Maavoimien vaikuttamisharjoitus MVH2013

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
Maavoimien vaikuttamisharjoitus MVH2013 järjestetään Rovajärven harjoitusalueella 13.-24.5.2013. Harjoitusjoukot siirtyvät Rovajärvelle tiistain 14.5. aikana ja keskiviikko 15.5. on ensimmäinen varsinainen harjoituspäivä.

Harjoitus muodostuu tykistön taisteluosasto- ja järjestelmäharjoituksista, maavoimien panssarintorjunta- ja panssarivaunuharjoituksesta sekä rajajoukkojen harjoituksesta.

MVH 2013 harjoituksen johtaa Tykistöprikaatin komentaja eversti Pertti Lahtinen. Järjestelmäharjoitusvaiheen johtaa Tykistökoulun johtaja everstiluutnantti Pertti Holma. Maavoimien panssarintorjunta- ja panssarivaunuharjoituksen (PST/PSV) johtaa Panssarikoulun johtaja everstiluutnantti Asko Kopra. Lapin Rajavartiosto harjoittelee majuri Kaarlo Suoniemen johtamana.

Maavoimien vaikuttamisharjoitus on kehittynyt valtakunnallisesta tykistön ampumaharjoituksesta. Tänä keväänä harjoituksen sisältöä on laajennettu entisestään. Harjoituksessa on merkittävä pioneeriosuus linnoittamisen ja suojan tutkimuksen muodossa sekä panssarintorjuntaharjoituksiin on lisätty nyt myös panssarivaunujoukkoja. MVH2013 on puolustusvoimien suurin ampumaharjoitus vuonna 2013.

Maavoimien vaikuttamisharjoituksen päämääränä on yhtymän vaikuttamisjärjestelmän harjoituttaminen. Harjoituksen tavoitteena on eri toimialojen ja yhteisten suorituskykyjen harjoittaminen osana kokonaistulenkäyttöä ja vaikuttamista sekä tykistöjoukkojen ja kranaatinheitinyksiköiden tulenkäytön osaaminen eri toimintaympäristöissä.

Harjoituksen ensimmäisellä viikolla joukot harjoittelevat toimintaa taisteluosaston tasolla sekä yhteistoimintaa kaukovaikuttamisessa. Tämän harjoitusvaiheen jälkeen joukkojen on osattava pataljoonan tulenkäyttö, pataljoonan komentopaikan toiminta sekä kranaatinheitinkomppanian ja patteriston tilanteenmukainen toiminta.

Harjoituksen toisella viikolla harjoitellaan sotilasalueen tulenkäyttöä, jota tuetaan ylemmän johtoportaan toimenpitein. Panssarintorjuntaharjoituksen osalta harjoitellaan taisteluosaston aselajien ja toimialojen yhteistoimintaa ja aktiivista sekä liikkuvaa panssarintorjuntataistelua.

MVH2013 on samalla aselajien yhteistoimintaharjoitus viesti- ja huoltotoiminnan osalta. Harjoitusvaiheen lopussa harjoitusjoukkojen on osattava useamman tuliyksikön tulenkäyttö niin tulenjohtotoiminnassa kuin ammunnanhallinnassa, liittyminen yhtymän viestiverkkoon ja johtoportaiden johtamistoiminta eri komentopaikoilla. Harjoitusjakso päättyy koulutustarkastusammuntaan.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/mvh2013/Suomeksi/Perustietoa/

Kyllä on tykistön poijilla kommeita vehkeitä.










 
Viimeksi muokattu:
Näitä kuvia katsellessa nousee taas omakin usko Suomen puolustuskykyyn. Kaikista puutteista huolimatta Suomessa on kuitenkin isossa kuvassa osattu tehdä oikeita strategisia valintoja panostamalla yhteen Euroopan vahvimmista ja suorituskykyisimmistä tykistöistä. Uskon, että sen mitä häviämme muihin verrattuna viimeisimmissä high-tech rensseleissä tai putkien määrässä, enemmän kuin voitamme henkilöstön hyvällä koulutustasolla ja asenteella.

