Maavoimat aikoo perustaa valmiuspataljoonia yllätyshyökkäyksen varalle

Talvela

Greatest Leader
Kaksi vuotta sitten perustetut valmiusyksiköt kasvatetaan pataljooniksi.
Puolustusvoimat aikoo laajentaa nykyiset Maavoimien valmiusyksikkönsä valmiuspataljooniksi.

Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Pasi Hirvonen kertoo, että suunnitelma on jo valmistelussa. Tarkoitus olisi, että valmiuspataljoonia voitaisiin perustaa parin vuoden päästä.

”Käytännössä ne rakentuvat valmiusyksikkökonseptia täydentäen. Joukkokokoonpanoista tulee vahvempia ja suorituskykyisempiä”, Hirvonen sanoo.

”Tarkoitus ei ole, että perustetaan lisää valmiusyksiköitä, vaan tehdään suorituskykyisempiä ja perusyksikköä [komppania] suurempia joukkoja.”



Valmiuspataljoonat rakennetaan niin vahvoiksi, että ne joissain tilanteissa pystyisivät toimimaan kahdella eri operatiivisella suunnalla.

Nykyiset valmiusyksiköt ovat hyvällä kalustolla varustettuja komppanioita, eräänlaisia pieniä taisteluosastoja. Valmiuspataljoonasta ei ole kuitenkaan tarkoitus rakentaa mitään tuhannen sotilaan joukkoa.

”En anna tässä kohtaa mitään lukuja, koska ne ovat vasta valmistelussa. Meillä on toki tietyt tavoitteet, mutta onko se sitten realismia, niin sen näyttää aika”, Hirvonen kertoo.

”Mielikuvana puhutaan pataljoonasta. Jos haetaan pataljoonalle vertailukohtaa, niin ne löytyvät ennemmin läntisistä organisaatioista ja niistä vahvuuksista kuin meidän perinteisestä pataljoonaorganisaatiosta.”

 
Voisin sanoa että tässä toteutuu se mitä olen vuosia miettinyt. Asepalveluksessa normaalien kiväärikaverienkin koulutus jakautuu kahteen eri tasoon. Jolloin osaamisen taso nousee paremmaksi avain joukoille.

Suurin mutta on se että miten jaetaan niukka kalusto perinteisille joukoille ja uusille valmiuspataljoonille.

Vai puretaanko valmiusprikaatit
 
Viimeksi muokattu:
Voisin sanoa että tässä toteutuu se mitä olen vuosia miettinyt. Asepalveluksessa normaalien kiväärikaverienkin kouutus jakautuu kahteen eri tasoon. Jolloin osaamisen taso nousee paremmaksi avain joukoille.

Suurin mutta on se että miten jaetaan niukka kalusto perinteisille joukoille ja uusille valmiuspataljoonille.

Vai puretaanko valmiusprikaatit
Sanoisin ihan julkisista lähteistä pääteltynä että joukkorakenne on ainakin osittain muuttunut hieman huomaamattakin siitä mitä se oli 2014 siinä ohessa kun on hienosti reagoitu muuttuneeseen maailmaan.
 
Sanoisin ihan julkisista lähteistä pääteltynä että joukkorakenne on ainakin osittain muuttunut hieman huomaamattakin siitä mitä se oli 2014 siinä ohessa kun on hienosti reagoitu muuttuneeseen maailmaan.

Näin olen itsekkin ajatellut. Mutta huollon ihmisenä aina toivoisi että halliin rullaisi uutta tavaraa josta huolehtia. Kattoa kun ne saa ensimmäisen talvinaamio maalauksensa. Tapaa ensimmäiset joukkotuotettavat varusmiehensä. Ja rullaavat ensimmäistä kertaa "loppusotaan" näyttämään mihin kykenevät. Siinä voisi huollon esitaistelijankin silmäkulmaan eksyä joku roska tms.
 
Viimeksi muokattu:
Suurin mutta on se että miten jaetaan niukka kalusto perinteisille joukoille ja uusille valmiuspataljoonille.

Ei kai niiden tarvitse olla erillisiä kokoonpanoja? Kyllä vanhakin järjestelmä mahdollisti vaikka sen että sa-panssariprikaatista perustettiin valmiutta kohotettaessa ensin yksi pataljoona.

Toisaalta voi olla niin että etelässäkin mennään kokoonpanoon jossa on vain joukko erilaisia tst-osastoja yhteisen esikunnan komennossa. Prikaatitasaa ei mitenkään välttämättä tarvita. Tai sitten se käsittää kaikki operatiiviset joukot. Tai sitten jotain ihan muuta...
 
Ei kai niiden tarvitse olla erillisiä kokoonpanoja? Kyllä vanhakin järjestelmä mahdollisti vaikka sen että sa-panssariprikaatista perustettiin valmiutta kohotettaessa ensin yksi pataljoona.

