Majoitteet

[Creidiki]

Pieni askartelu pitää mielen virkeänä tein jokunen aika sitten louteen täältä löytyvillä ohjeilla. Laavukangasta jäi sen verran yli että laitoin Bilteman solumuoviseen makuualustaa liepeen, jollainen löytyi muinoin savotan makuualustasta.

Vihe-I maksaa kaupassa n 120€, itse tehden selviää ehkä puolella. Ei tuossa tuntipalkoille pääse, mutta onpahan omatekemä

Tuli tehtyä oma vihreästä alumiinipinnoitetusta Nylon-kankaasta jota saa Eurokankaasta ja Shelbyltä, samaa kamaa saa myös Nato-yhteensopivalla Woodland-kuviolla, joka nostaa katu-uskottavutta ja taktisuutta 80%.

Painoa Loue/makuualusta, yhdistelmällä tulee n 1500g ja sellaisenaan tuossa nukkuu korkeintaan kaksi. Ompelemalla 30-40 cm korkea takaseinä voipi nukkua neljäkin henkeä kunhan reput jättää ulkopuolelle.

Jos esim kolmella taistelijalla olisi samanlainen voisi ne pystyttää rinkiin kuten kodan ja tilaa riittäisi 6-8 hengelle.

Tämä iltapäivä menikin sitten tulistellessa.

 

[Samses]

Onnea keksijälle! Uudessa sissiteltassa (www.hawuteltta.fi -saapa nähdä ottaako PV koskaan käyttöön) on osittain sama idea, on 2 erillistä puolikasta joita voi käyttää louteina, tai kaksi puolikasta yhdistämällä saadaan esim. elävän ison kuusen alle piiloon teltta ja elävä puu toimii keskisalkona.

 

[koponen]

Hawuteltta on hyvä. Samalla ajatuksella saa tietenkin monta muutakin vaatetta viritellyksi kuusen juureksi.

Kesäreissuilla loue on muutamaa itiäistä vaille hyvä ratkaisu. Itsellä kun ei ole rajamiehen nahkaa, niin mukana kulkee hyttysaikaan Hennessy Hammock, joku deluxe-mallihan tämä nykyinen on. Ilman tulia majoittuessa erittäin hyvä. Kovemmille keleille on sukuun vakioitu Hillebergin Aktot, kun halvalla saatiin. Ei valittamista siinäkään.

 

[Väijyttäjä]

Onnea keksijälle! Uudessa sissiteltassa (www.hawuteltta.fi -saapa nähdä ottaako PV koskaan käyttöön) on osittain sama idea, on 2 erillistä puolikasta joita voi käyttää louteina, tai kaksi puolikasta yhdistämällä saadaan esim. elävän ison kuusen alle piiloon teltta ja elävä puu toimii keskisalkona.

Käsittääkseni tämä uusi sissiteltta oli taannoin ainakin erikoisrajajääkäreillä koekäytössä, ja osoittautui todellakin hankkimisen arvoiseksi. Kyllä joutaisi wanha sissiteltta päivittää, hidastaa ryhmän liikkumista huomattavasti jos sellaisen antaa märkänä kantoon vaikka minunlaiselle "hernekepille".

 

[Samses]

Käsittääkseni tämä uusi sissiteltta oli taannoin ainakin erikoisrajajääkäreillä koekäytössä, ja osoittautui todellakin hankkimisen arvoiseksi. Kyllä joutaisi wanha sissiteltta päivittää, hidastaa ryhmän liikkumista huomattavasti jos sellaisen antaa märkänä kantoon vaikka minunlaiselle "hernekepille".

Jep. Plus että tämän uuden saa puun alle piiloon, kun nykyinen sissiteltta pitää laittaa puiden väliin eli se näkyy ilmasta oikein hyvin.

 

[Creidiki]

Onnea keksijälle! Uudessa sissiteltassa (www.hawuteltta.fi -saapa nähdä ottaako PV koskaan käyttöön) on osittain sama idea, on 2 erillistä puolikasta joita voi käyttää louteina, tai kaksi puolikasta yhdistämällä saadaan esim. elävän ison kuusen alle piiloon teltta ja elävä puu toimii keskisalkona.

Hawu on varmasti mainio, mutta hinta on aika suolainen, tonni teltasta ja 250 kamiinasta päälle. Rupesi ihan häiritsemään tuo yksittäisten taistelojoiden majoitteiden yhdistämisen mahdollisuus. Saksalaiset taisivat käyttää sitä laajemminkin zeltbahn-kankaidensa kanssa.

kolmijalan varassa seisova "yhdistelmäkota" mahdollistaa avotulen pitämisen sisällä keskellä, mutta jonkinlainen kamiina/keitin ois ässä talveen. Oletetaan että partiota kohti olisi esim turbostove?

 

[kimmo.j]

Savotan sissitelttaa myydään hintaan 1400€+kamina(?€), joten ei halpa sekään.