Suomessa on kuitenkin ainutlaatuisella tavalla (ainakin ennen) osattu yhdistää sotilaallinen koulutus ja siviiliyhteiskunnan tarjoama osaaminen. Väitän, että ainakin tykistön suhteen meillä huomattavasti paremmin pullat uunissa, kuin monilla ns. ammattiarmeijoilla.

Ylipäätään, ei mielestäni pidä väheksyä suomalaisen keskivertoressun tai varusmiehen aloitekykyä tai taitoja. Vaikka läheskään kaikkea ei pystytäkään kouluttamaan riittävästi, globaalissa mittapuussa laadukkaan koulutusjärjestelmämme ansiosta keskiverto suomalainen oppii samat asiat paljon nopeammin kuin vaikkapa keskiverto venäläinenkään.

Tässä mielessä myös uusi taistelutapa on erittäin tervetullut uudistus, parantamalla tilannekuvaa kaikilla tasoilla, ja antamalla mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon entistä matalammalla organisaatiossa, pystytään asevelvollisuusarmeijan edut hyödyntämään huomattavasti paremmin.

Tämmöinen vuodatus kaatuneiden muistopäivän kunniaksi tällä kertaa, modet voi halutessaan siirtää sopivampaan ketjuun...
 
Miksi ne kirjoitta 13.-24.5.2013...jos se enimmäinen harjoituspäivä on 15:a??

Mitä tykkejä ne on? 152mm Giasint? onko se 152mmH89?
 
Hejsan kirjoitti:
Miksi ne kirjoitta 13.-24.5.2013...jos se enimmäinen harjoituspäivä on 15:a??

Mitä tykkejä ne on? 152mm Giasint? onko se 152mmH89?

Valmisteleva joukko on siellä jo 13:sta päivä.
 
PJ85 kirjoitti:
Kaikki vedettävät tykit (36 kpl) harjoituksessa on 130K54.

Joo kiitos, lujin sen Lavetti 103.

On se ihme että wikipedassa lukee että ne siirtyi kenttäarmeijalta liikúvaan rannikkotykistön ja niitä on vain 15 kpl??

Miten Kainuun ja Karjalan prikaatissa niitä sitten on? ja on 36 niitä
 
Hejsan kirjoitti:
PJ85 kirjoitti:
Kaikki vedettävät tykit (36 kpl) harjoituksessa on 130K54.

Joo kiitos, lujin sen Lavetti 103.

On se ihme että wikipedassa lukee että ne siirtyi kenttäarmeijalta liikúvaan rannikkotykistön ja niitä on vain 15 kpl??

Miten Kainuun ja Karjalan prikaatissa niitä sitten on? ja on 36 niitä

Väärä minulta se on se 130 K 90-60 = 15 kpl ja 130 k 54 = 72 kpl
 
Tähystäjä kirjoitti:
Näitä kuvia katsellessa nousee taas omakin usko Suomen puolustuskykyyn. Kaikista puutteista huolimatta Suomessa on kuitenkin isossa kuvassa osattu tehdä oikeita strategisia valintoja panostamalla yhteen Euroopan vahvimmista ja suorituskykyisimmistä tykistöistä. Uskon, että sen mitä häviämme muihin verrattuna viimeisimmissä high-tech rensseleissä tai putkien määrässä, enemmän kuin voitamme henkilöstön hyvällä koulutustasolla ja asenteella.

Suomessa on kuitenkin ainutlaatuisella tavalla (ainakin ennen) osattu yhdistää sotilaallinen koulutus ja siviiliyhteiskunnan tarjoama osaaminen. Väitän, että ainakin tykistön suhteen meillä huomattavasti paremmin pullat uunissa, kuin monilla ns. ammattiarmeijoilla.

Ylipäätään, ei mielestäni pidä väheksyä suomalaisen keskivertoressun tai varusmiehen aloitekykyä tai taitoja. Vaikka läheskään kaikkea ei pystytäkään kouluttamaan riittävästi, globaalissa mittapuussa laadukkaan koulutusjärjestelmämme ansiosta keskiverto suomalainen oppii samat asiat paljon nopeammin kuin vaikkapa keskiverto venäläinenkään.

