Maavoimat aikoo perustaa valmiuspataljoonia yllätyshyökkäyksen varalle

Noista tulee ilmeisesti jonkin tasoisia palokuntia jotka rientävät apuun kun vastapuoli on pudottanut 3 pataljoona jonnekin.
 
Varmasti.

Toki mielellään tietäisi jotain noista kolmesta himmelistä. Ettei saarnaisi päin mäntyjä omia arvauksiaan
Ajattele se vaikka niin että kaikki himmelit on vain viitteellisiä, koska joku lähtökohta pitää olla että jotakin mitä voi soveltaa.
Näinhän se on kaikkialla maailmassa. Tuskin missään on yhtäkään joukkoa joka on himmelin mukainen :)
 
Ajattele se vaikka niin että kaikki himmelit on vain viitteellisiä, koska joku lähtökohta pitää olla että jotakin mitä voi soveltaa.
Näinhän se on kaikkialla maailmassa. Tuskin missään on yhtäkään joukkoa joka on himmelin mukainen :)

Ymmärrän mitä tarkoitat. Ja uskon jopa sen perusteella mitä olen julkisista lähteistä lukenut, niin osaan kuvitella nuo himmelit joten kuten. Toki myös kiitos kertaamisen olen lukenut IV:n alaista materiaalia joka auttaa luomaan päässä vaikka millaisia himmeleitä.

Enemmän minua huolettaa se, että kun joudun taas olemaan jossain yhteydessä se luotettava reserviläinen. Joka joutuu paikkaamaan PV:n tiedotuksen paikallistason. Ja selittämään miksi on olemassa vain 3 alueellista taisteluryhmää/prikaatia. Eikö koko maata puolusteta? Voiko yksi tuollainen organisaatio johtaa taisteluosastoja Utsjoelta-Ilomantsiin? Jne.

Jos joudun olemaan se päivärahaton ressu joka koko kyläyhteisössä paikkaa tätä tiedostusosastoa, niin haluisin puhua muutakin kuin arvauksiani :)
 
Noista tulee ilmeisesti jonkin tasoisia palokuntia jotka rientävät apuun kun vastapuoli on pudottanut 3 pataljoona jonnekin.

Uskottavan valmiuden kehittäminen on hintansa väärti, jos se estää alkujaankin pudottelut. Kakku paloi pohjaan, jos operaatio alkaa oikeasti. Sitten palokunnalla on jo kiire ja ruumiita tulee ja kriisin ratkaiseminen vaikeutuu.

Esim. pohjois-Ruotsin harjoitus on myös valmiuden näyttämistä, samalla osoitetaan tiettyä kv-tasoa eli yrittäjän näpit voivat palaa huolella.

Voisin kuvitella, että ko. joukkojen käytettävyys myös kv-kuvioissa on vähintään kohtuullinen.
 
Enää vaan on sellainen onkelma, että kun populaatiota halutaan keskittää kaupunkeihin (mielellään Helsinkiin) niin voidaan ehkä kyseenalaistaa näiden palokuntien merkitys, kun paikalla on ainoastaan palopäällikkö ja kaksi lakeijaa á la Lappi, jossa kahden tinanapin saapuminen pääkallopaikalle kestää kaksi tuntia ja tapaus voi olla kissan tuominen alas puusta tai sitten Heat-leffan tyylinen pankkiryöstö. Saa toki lyttää tälläisen "pessimisti ei pety"-tyylisen lähestymistavan...
 
Totta.

Nuo valmiuspataljoonat on kyllä hyvä juttu. Ja jos ne ovat taisteluosastoja, niin mitä ensimmäisen tehtävän jälkeen. Lkp on suojattu ottamalla yhteen hyökkääjän kärjen kanssa?

Parasta kalustoa palautellaan taistelukuntoon, kun muu kenttäarmeija marssii Abloy-linjalle?