 

[Raivaaja]

Omaan telttahankintaan liittyen tutkinut millaista nykytekniikkaa on ja tuntuma on että rapakon takana ainakin erikoisjoukot ja vähänkään erikoisemmat joukot majoittuvat yhden hengen, linkitettävissä teltoissa arktisissa vuoristo-olosuhteissa. Mitä mieltä täällä olette onko lämmitetty ryhmäteltta taistelukentällä (vihollinen 5-10km päässä) aikansa elänyt, kun otetaan huomioon lämpöjäljet yms? Hintaahan näille tulee ziljoona jos vaikka komppaniallisellakin miehiä olisi omat tai tst-pari teltat mutta hypoteettisesti.

 

[setämies]

Isoin syy lämmitettävälle telttamajoitukselle taitaa olla se huollollinen ja sitä kautta toimintakuntoa ylläpitävä vaikutus. Jos mietitään tuollaista kahden tai kolmen hengen telttaa talvella, niin ilman lämmitystä siellä on pakkasta, vaikka kuinka olisi majoittujia ja materiaa. Kokemuksesta voin kertoa että pitempiaikainen majoitus alkaa syömään toimintakuntoa iloisen varmasti, kun esimerkiksi makuupussissa on kaikki sulana pidettävä neste ja muu tauhka, kuten esimerkiksi radioiden akkuja. Samalla kuitenkin kosteus kerääntyy kaikkiin mahdollisiin tekstiileihin. Vähän sama ilmiö kuin lumikammissa nukkuessa, mutta kuitenkin niin, että pakkasen merkitys korostuu kosteuden rinnalla. Kammissahan lämpötila on nollan tuntumassa tai plusasteilla.

Kyllä noilla selkeä sijansa on verrattuna esimerkiksi laavuun pakkasella, mutta pitempiaikainen majoitus kylmässä teltassa talvella vaatii vähintään sen, että varusteita pääsee kuivaamaan. Joku lämpöjälki on aika kyseenalainen kun kaksikerroksisenkin lämmittämättömän teltan pystyy bongaamaan lämppärillä ja useimmiten majoituksessa käytetään myös lämpönaamioverkkoja. Tietyn aikaa siis tuollaisella teltalla pärjää ja voi toimia jo olemalla pelkästään kova jätkä, mutta pitempiaikainen toiminta alueella on käytännöllisempää hoitaa tukikohtateltasta eli paikasta jossa on lämmitys.

Isoin plussa tulee siitä että jokainen kantaa oman majoituksensa.

 

[Stagideus]

Nuo majoitteet sinallaan toimivat, mutta niiden kaytto vaatii koko vaatetusmateriaalin perusteellista uudelleenmiettimista, materiaalit ja niiden kayttaytyminen kosteuden kanssa ovat keskeisessa asemassa. Esimerkiksi M05 pakkaspuvun tilalle jokin paremmin taukopukuna toimiva, pieneen tilaan pakkautuva verme, jota voi kayttaa makuupussissa ekstakerroksena.
Toisekseen nuo hifimmat vehkeet ovat yleensa sellaista tavaraa, jonka saa huolimattomasti toimiessaan vasyneena pimeassa metsassa paskottua suhteellisen helposti, verrattuna erittain toimintavarmaan perinteisenmalliseen telttaan.
Hajautettuun taistelutapaan pienemmat partio/ryhmamajoitteet sopivat kuin nyrkki silmaan, alkaen jo bivvybagista ja laavukatoksesta. Nama tosin vaativat taistelijalta aivan erilaista asennoitumista henkilokohtaiseen huoltoon ja toimintakyvyn yllapitoon, kuin perinteinen "ihan vitun sama vaikka varpaat irtoo, kohta paasee nollaamaan lampimaan telttaan, kuka nyt huomisesta huolehtis?"

 

[Victor Charlie]

Laitan tänne. Mode laittaa uuden lirpakkeen, jos haluaa.

Taistelijan opas 2013 ilmoittaa, että telttaan majoitutaan, mikäli korsua ei ehditä kaivaa, tai rakennuksiin tukeutuminen ei ole mahdollista.
Wanhoina hyvinä aikoina rakennuksiin majoituttiin vain ake-tilanteessa, jolloin kellarin pommisuojaan tehtiin suoja-asema. Maastossa taas ainakin puhuttiin aina telttamajoituksesta tai sitten korsuista.