Tässä mielessä myös uusi taistelutapa on erittäin tervetullut uudistus, parantamalla tilannekuvaa kaikilla tasoilla, ja antamalla mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon entistä matalammalla organisaatiossa, pystytään asevelvollisuusarmeijan edut hyödyntämään huomattavasti paremmin.

Tämmöinen vuodatus kaatuneiden muistopäivän kunniaksi tällä kertaa, modet voi halutessaan siirtää sopivampaan ketjuun...

Kyllä kait täällä saa vuodattaakin eikä pelkästään yrittää vängätä...
Mutta asiaan, hyvältä näytti kuvat ja ilmeet. Hienoa Rovajärvellä, jatkakaa harjoitusta hyvällä asenteella!
 
Onko tämä Maasotan koulun sissejä?

IMG_0405.jpg

IMG_0416.jpg


http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/mvh2013/Suomeksi/Uutiset/Ammattitaitoa+hiomassa
 
Ivalon räjajääkärit
Metsän möröt näkevät kaiken, mutta kukaan ei näe heitä. Se on rajavartioston tiedustelijoiden tehtävä. Naamioituneena sammalmättääksi miehet makaavat 12 tunnin vuoroissa tarkkaillen vieressä kulkevan tien liikennettä. Liikkua ei saa, eikä pahemmin edes puhua. Muuten vihollinen saattaa havaita.

rvl+maastossa_web4.jpg

rvl+maastossa_web.jpg

rvl+maastossa_web2.jpg


http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/mvh2013/Suomeksi/Uutiset/korpikuusen+kannon+alla
 
Taisteleva metso piinaa puolustusvoimia – "Ruuti on aina kuivaa"
Puolustusvoimat - is : 24.5.2013 18:49

Rovajärven ampuma-alueella Kemijärvellä päättyi juuri maavoimien vaikuttamisharjoitus.

Leirin ammusvarastolla on jo pitkään ihmetelty ärhäkkää metsoa, joka pörhistelee jatkuvasti kaikille ja käy ärhäkkäästi sotilaita päin.

- Pari vuotta se on täällä jo ollut. Se tuntuu olevan koko ajan soitimella. Ruuti on aina kuivaa, kertoo luutnantti Ahti Mannermaa Rovajärveltä.

- Sille ei ole annettu nimeä. Viime syksynä se oli niin kurjassa kunnossa, että ruokin sitä siemenillä.

Metso on erittäin taisteluhenkinen. Se on yrittänyt käydä usein liian lähelle tulleiden sotilaiden päälle. Jatkuvasta soidinvalmiudesta päätellen sitä ei ole ruokittu jarrukiisselillä.

- Ohi kulkiessa olen sille huudellut ja sitä rauhoitellut. Sillä on pyrstö levällään, mutta välillä se käyttää sitä kapeana, Mannermaa kertoo.

Luutnantin koiran kanssa metsolla on jäätävät välit. Koira tuli väliin taannoin, kun metso oli ryntäämässä tankkaamaan tulleen Jääkäriprikaatin osaston kimppuun.

Metson reviiriä on koko ammusvaraston alue. Se pörhisteli näyttävästi edellisen harjoituksen aikana taisteluvälineupseerille, ja tilanteesta saatiin kuvakin.

Rovajärvellä jännitetään, tulisiko aikamiespoikametson elämään perhe. Pari koppeloa nähtiin kuulemma keväällä samoissa maisemissa.

Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa ruuti oli kuivaa myös tykistöllä. Leirillä ammuttiin noin 12 000 kranaattia. Kyseessä oli tykistön, panssarijoukkojen ja panssarintorjunnan ampumaleiri.
 
Tekisivät paistin mokomasta metsosta prkl.
 
Eikös metsoa saa muka metsästää?
 
Metsästysaikojen puitteissa saapi. Pieni jarru se on sotavoimien harjoitteluun yksi kiimainen metsokukko, antaa pojan riekkua. Ne ovat joskus pirun huvittavia, kun ovat siinä kovimmassa letakassaan.
 
Back
Top