Toisaalta voi olla niin että etelässäkin mennään kokoonpanoon jossa on vain joukko erilaisia tst-osastoja yhteisen esikunnan komennossa. Prikaatitasaa ei mitenkään välttämättä tarvita. Tai sitten se käsittää kaikki operatiiviset joukot. Tai sitten jotain ihan muuta...

Totta.

Nuo valmiuspataljoonat on kyllä hyvä juttu. Ja jos ne ovat taisteluosastoja, niin mitä ensimmäisen tehtävän jälkeen. Lkp on suojattu ottamalla yhteen hyökkääjän kärjen kanssa?

Parasta kalustoa palautellaan taistelukuntoon, kun muu kenttäarmeija marssii Abloy-linjalle?

Olen niin jumissa prikaati tasossa että näen valmiuspataljoonat sodan jatkuessa lisäpalikoina operatiivisten prikaatien hyökkäyksissä. Joiden tarkoitus on hajottaa pysäytetty vihollinen.
 
Viimeksi muokattu:
Niihin -perinteisiin- yksikkönimiin tuskin kannattaa takertua mielikuvissaan. PV varmasti räätälöi monella tavalla yksiköitä - nykyään - ja sovittaa käytössä olevan materiaalin ja henkilöstön parhaalla mahdollisella tavalla niihin.

Ja on sitten varmasti asia, jota ei huolella avata julkisesti eli jääpi meillä arvailujen varaan.

Ketterät, nopeasti jalkeille saatavat valmiit yksiköt....voihan sitä arvailla, miten ne kootaan ja millaisiin ylläripylläreihin niitä valmistetaan.

Miten ymmärsitte tuon: pataljoona tms. voi taistella kahdella alueella yhtäaikaa?

”En anna tässä kohtaa mitään lukuja, koska ne ovat vasta valmistelussa. Meillä on toki tietyt tavoitteet, mutta onko se sitten realismia, niin sen näyttää aika”, Hirvonen kertoo.

Jokaisen reserviläisen, eritoten aktiivin, kannattaa lukea tuo ajatuksella. Kun -pataljoonatason- kehittäminen on jo "realismin" rajoja hipovaa, niin miettikkees sitä isompaan kuvaan. Aivan.
 
Jokaisen reserviläisen, eritoten aktiivin, kannattaa lukea tuo ajatuksella. Kun -pataljoonatason- kehittäminen on jo "realismin" rajoja hipovaa, niin miettikkees sitä isompaan kuvaan. Aivan.

Tässäpä näkyy vuosituhannen alun jälkeen kiristyneen tiedotuslinjan siunaus. Kun SA-vahvuudesta puhutaan kokonaislukuina - 200 000 vai 700 000 - eikä joukkomäärinä muiden maiden tapaan, luodaan suurelle yleisölle fantasiatodellisuus jossa ABC-aseman analyysi tekee Suomesta sotilaallista supervaltaa. Tämä ehkäisee liittoutumishalukkuutta ja vaatimuksia puolustusmenojen korottamisesta.

Joukkomäärät - vaikkapa pataljoonatasolle ilmoitettuna - olisivat jo nyt aika karuja, ennusteet tulevaisuudelle vielä karumpia jos rahoitus ei muutu. Se, ettei asioita ilmoiteta Ruotsin tapaan tai edes 1990-luvun Suomen malliin, on kovasti omaan jalkaan ampumista.
 
- 200 000 vai 700 000 - eikä joukkomäärinä muiden maiden tapaan, luodaan suurelle yleisölle fantasiatodellisuus jossa ABC-aseman analyysi tekee Suomesta sotilaallista supervaltaa. Tämä ehkäisee liittoutumishalukkuutta ja vaatimuksia puolustusmenojen korottamisesta.

Aivan. Ja kolikon kolmas puoli on se, että tiukalle mentäessä se massa on lihaa kulli kädessä. Noin rumasti sanottuna.
 
Aivan. Ja kolikon kolmas puoli on se, että tiukalle mentäessä se massa on lihaa kulli kädessä. Noin rumasti sanottuna.

Jos aikaa on.... Nythän palvelusaikoja ilmeisesti uudistetaan monen kerroksen väkeen - olisiko paikka lyhentää lyhintä palvelusaikaa jotta resursseja saataisiin isommalle joukolle valmiusyksiköissä palveleville? Samalla voitaisiin varusmiespalveluksen kattavuutta uudistaa - 1/3 ikäluokasta palvelee on tuskin kestävä taso.
 
Niin no, PR tai AK tarvitaan kuitenkin, koska TSTOS:n ei ole järkevää ja tehokasta toimia ilman ylempää johtoporrasta joka koordinoi niiden toiminnan operaatioiksi.

Ilman muuta tarvitaan joku ylempi tasa. Se voi kuitenkin olla muutakin kuin se virallisten kaavioiden kolmipataljoonainen valmiusprikaati. Olen ollut siinä uskossa/käsityksessä että homma kehittyisi vähän joustavampaan ja monimuotoisempaan suuntaan.
 