Olen niin jumissa prikaati tasossa että näen valmiuspataljoonat sodan jatkuessa lisäpalikoina operatiivisten prikaatien hyökkäyksissä. Joiden tarkoitus on hajottaa pysäytetty vihollinen.
Iskukykyisiä yksiköitä ei ole koskaan liikaa, varsinkaan jatkuvassa koulutuksessa olevia. Paikallisjoukot tuskin pystyvät hyökkäyksellisiin operaatioihin ja kärkiprikaateilla on varmasti kädet täynnä työtä. -> Lisää työkaluja sodanjohdolle.
 
Iskukykyisiä yksiköitä ei ole koskaan liikaa, varsinkaan jatkuvassa koulutuksessa olevia. Paikallisjoukot tuskin pystyvät hyökkäyksellisiin operaatioihin ja kärkiprikaateilla on varmasti kädet täynnä työtä. -> Lisää työkaluja sodanjohdolle.

Kalustohan nyt puretaan noilta muilta sodan ajan joukoilta. Mutta on jo puoli voittoa että on olemassa voimakas nyrkki ensimmäiseen tehtävään. Vaikka muuten lopullinen joukko perustettaisiinkin vasta liikekannallepanon osuessa tuulettimeen.

Olen vain sen verran vanha että minulle jotenkin oikea oppimen hyökkäys tapahtuu prikaati-90 + erillinen jääkäripataljoonan suorittamana. (Jossa itse olisin mukana koukkaamassa jääkäripataljoonan huoltokomppanian mukana pitkin Kainuun soita). Kun ajatus on näin lukossa niin sehän tarkoittaisi sitä että minun mieliksi valmiuspataljoona suorittaisi ensimmäisen vastaiskun. Irtaantuisi tehtävästä ja lähtisi mukaan kun jääkäriprikaati lähtee lyömään pysäytetyn vihollisen taistelujärjestystä.

Ja kaikilla näillä joukoilla olisi oma kalustonsa. Joka olisi parasta mitä Suomesta löytyy
 
Venäjän nykyinen doktriini ja se, miten Venäjä on sitä soveltanut aiheuttaa kyllä varmasti päänvaivaa näistä asioista päättäville.
Nyt kun pitäisi olla kyky sekä naapurin rajoitettujen operaatioiden nopeaan torjuntaan, että kuitenkin sitten olla valmis ottamaan vastaan se, mikä yhteenottoon ryhtymisestä seuraa - eli todennäköisesti eskalaatio isomman mittakaavan konfliktiksi. Sen lisäksi, että pitää olla hyvä valmius, pitää siis olla myös riittävän suuri, riittävän hyvin koulutettu ja riittävän hyvin varustettu - perinteisin termein - sodan ajan joukko.

Ukrainassahan on nähty sekä se, mitä tapahtuu, kun valmius ei ole riittävä, että mitä tapahtuu, kun sodan ajan joukon suorituskyky ei riitä. Ensin menetettiin Krim ja Donbass, ja vaikka valmius saatiinkin kohdalleen myöhemmin, ei Ukraina voi lähteä takaisinvaltausoperaatioon ja eskalaatioon, koska eskalointi ei suosisi Ukrainaa sen vuoksi, että Ukrainan sodan ajan suorituskyky ei riitä alkuunkaan. Venäjän sodankäyntitavan torjuminen vaatii yhtäläisesti kumpaakin kykyä: pelkkään valmiuteen panostamalla Venäjä murskaa määräylivoimalla, pelkkään liikekannallepannun sodan ajan joukon vahvuuteen panostamalla Venäjä nappaa kaiken, mikä on löyhästi kiinni.

Itse näkisin, että ilman lisärahoitusta tästä yhtälöstä ei tule yhtään mitään.

