottu, mutta sitten tulevaisuudessa... Tilanne on edelleenkin sama nyt 30 vuotta myöhemmin - nämä investoinnit kantavat hedelmää sitten tulevaisuudessa.

Se mitä alueellistamisella on saatu aikaiseksi Suomessa on poliittinen tabu aivan kuten muutkin aluepolitiikan tulokset. Suomessahan oli 50-luvulta aina 80-luvun loppuun asti käynnissä neukkulais tyylinen teollistamisohjelma jonka tuloksena perustettiin mm. Kemijärven sellutehdas. Suurimmaksi osaksi kyseinen ohjelma ei pystynyt luomaan pysyviä ja toimintakelpoisia kokonaisuuksia.

 

[skärdis]

Se mitä alueellistamisella on saatu aikaiseksi Suomessa on poliittinen tabu aivan kuten muutkin aluepolitiikan tulokset. Suomessahan oli 50-luvulta aina 80-luvun loppuun asti käynnissä neukkulais tyylinen teollistamisohjelma jonka tuloksena perustettiin mm. Kemijärven sellutehdas. Suurimmaksi osaksi kyseinen ohjelma ei pystynyt luomaan pysyviä ja toimintakelpoisia kokonaisuuksia.

Olisiko raskaallekin teollisuudelle optimaalisin sijoituspaikka pk-seutu? Jotenkin olen luullut, että sellua kannattaa keittää siellä missä on puuta ja hyvät liikenneyhteydet niin metsäpalstoille kuin satamiinkin.

Mikä itku siitäkin syntyisi tsadin kermaperseiden joukossa, jos vaikkapa Suvilahteen olisi tulossa sellukombinaatti. NIMBYt repisivät verkkarinsa - anteeksi, designpöksynsä.

 

[Mosuri]

Se mitä alueellistamisella on saatu aikaiseksi Suomessa on poliittinen tabu aivan kuten muutkin aluepolitiikan tulokset. Suomessahan oli 50-luvulta aina 80-luvun loppuun asti käynnissä neukkulais tyylinen teollistamisohjelma jonka tuloksena perustettiin mm. Kemijärven sellutehdas. Suurimmaksi osaksi kyseinen ohjelma ei pystynyt luomaan pysyviä ja toimintakelpoisia kokonaisuuksia.

Olisiko raskaallekin teollisuudelle optimaalisin sijoituspaikka pk-seutu? Jotenkin olen luullut, että sellua kannattaa keittää siellä missä on puuta ja hyvät liikenneyhteydet niin metsäpalstoille kuin satamiinkin.

Mikä itku siitäkin syntyisi tsadin kermaperseiden joukossa, jos vaikkapa Suvilahteen olisi tulossa sellukombinaatti. NIMBYt repisivät verkkarinsa - anteeksi, designpöksynsä.

A-rapussa asuu Hietalahden telakalla töissä oleva mies- on ilmeisesti jonkin näköinen vaativien hitsaustöiden ammattimies. Ehkä voisin tiedustella häneltä, että sopiiko tuollainen teollisuus "Hietsuun" lähes Tsadin sydämeen?

 

[RDF]

Olisi kiva tietää alueellistamisen kokonaiskustannukset. Aivan järjetöntä touhua.

Toisaalta olisi kiva tietää keskittämisen kustannukset. Ainakin rivityöntekijät maksavat riipaisevan hinnan siitä, että "kaikki" on pitänyt keskittää Helsinkiin. Rivityöntekijän palkasta kuluu aivan liikaa asumiseen, joka on pk-seudulla aivan poskettoman hintaista.

Saksa on hyvä verrokki maasta, jossa kaikkea ei ole keskitetty yhdelle seudulle. Suomalaisittain asunnot ovat Saksassa halpoja ja Berliinissä suorastaan puoli-ilmaisia.

Skärdiksellä on pointti, mutta kyllä tällaiset isot liikkeet ideologisista syistä tulevat kalliiksi ja heikentävät organisaation tietotaitoa, jos henkilöstöä melkein täysin uusitaan. Hiljaa hyvää tulee tällaisissa tapauksissa.

Saksan asukastiheys on eri luokkaa joten verrokkina se ei ole kaikkein paras.

Jos en väärin muista niin saksassa omistusasuminen on harvinaisempaa suomeen verrattuna ja ihmiset suosivat pääosin muita asumismuotoja.

