Maavoimat paljasti suurimman uudistuksensa tällä vuosikymmenellä – Case raskas tykistö

Umkhonto

Ylipäällikkö
Maavoimat paljasti suurimman uudistuksensa tällä vuosikymmenellä – raskas tykistö kokee muodonmuutoksen
b94890f1c4e2404f9d3391cbfb34502a.jpg

Suomen armeijan iltatorjuntakalustoon kuuluu NASAMS-ohjuksia ja ”Sergei”-tykkejä. (KUVA: Reijo Hietanen, Seppo Sirkka)
Julkaistu: 26.2. 15:30


Vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua ja vähän sinistä tai sinivalkoista. Näin Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen kuvailee maavoimien kalustoa.

SAMALLA ilmavoimat ja merivoimat hankkivat kalliita lentokoneita ja laivoja.

– Ainahan olisi helpompi mennä jostakin vanhentuvasta pääjärjestelmästä kokonaan uuteen ja tehdä ikään kuin tällainen sukupolvihyppy, Toivonen sanoo.

Sukupolvihyppyjä tekevät ilmavoimat ja merivoimat. Kun niiden keskeinen pääjärjestelmä tulee elinkaarensa päähän, se on uusittava kokonaan.

Maavoimat sen sijaan osti esimerkiksi käytettyjä Leopard-panssarivaunuja.

– Mutta jos saadaan ostettua hyviä käytettyjä. Ja vielä kustannustehokkaasti. Se on tärkeää myös Puolustusvoimien kokonaisuuden kannalta, Toivonen huomauttaa.


MAAVOIMAT pyrkiikin hyödyntämään kaikki kustannustehokkaat mahdollisuudet. Joskus se vaatii luovuutta. Esimerkiksi Toivonen nostaa ilmatorjunnan, jossa ovat rinta rinnan huippumoderni NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja vanha neuvostovalmisteinen 23 millinen Sergei-ilmatorjuntakanuuna.

– Me kykenemme muodostamaan tällaisia himan epäortodoksisia yhdistelmiä ja näin hakemaan tehokkuutta.

a69c1bb0195e40a3b473573ae76930a7.jpg

Moderni NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. (KUVA: Reijo Hietanen)
a4ead74b79254e9595c8e64c03c5020f.jpg

Ja vanha ”Sergei”. (KUVA: Seppo Sirkka)

Toivosen mukaan maavoimien tämän vuosikymmenen suuri ja kriittisin hanke on johtamisjärjestelmän uudistaminen. Eli siirtyminen M18-nimellä nyt kutsuttavaan nykyaikaiseen järjestelmäalustaan.

– Nyt voidaan jo puhua alustasta, koska se on IP-pohjainen itsestään verkkottuva tiedonsiirtoverkko.

– Se on siinä mielessä kriittinen, että perinteisten radioiden käytettävyys nykyajan taistelukentällä on heikko. Se on iso hanke, joka menee läpi koko maavoimien eri joukkojen ja järjestelmien.


MAAVOIMIEN tämän vuosikymmenen suurin uudistus on niin sanottu ”operatiivinen tykistö -hanke”. Tarkoituksena on hankkia itsenäiseen toimintaan kykenevä 155 millimetrin tykistöasejärjestelmä, joka on moderni, suorituskykyinen ja tietysti kustannustehokas.

019e6135da274f2199927aeba3652d59.jpg

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen. (KUVA: Vesa Moilanen / Lehtikuva)

Tällä on tarkoitus korvata näköpiirissä olevaa merkittävää tykistökaluston poistumaa. Hankinnan valmistelut ovat jo käynnissä.

Maavoimien merkittävimpiä kansainvälisiä harjoituksia tänä vuonna on ensi viikolla Norjassa järjestettävä Cold Response. Maavoimista harjoitukseen osallistuu noin 430 henkilöä ja 130 ajoneuvoa. Moni voisi pitää Norjan isännöimää Cold Responsea Nato-harjoituksena.

– Se on Norjan johtama monikansallinen harjoitus, jossa on vahva Nato-ulottuvuus. Siellä on Nato-maita ja siellä on kumppanimaita, Toivonen sanoo.

Toisin sanoen, siellä on Nato-maita sekä Suomi ja Ruotsi.


PALJON huomiota on herättänyt myös Niinisalossa järjestettävä maavoimien mekanisoitu harjoitus Arrow 16, johon osallistuu Yhdysvaltain joukko-osasto.

Harjoitukseen osallistuvan amerikkalaisen 2. Ratsuväkirykmentin jalkaväkikomppanian sijoituspaikka on Etelä-Saksassa. Sieltä Niinisaloon saapuu noin 160 henkilöä ja 20 Stryker-taisteluajoneuvoa.

Kyse on simulaattoriavusteisesta taisteluharjoituksesta, joka sisältää myös kovapanosammuntoja.

– Yhdysvaltalainen joukko osallistuu yhtenä osana taisteluosastoa koko harjoitukseen, Toivonen sanoo.

333379d9a1cf47c0a29ac74ddb807e45.jpg

Yhdysvaltalaiset Strykerit tulevat Suomeen. (KUVA: GRZEGORZ MICHALOWSKI / EPA)


TOIVOSEN mukaan Yhdysvallat on halukas yhteistyöhön, koska Maavoimat pystyy tarjoamaan monipuolisen harjoitusalustan, jossa on mukana erilaisia aselajitoimintoja.

Yhdysvaltain Euroopan maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Ben Hodges kävi tutustumassa harjoitukseen viime vuonna. Hän näki jo silloin harjoituksen laadun ja toimintatavan.

– Meillä taas on aina kiinnostusta verrata omaa osaamista ammattijoukkoon. Ja vastaavasti yhdysvaltalainen joukko ei tulisi tänne, jos he eivät näkisi saavansa harjoituksesta hyötyä.

– Umpiossa ei voi kehittyä. Yhteistoiminta hyödyttää molempia osapuolia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001126922.html
 
....jaaaaa sitten siirrytään käymään tykistökeskustelua tykistöketjussa, jookosta? Yhdistän nämä sinne kunhan ehdin.

EDIT siirretty parikymmentä viestiä tykistöketjuun, jatketaan keskustelua siellä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top