Tai sitten on leikattava asevelvollisuuden yleisyydestä yhä enemmän, ja asevelvollisten määrän vähentäminen tai osan palvelusajan muuttaminen kasarmilla vähän kääntymiseksi ei taas palvele suurstrategisella tasolla maanpuolustusta kovin hyvin - asevelvollisuuden hyväksyttävyyshän kuitenkin nojaa siihen, että mahdollisimman moni suorittaa sen mahdollisimman mielekkäissä tehtävissä, jotta maanpuolustuksesta tulee mielekkään oloinen kuva. Varusmiehet eivät ole pelkästään vahvuusnumeroita paperilla tai prosenttiosuuksia ikäluokasta, vaan heistä jokainen on jonkun poika ja tyttären- ja pojanpoika; mahdollisesti veli, serkku, poikaystävä, tulevaisuudessa avo- tai aviomies, isä, setä, eno, isoisä. Jos Puolustusvoimat menettää otteen merkittävästä osasta miesikäluokkaa, vieraantuu tämä osuus ja myös heidän läheisensä maanpuolustuksesta, eivätkä he koe sitä enää heidän asianaan ja velvollisuutenaan. Tällä tavoin ei menetetä pelkästään sitä yhtä sotilasta, vaan mahdollisesti tulevien ikäluokkien sotilaita ja myös yleisesti positiivista ja velvollisuudentuntoista suhtautumista maanpuolustukseen jopa suvun verran.

Miettikääpä sitä tilannetta, että toteutetaan vähän kaikkia kun raha ei riitä: valmius jää välttäväksi (virallisesti toki riittäväksi) ja varusmiehien varaan, ja samalla emme saa enää riittävää määrää osaavia joukkoja reserviin, ja lopulta eduskunta päättää lakkauttaa asevelvollisuuden sen kannatuksen huvettua. Helvetti sentään.
 
Iskukykyisiä yksiköitä ei ole koskaan liikaa, varsinkaan jatkuvassa koulutuksessa olevia. Paikallisjoukot tuskin pystyvät hyökkäyksellisiin operaatioihin ja kärkiprikaateilla on varmasti kädet täynnä työtä. -> Lisää työkaluja sodanjohdolle.
Riippuu. Jos pataljoona lähtee valtaamaan jotain kohdetta takaisin komppanialta VDV:itä kaksisuuntaisella pihtiliikkeellä 1:3 + lisäksi vielä 1 komppania reservissä valmiina iskemään heikkoon kohtaan ja epäreilutuli on pitänyt joukon hereillä edellisen yön niin ei tuo herkkua olisi.
 
Miettikääpä sitä tilannetta, että toteutetaan vähän kaikkia kun raha ei riitä: valmius jää välttäväksi (virallisesti toki riittäväksi) ja varusmiehien varaan, ja samalla emme saa enää riittävää määrää osaavia joukkoja reserviin, ja lopulta eduskunta päättää lakkauttaa asevelvollisuuden sen kannatuksen huvettua. Helvetti sentään.
Tämän päivän uhkiin vastaamisessa ovat olennaisessa osassa välittömään reagointiin kykenevät joukot. Niitä on oltava riittävä määrä ja niiden on oltava palveluksessa olevia joukkoja, koska muuten reagointikyky muuttuu liian hitaaksi.
Suomessa puhumme silloin käytännössä palkatusta väestä ja varusmiehistä koostuvat joukot.
Se ei ole mistään varsinaisesti pois, eikä myöskään sinänsä synnytä merkittäviä lisäkustannuksia. Tarvittava henkilöstö on jokatapauksessa rivissä, kalusto on joka tapauksessa heillä käytössä. Valmius ei ole koulutuksesta pois, valmiusyksikkökokemusten mukaan päinvastoin.
Reserviin lähtee sama määrä "ukkoja ja akkoja" jokatapauksessa, mutta kenties vähän aikaisempaa paremmin koulutettuna.

Valmius ei ole tälläkään hetkellä tasolla "välttävä" - se on parempi - ja jatkossa se on näillä suunnitelmilla vieläkin parempi. Pitää koko ajan realistisesti muistaa uhka mihin vastataan ja suhteuttaa tarvittava valmius siihen.
Minä en näe tässä mitään merkittäviä ongelmia, päinvastoin mahdollisuuksia ja poikkeuksellisesti jopa ilman kolmanteen potenssiin nousevia lisäkustannuksia.
 