 

[skärdis]

Olisi kiva tietää alueellistamisen kokonaiskustannukset. Aivan järjetöntä touhua.

Toisaalta olisi kiva tietää keskittämisen kustannukset. Ainakin rivityöntekijät maksavat riipaisevan hinnan siitä, että "kaikki" on pitänyt keskittää Helsinkiin. Rivityöntekijän palkasta kuluu aivan liikaa asumiseen, joka on pk-seudulla aivan poskettoman hintaista.

Saksa on hyvä verrokki maasta, jossa kaikkea ei ole keskitetty yhdelle seudulle. Suomalaisittain asunnot ovat Saksassa halpoja ja Berliinissä suorastaan puoli-ilmaisia.

Skärdiksellä on pointti, mutta kyllä tällaiset isot liikkeet ideologisista syistä tulevat kalliiksi ja heikentävät organisaation tietotaitoa, jos henkilöstöä melkein täysin uusitaan. Hiljaa hyvää tulee tällaisissa tapauksissa.

Saksan asukastiheys on eri luokkaa joten verrokkina se ei ole kaikkein paras.

Jos en väärin muista niin saksassa omistusasuminen on harvinaisempaa suomeen verrattuna ja ihmiset suosivat pääosin muita asumismuotoja.

Sellainen käsitys minullakin on, mutta en mielestäni moittinut vain omistusasumisen kalleutta.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että myös vuokrat ovat Tsadissa täysin eri luokkaa kuin Saksalaisissa kaupungeissa. Asuupa suomalainen sitten omistusasunnossa, vuokralla tai jossakin muussa mallissa, niin pk-seudun hinnat ovat jäätäviä suhteessa tuloihin ja ostovoimaan. Herrat toki pärjäävät, mutta kun kaikki eivät voi siviilissäkään olla johtajia.

 

[kimmo.j]

Muistikuvani on hiukan vanha, mutta kavereiden kämppä Kölnissä ei ole halpa, vaikka se ei tarjoa sijainnin, koon, tai muunkaan puolesta mitään luksusta.
Niinpä olen hiukan varovaisesti eri mieltä vuokrien halpuudesta. Vuokraan ei esim kuulunut keittiökaappeja, muovimattoa, yms. Hollanissa on vastaava systeemi. Asumisen kustannukset jakautuvat siis eri tavalla. Lisäksi meillä asunnot täytyy rakentaa täysin erilaisilla erityksillä ja lämmitysratkaisuilla.

Saksalaisessa kulttuurissa on myös sellainen ero suomalaiseen, että heillä on oikeita kaupunkeja hiukan enemmän kuin yksi, meillä ei. Sieläkään ei maaseudulle sijoiteta virastoja.
Saa hermostua kommentista:blush:

 

[Mosuri]

Saksalaisessa kulttuurissa on myös sellainen ero suomalaiseen, että heillä on oikeita kaupunkeja hiukan enemmän kuin yksi, meillä ei. Sieläkään ei maaseudulle sijoiteta virastoja.

Väittäisin, että ongelmana Suomessa on se, että ei ymmärretä taajaman ja kaupungin eroa. Ylipäätänsä ei ymmärretä mitä eroa on urbaanilla elämäntavalla ja kerrrostalossa asumisella.

"Urbanismi on monin tavoin ymmärrettävä käsite. Yksimielisyys vallitsee siitä, että se liittyy kaupunkimaiseen elämäntapaan. Usein urbanismin käsitteeseen liitetään ympäristön toimintojen, väestön ja rakenteiden monipuolisuus. Urbaaniin kaupunkirakenteeseen sisältyy myös vaihtoehtojen mahdollisuus fyysisen ympäristön ja toimintojen kannalta. Esim. alakulttuurit, rock-konserttien lukuisuus, homopaikat, kahvilaelämä, jne. ilmentävät urbaania elämää. Urbaanissa kaupungissa voi kohdata toisia sattumanvaraisesti. Urbaani tila on vapaa kaikille. Siinä se poikkeaa oleellisesti maaseudusta ja kauppakeskuksista, vaikka näitä olisikin jäsennelty urbaania tilaa jäljitellen (kadut, kujat).

