Maavoimat aikoo perustaa valmiuspataljoonia yllätyshyökkäyksen varalle

Nyt kun on keskusteltu valmiusyksiköistä, valmiuspataljoonista sekä kantahenkilökunnasta muodostetuista valmiusosastoista, niin ei pidä unohtaa rajajoukkoja.

Rajallahan toimii ammattiväkeä joka koulutetaan myös toimimaan sotilaallisesti. Harjoittelevat asioita säännöllisesti.

Ei ne mitään tulivoimaista pataljoonaa vastaa, mutta viivyttävät, hidastavat, kuluttavat, tiedustelevat ja viestittävät johdolle tilanteesta ja näin luovat lisätunteja aikaa rykästä valmiusosastot ja valmiuspataljoonat paikan päälle.

Luulisin tai arvelisin, että rajajoukoista löytyy myös koulutettuja kavereita ilmasta maahan vaikuttamiseen.
Tällaisten kaverien avulla on mahdollista saada hornet pikaisestikkin täsmäpommittamaan jotain aluetta jos tilanne on niin paha, että se tällaista vaatisi.

Siellä nopea liikekannallepano on ollut aina tuttua puuhaa, kyllä siellä on varusmiestä ja reserviläistäkin rivissä.
 
Siellä nopea liikekannallepano on ollut aina tuttua puuhaa, kyllä siellä on varusmiestä ja reserviläistäkin rivissä.


Jep. vuonna -83 RVL:n sissikomppaniassa annettiin eräänä yönä hälytys...täyspakkaukset valmista! lähtöön aikaa.....sitten tuli linja-autot pihalle, sukset,ahkiot ja varusteet pakattiin mukaan. Auto lähti..yllätys, yllätys..kohti itärajaa....Pelkosenniemen tien varteen purkauduimme, siitä lähdettiin metsien halki muutaman kymmenen km:n päähän, tapahtuneen maahanlaskun tuhoamiseen. Ja se tuhottiin viimeiseen mieheen.:)
 
Elikkään kärjistäen voi sanoa että tilanteen pahetessa kantahenkilökunta hilpasee ensin poliisin virka-apuosastona, käväisee sitten nopeasti suihkussa ja johtaa valmiuspataljoonaa yllätyshyökkäystä vastaan ja lyötyään sen, juo kahvit ja ottaa hanskaan PERK:stä saapuvat perustetut reservinosastot?
 
Pohdin nyt lähinnä sitä, että mistä se raha VYKS:ien tai siis tulevaisuudessa valmiuspataljoonien pidempään koulutusaikaan otetaan. Sehän on sinänsä erittäin positiivinen asia, että koulutetaan pidemmin ja paremmin edes osa joukoista, mutta jos se olisi tarkoittanut sitä, että niukkutta jaettaessa leikataan sitten muilta, voi sillä olla negatiivisiakin vaikutuksia. Riittikö se hallituksen uudelleensuuntaama 50 miljoonaa tähän, vai oletteko joutuneet tekemään vielä jotain taikatemppuja resurssien riittävyyteen - aiempikin penninvenytys on PV:lta ollut aika ihme jo, muut hallinnonalat sietäisivät ottaa oppia.

Veikkaan että valmiuspataljoonat eivät kovinkaan paljoa vaadi lisärahoitusta koska kerrallaan palvelevien varusmiesmäärien lisääminen on melko maltillista.

Valmiuskomppaniat varmaan hieman kasvavat miesmääräisesti, mutta varsinainen pataljooniksi muodostaminen tapahtuu parin varuskunnan komppanioiden yhdistämisellä ja muodostamalla osa reservistä. Nythän meillä alkaa olla parin saapumiserän verran valmiusmiesreserviä joista on hyvä ammentaa nopeasti kutsuttavia komppania tai pari per joukkoyksillö. "Pataljoonien" taas veikkaisin olevan melko vahvistettuja versioita, missä komppanioiden määrää lisäämällä varaudutaan kahden painopistesuunnan toimintaan kalusto- ja miesvahvuudella.