Eli emme ole huolissamme niistä messuesitteiden valmiusprikaateista. Muitakin huolenaiheita valitettavasti riittää...
No, sanotaanko niin että kyllä meillä oli jo WWII aikoihin kyky joustavasti muodostaa erilaisia yhtymiä tarpeen mukaan. Ei se kyky mihinkään ole kadonnut. Joku prikaatin himmeli tietysti täytyy olla lähtökohtana, mutta se muokkaantuu siitä kyllä sujuvasti.
 
No, sanotaanko niin että kyllä meillä oli jo WWII aikoihin kyky joustavasti muodostaa erilaisia yhtymiä tarpeen mukaan. Ei se kyky mihinkään ole kadonnut. Joku prikaatin himmeli tietysti täytyy olla lähtökohtana, mutta se muokkaantuu siitä kyllä sujuvasti.

En olisi näin kiinnostuneena reserviläisenä huolissaan siitä, onko ylempi johtoporras kiinteä rykmentti, joustava prikaati tai vaikka maavoimien esikunta, mutta olisin itse ennen kaikkea huolestunut siitä, että meillä on tuskin manööveripataljoonia, kutsuttiinpa niitä operativiisiksi tai kynnysjoukoiksi tai alueellisiksi, riittävästi Suomen kokoiselle alueelle.

Itse veikkaisin, että 2020-luvun lopulla puhumme operatiivisten joukkojen yksiköistä (=komppanioista) joista kasataan sitten taisteluosastoja tehtävään liittyen.
 
Mulle on aivan ok se, että PV tiedottaa alussa mainitulla tavalla, valitusta asiasta ja itse päättää mitä siitä tiedottaa.
Sekin on mulle ok, että Suomessa maanpuolustuksesta tiedotetaan painottamalla reserviläislihan määrää. Jo Stalinin ajoilta meille on tuttu sanonta " Määrälläkin on laatunsa". Sillä on kaikessa ihan oikeasti merkitystä.

Se mitä PV sitten oikeasti suunnittelee ja tekee ei tietenkään kuulu tarkoin tänne mpnet ja ABC baari-keskusteluun. Tavallaan pidän hienona sitä, mitä enemmän asiat ovat epäselviä. Maskirovka on pelin nimi ja sitä pitää osata pelata. En ole niinkään huolissani päätöksenteosta. Meillä on kansanedustajat sitä varten ja baareista ei tarvitse mielipiteitä kysellä. Jaksan luottaa siihen että se malli on toimiva, vaikka siinä jotkut perinteisesti ovatkin maanpuolustamista vastaan.
.
 
No, sanotaanko niin että kyllä meillä oli jo WWII aikoihin kyky joustavasti muodostaa erilaisia yhtymiä tarpeen mukaan. Ei se kyky mihinkään ole kadonnut. Joku prikaatin himmeli tietysti täytyy olla lähtökohtana, mutta se muokkaantuu siitä kyllä sujuvasti.

Aivan.

Toki olisi ollut hienoa jos voimat olisi riittäneet 5-6 alueellisen himmelin tekoon. Ja niin että jokaisessa himmelissä olisi ollut sopivasti räätälöityjä taisteluosastoja. Niin Koillismaan kuin Kymenkin tarpeisiin.

Nythän noita himmeleitä on joidenkin messuesitteiden mukaan kolme.

Jotenkin amatööristä tuntuu ahdistavalta, että Oulussa olevasta himmelin esikunnasta johdettaisiin Ivalossa ja Ilomantsissa olevia taisteluosastoja. Kun Rähinä olisi päällä.
 
Aivan.

Toki olisi ollut hienoa jos voimat olisi riittäneet 5-6 alueellisen himmelin tekoon. Ja niin että jokaisessa himmelissä olisi ollut sopivasti räätälöityjä taisteluosastoja. Niin Koillismaan kuin Kymenkin tarpeisiin.

Nythän noita himmeleitä on joidenkin messuesitteiden mukaan kolme.

Jotenkin amatööristä tuntuu ahdistavalta, että Oulussa olevasta himmelin esikunnasta johdettaisiin Ivalossa ja Ilomantsissa olevia taisteluosastoja. Kun Rähinä olisi päällä.
Alueelliset himmelit on sellaisia ettei himmeleissä ole koko totuus. Alueelliset joukot, paikallisjoukot ja operatiiviset joukot ovat kuitenkin yhtä pakettia.
 
Alueelliset himmelit on sellaisia ettei himmeleissä ole koko totuus. Alueelliset joukot, paikallisjoukot ja operatiiviset joukot ovat kuitenkin yhtä pakettia.

Varmasti.

Toki mielellään tietäisi jotain noista kolmesta himmelistä. Ettei saarnaisi päin mäntyjä omia arvauksiaan
 
Back
Top