Paikkana urbaani alue käsitetään niin, että siellä on ihmisen luomia rakenteita selvästi enemmän kuin sitä ympäröivillä alueilla. Urbaanit alueet ovat kaupunkeja tai taajamia. Kyliä ja maaseudun asutuksia ei yleensä pidetä urbaaneina. Traditionaalista tiheästi rakennettua kaupunkia katuineen ja toreineen saatetaan pitää urbaanina, vaikka ne olisivat vain asuinpaikkoja. Tällaisia vanhoja pikkukaupunkeja on Keski- ja Etelä-Euroopassa paljon. Suomesta poiketen muualla Euroopassa jopa kylät ovat monesti omia pieniä urbaaneja kokonaisuuksia. Suomessa uudempi kyläurbanismi on tehty mahdottomaksi lähinnä autoilua suosivien suunnitteluratkaisujen takia, mikä on sääli maaseutumme rakennetun ympäristön kannalta."

http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_307.html

Väittäisin, että juuri tuo urbaani elämäntapa on sitä mitä haetaan pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta ja Oulusta tai sitten ulkomaiden suurkaupungeista.

Siitä miten hyvin tuossa urbaanisuudessa on onnistuttu suomalaisissa kaupungeissa voidaan toki keskustella ja noissa Suomenkin urbaanin elämäntavan keitaissa on säilynyt paljon "pikkukaupungin henkeä" - varsinkin Turussa tuo on paljolti aistittavissa.

Usein kun juttelen pikkukaupunkien asukkaiden kanssa niin tätä asiaa ei tahdota ymmärtää. Useimmiten saan kuulla pitkän litanian rakennuksista ja laitoksista joita on kyseisessä taajamassa. Jos veljen tytär ei halua opiskella tuotantotaloutta paikallisessa AMK:ssa se koetaan usein petokseksi- "eikö meidän kelpaa" ja vielä kun kaupunginvaltuusto rakensi opiskelija-asuntolaksi sen rivitalon pätkän metsän keskelle- sieltä nuoret voi alle puolessa tunnissa päästä opistekelupaikkaan ja diskoon torin vierelle! Missä vika???

 

[adam7]

Vuokra-asunnot ja omistusasunnot eivät elä omaa elämäänsä hintansa suhteen.

Molempien hinta on, ylläri ylläri, kiinni tarjonnasta ja kysynnästä. Tarjonnan rajoitteita on raakamaan hidas kaavoitus, toimimattomat raakamaan ja kaavoittamattoman maan markkinat, rakennustoiminnan keskittyneisyys, rahoitukseen liittyvät seikat kuten että pitkät laina-ajat ovat ajaneet hinnat ylös, jne. Kysyntään liittyy ensisijaisesti vieläkin jatkuva maaltapako.

Kun Saksassa ei puolet väestöstä, tai enemmän, ole muuttanut taajamiin viimeisen 70 vuoden aikana, niin paikoin tarjonta ja kysyntä eivät ole yhtä epätasapainossa. Ei Suomessa synny mitään takaisinmuuttoa pikkukyliin, vaan kasvukeskuset kasvavat ja syrjäkylät tyhjenevät. Ihmiset muuttavat sekä rahan että laadullisten syiden takia keskuksiin. Ei elämä bortom takana useimmille ole kovin houkuttelevaa. Tuota ei muutaman hallintoyksikön siirto muuta.

 

[skärdis]

Kun Saksassa ei puolet väestöstä, tai enemmän, ole muuttanut taajamiin viimeisen 70 vuoden aikana, niin paikoin tarjonta ja kysyntä eivät ole yhtä epätasapainossa. Ei Suomessa synny mitään takaisinmuuttoa pikkukyliin, vaan kasvukeskuset kasvavat ja syrjäkylät tyhjenevät. Ihmiset muuttavat sekä rahan että laadullisten syiden takia keskuksiin. Ei elämä bortom takana useimmille ole kovin houkuttelevaa. Tuota ei muutaman hallintoyksikön siirto muuta.

Ei kai kukaan virastoja minnekään Vuolijoelle ole ollut sijoittamassakaan. Ei tarvitse mennä kuin Turkuun, niin asuminen on puolet halvempaa kuin pk-seudulla.

 

[kimmo.j]

Juu, Turussa asunnot ovat merkittävästi halvempia kuin pk-seudulla. Kuitenkaan Turkua ja Helsinkiä ei voi verrata samoin kuin Berliini vs Munchen.