PVKOM eilen sivusi näitäkin juttuja Ykkösaamussa. Joskus olisi kyllä kiva ressuna osallistua harjoitukseen, jossa katsottaisiin millä aikataululla saataisiin pumppu kasaan, varustettua ja homma toimimaan.
https://areena.yle.fi/1-4575956

"En lähde tässä erittelemään PV:n puutteita, koska se saattaisi kiinnostaa muita tekijöitä... mutta mainittakoon, että olisi helpompi tehdä selontekoa materiaalista mistä meillä ei ole puutteita: ruoka on paskaa, mutta sitä on riittoisasti."
 
PVKOM eilen sivusi näitäkin juttuja Ykkösaamussa. Joskus olisi kyllä kiva ressuna osallistua harjoitukseen, jossa katsottaisiin millä aikataululla saataisiin pumppu kasaan, varustettua ja homma toimimaan.
https://areena.yle.fi/1-4575956
Hyvä haastattelu, jossa PVKOM vastaa kysymyksiin niin suoraan kuin voi. Katselusuositus :salut:
 
Tämän päivän uhkiin vastaamisessa ovat olennaisessa osassa välittömään reagointiin kykenevät joukot. Niitä on oltava riittävä määrä ja niiden on oltava palveluksessa olevia joukkoja, koska muuten reagointikyky muuttuu liian hitaaksi.
Suomessa puhumme silloin käytännössä palkatusta väestä ja varusmiehistä koostuvat joukot.
Se ei ole mistään varsinaisesti pois, eikä myöskään sinänsä synnytä merkittäviä lisäkustannuksia. Tarvittava henkilöstö on jokatapauksessa rivissä, kalusto on joka tapauksessa heillä käytössä. Valmius ei ole koulutuksesta pois, valmiusyksikkökokemusten mukaan päinvastoin.
Reserviin lähtee sama määrä "ukkoja ja akkoja" jokatapauksessa, mutta kenties vähän aikaisempaa paremmin koulutettuna.

Valmius ei ole tälläkään hetkellä tasolla "välttävä" - se on parempi - ja jatkossa se on näillä suunnitelmilla vieläkin parempi. Pitää koko ajan realistisesti muistaa uhka mihin vastataan ja suhteuttaa tarvittava valmius siihen.
Minä en näe tässä mitään merkittäviä ongelmia, päinvastoin mahdollisuuksia ja poikkeuksellisesti jopa ilman kolmanteen potenssiin nousevia lisäkustannuksia.
Pohdin nyt lähinnä sitä, että mistä se raha VYKS:ien tai siis tulevaisuudessa valmiuspataljoonien pidempään koulutusaikaan otetaan. Sehän on sinänsä erittäin positiivinen asia, että koulutetaan pidemmin ja paremmin edes osa joukoista, mutta jos se olisi tarkoittanut sitä, että niukkutta jaettaessa leikataan sitten muilta, voi sillä olla negatiivisiakin vaikutuksia. Riittikö se hallituksen uudelleensuuntaama 50 miljoonaa tähän, vai oletteko joutuneet tekemään vielä jotain taikatemppuja resurssien riittävyyteen - aiempikin penninvenytys on PV:lta ollut aika ihme jo, muut hallinnonalat sietäisivät ottaa oppia.

Itse olisin ollut taipuvainen siihen, että lisärahoitus sopimussotilaista koottuihin muutamaan valmiuspataljoonaan olisi varmaankin ollut paras vaihtoehto, mutta se ei varmaankaan ollut poliittisesti saavutettavissa. Hyvä jos tosiaan tilanne on kuin kuvailit.
 