Esimerkiksi siis arvaan että "Pohjoinen valmiuspataljoona" muodostuu JPR ja KaiPR valmiuskomppanioista + niiden reserveistä. JPR ja KaiPR kouluttavat molemmat hieman enemmän kuin nyt eli n. 1-2 komppanian verran ukkoja per saapumiserä. Nämä muodostavat puolet ValmP ja toinen puolisko tulee reservistä nopeasti kutsuttavina edellisten erien valmareista. Käytännössä PohjVP vahvuus siis on välittömästi n. 3-4 komppaniaa + muutaman päivän säteellä 3-4 res. komppaniaa lisää + näille varattu nopeasti käyttöönotettava kalusto. Valmiuspataljoonia tällä mallilla olisi yhteensä 3-4 kpl vahvuudella 6-8 komppaniaa, eli jokainen valmiuspataljoona voi jakautua about kahteen perinteisen pataljoonan kokoiseen osaan.
 
Hienoa! Kohtahan on merkittävä osa sitten valmiusjoukkojen kautta tulleita.

En tiedä menee raja näistä keskusteltaessa, mutta koska mulla ei ole asiasta oikeasti todellista tietoa niin kai voinen. Mun käsityksen mukaan VYKS on vain valmiuden takia pystyssä oleva organisaatio ja siinä mukana olevat menee sen jälkeen ihan normisti SA-sijoituksiin. Esim. jääkärijoukkue x taisteluosastossa Y voi olla vähän paremmin koulutettu kuin toinen jääkärijoukkue samassa taisteluosastossa. Toinen tullut VYKSin kautta ja toinen ei.
 
Hienoa! Kohtahan on merkittävä osa sitten valmiusjoukkojen kautta tulleita.

En tiedä menee raja näistä keskusteltaessa, mutta koska mulla ei ole asiasta oikeasti todellista tietoa niin kai voinen. Mun käsityksen mukaan VYKS on vain valmiuden takia pystyssä oleva organisaatio ja siinä mukana olevat menee sen jälkeen ihan normisti SA-sijoituksiin. Esim. jääkärijoukkue x taisteluosastossa Y voi olla vähän paremmin koulutettu kuin toinen jääkärijoukkue samassa taisteluosastossa. Toinen tullut VYKSin kautta ja toinen ei.

Varmasti monia eri vaihtoehtoja, tosin ei julkisia.
 
Varmasti monia eri vaihtoehtoja, tosin ei julkisia.
Joo leimakamaa toki. Viestilläni yritin sanoa vaan sitä että jos joku kuvittelee että valtavasti uusia sodanajan joukkoja olisi perustettu valmiusyksiköiden myötä, niin suattaa olla väärässä. Mutta ei tästä tän enempää.
 
En tiedä menee raja näistä keskusteltaessa, mutta koska mulla ei ole asiasta oikeasti todellista tietoa niin kai voinen. Mun käsityksen mukaan VYKS on vain valmiuden takia pystyssä oleva organisaatio ja siinä mukana olevat menee sen jälkeen ihan normisti SA-sijoituksiin. Esim. jääkärijoukkue x taisteluosastossa Y voi olla vähän paremmin koulutettu kuin toinen jääkärijoukkue samassa taisteluosastossa. Toinen tullut VYKSin kautta ja toinen ei.
On sanottu julkisestikin, että VYKSin kotiutumisen jälkeen sen reserviin siirtyvä henkilöstö sijoitetaan joukkueittain sa-kokoonpanoihin. Niiden määrä ei siten muutu miksikään; tosin osa joukkueista on sitten paremmin koulutettuja kuten edellä jo todettiin. Nykyisten VYKSien kokoonpanoja vastaavia muita sa-organisaatioita ei ole olemassa joten vaihtoehtoja ei ole eli ei voida muutakaan tehdä. Ehkä pataljoonan kokoisiin VYKSeihin siirtymisen syistä yksi on juuri tämä.
 
Old boyn viestiin viitaten, olisi kyllä järkevää siirtyä näissäkin tuottamaan perusyksiköitä (esim. JK, PSTO) kerrallaan. (erillisjoukkueet pl.) Panssarijoukoissa on käyty tästä paljonkin julkista debattia vuosikymmenen alussa. Viime vuosikymmenellä tehtiin mm. Leo-koulutuksen alussa sellainen virhe, että komppanioita alettiin tuottamaan pilkoittuina useasta saapumiserästä ("yhdistäminen" KH, joita ei usein ollut), jotta useammalle olisi mahdollisuus vaunukoulutukseen. Sen todettiin ihan julkisesti olevan virhe, ja vuosikymmenen alusta pääosa HÄMPSP tuottamista joukoista on tuotettu kokonaisina reserviin.
 
Back
Top