Itse olisin ollut taipuvainen siihen, että lisärahoitus sopimussotilaista koottuihin muutamaan valmiuspataljoonaan olisi varmaankin ollut paras vaihtoehto, mutta se ei varmaankaan ollut poliittisesti saavutettavissa. Hyvä jos tosiaan tilanne on kuin kuvailit.
En lähde hihasta heittämään minkä suuruusluokan lisäkustannuksia syntyy jos VYKS:t muuttuvat pataljooniksi. En kuitenkaan usko että kustankukset ovat kovin merkittäviä.
Mitä sitten tulee sopimussotilaspohjaisiin pataljooniin vs nyt suunniteltu malli, niin suorituskykyero ei ole kovin merkittävä. Kustannusero sensijaan on. Yhden sopimussotilaspataljoonan hinnalla pyörii aika monta varusmiespataljoonaa.
Lisäksi pitää varusmiespataljoonista muistaa että niissäkin kaikki avaintehtävät on palkatun väen hoitamia. Sopimussotilasmiehistöllä ei ehkä juurikaan lisäsuorituskykyä saada - kustannuksia kyllä senkin edestä.
 
Kyllä nuo VYKS:it ovat tervetullut lisä verrattuna vanhaan systeemiin.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006024954.html

PVKOM eilen sivusi näitäkin juttuja Ykkösaamussa. Joskus olisi kyllä kiva ressuna osallistua harjoitukseen, jossa katsottaisiin millä aikataululla saataisiin pumppu kasaan, varustettua ja homma toimimaan.
https://areena.yle.fi/1-4575956
Kertaalleen vedettiin läpi. Aikaa meni yllättävän vähän mutta kaaos ja tahti olikin sitten sen mukainen kuten osa toimi sellaiset 12 tuntia väärän joukkueen mukana.
 
En lähde hihasta heittämään minkä suuruusluokan lisäkustannuksia syntyy jos VYKS:t muuttuvat pataljooniksi. En kuitenkaan usko että kustankukset ovat kovin merkittäviä.
Mitä sitten tulee sopimussotilaspohjaisiin pataljooniin vs nyt suunniteltu malli, niin suorituskykyero ei ole kovin merkittävä. Kustannusero sensijaan on. Yhden sopimussotilaspataljoonan hinnalla pyörii aika monta varusmiespataljoonaa.
Lisäksi pitää varusmiespataljoonista muistaa että niissäkin kaikki avaintehtävät on palkatun väen hoitamia. Sopimussotilasmiehistöllä ei ehkä juurikaan lisäsuorituskykyä saada - kustannuksia kyllä senkin edestä.
Voisi kyllä toivoa, että yli puolen vuoden palvelevat varusmiehetkin saisivat kunnon päivärahakorotuksen, luokkaa 3-4 kertaa mitä nyt saavat. Onko se jotain 11 euroa päivässä nykyinen korkein varusmiehen päiväraha luokka. Ja rahat tähän tietysti lisärahoituksena, eikä nykyisistä raameista.
 
Nyt kun on keskusteltu valmiusyksiköistä, valmiuspataljoonista sekä kantahenkilökunnasta muodostetuista valmiusosastoista, niin ei pidä unohtaa rajajoukkoja.

Rajallahan toimii ammattiväkeä joka koulutetaan myös toimimaan sotilaallisesti. Harjoittelevat asioita säännöllisesti.

Ei ne mitään tulivoimaista pataljoonaa vastaa, mutta viivyttävät, hidastavat, kuluttavat, tiedustelevat ja viestittävät johdolle tilanteesta ja näin luovat lisätunteja aikaa rykästä valmiusosastot ja valmiuspataljoonat paikan päälle.

Luulisin tai arvelisin, että rajajoukoista löytyy myös koulutettuja kavereita ilmasta maahan vaikuttamiseen.
Tällaisten kaverien avulla on mahdollista saada hornet pikaisestikkin täsmäpommittamaan jotain aluetta jos tilanne on niin paha, että se tällaista vaatisi.
 
Back
Top