Kuitenkin Suomi on haja-asutuksen ja pikkutaajamien luvattu maa, joten majoitustilaa löytyy kyllä pientalojen, rivitalojen, kesämökkien, julkisten rakennusten ja Lvi-Pöntisen teollisuushallin toimistotilojen verran melkein mistä tahansa vastapuolen oletettujen hyökkäysreittien varrelta. Pommisuojina nämä eivät tietenkään toimi, mutta koska rakennuskantaa on runsaasti, vastapuolen resurssit eivät luultavasti riitä kaikkien rakennusten tuhoamiseen vain varmuuden vuoksi. Varsinkin tiheämmin rakennetuilla alueilla kevyempiinkin rakennuksiin majoittuminen on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, koska puistomaiseen ulkoilualueen metsään naamioitu teltta näkyy kilometrien päähän. Sen sijaan järven rannan ainoaan kelohonkalinnaan ei välttämättä kannata asettua.

Rakennuksiin majoittumisen etuna on ainakin isommat tilat, pienempi lämmittämisen tarve paremman eristyksen vuoksi ja pienempi lämpöjälki, mikäli käytetään vain rakennuksen sisimpiä osia sekä ainakin jonkinlainen suoja sirpaleilta, mikäli lähelle rojahtaa kranaatti tai pommi. Maahan kaivettu teltta toki on tässä suhteessa parempi, mutta talvella kaivaminen on työlästä. Sisäosiin voi myös rakennella sirpalesuojaa hiekkasäkeistä tai muusta materiaalista, eikä tällainen linnoittaminen näy ulospäin. Siirtymisreitit ulos rakennuksesta pitää myös suunnitella siten, että niiden havaitseminen on mahdollisimman vaikeaa. Aukealla paikalla sijaitseva yksinäinen tönö on siis huono vaihtoehto.

Huonoimpana puolena on tietysti se, että talo ei juuri koskaan sijaitse optimaalisella paikalla sodankäyntiä ajatellen, sekä sortumisen ja tulipalon vaarat.

Muita ajatuksia?

 

[baikal]

Victor. Hyvää pohdintaa. Olen vuosia koettanut löytää sen lämpöjäljen, joka kumoaa epäilykseni. Ja se epäilys on, että Suomikaan ei sankarillisessa torjuntavoittotapahtumassa voi olla immuuni asutuskeskusten tarjoamille eduille.

Miettikää nyt vaikka tykistöä. Jokaisen putken taakse pitää hilata kunnon ammuntoja varten yksi kontti ammuksia. Rakennettu alue tarjoaa siviilielämän puitteita viestiin, vesihuoltoon, sähköön, liikenteen lastaus- purkamispaikkoja, kalustosuojaa jne. Ainoa kysymys lienee se, että miten suuri tuon asutuskeskuksen on oltava, jotta se "voi toimia" alustana?

 

[baikal]

Omaan telttahankintaan liittyen tutkinut millaista nykytekniikkaa on ja tuntuma on että rapakon takana ainakin erikoisjoukot ja vähänkään erikoisemmat joukot majoittuvat yhden hengen, linkitettävissä teltoissa arktisissa vuoristo-olosuhteissa. Mitä mieltä täällä olette onko lämmitetty ryhmäteltta taistelukentällä (vihollinen 5-10km päässä) aikansa elänyt, kun otetaan huomioon lämpöjäljet yms? Hintaahan näille tulee ziljoona jos vaikka komppaniallisellakin miehiä olisi omat tai tst-pari teltat mutta hypoteettisesti.

Atlantintakaiset ja muutkin erikoisjoukot ovat viime vuosina vain harvoin toimineet oloissa, joissa olisi heihin kohdistunut esim. lämpöhakua tms. Toiseksi, jos tuollainen teltta pannaan kuusikkoon, päälle lisäpeite tuntuvalla ilmaraolla ja siihen vielä luomu-naamio, niin eipä se enää niin lämpölaitteeseen tartukaan pl. talvella.

Saa nähdä mihin tämä telttakehitys vielä johtaa? Nyt näemme siviiliretkimajoitetta vastaavia tuotteita, mutta kehitystä tapahtuu.

 

[Second]

Laitan tänne. Mode laittaa uuden lirpakkeen, jos haluaa.

Taistelijan opas 2013 ilmoittaa, että telttaan majoitutaan, mikäli korsua ei ehditä kaivaa, tai rakennuksiin tukeutuminen ei ole mahdollista.
Wanhoina hyvinä aikoina rakennuksiin majoituttiin vain ake-tilanteessa, jolloin kellarin pommisuojaan tehtiin suoja-asema. Maastossa taas ainakin puhuttiin aina telttamajoituksesta tai sitten korsuista.

Kuitenkin Suomi on haja-asutuksen ja pikkutaajamien luvattu maa, joten majoitustilaa löytyy kyllä pientalojen, rivitalojen, kesämökkien, julkisten rakennusten ja Lvi-Pöntisen teollisuushallin toimistotilojen verran melkein mistä tahansa vastapuolen oletettujen hyökkäysreittien varrelta. Pommisuojina nämä eivät tietenkään toimi, mutta koska rakennuskantaa on runsaasti, vastapuolen resurssit eivät luultavasti riitä kaikkien rakennusten tuhoamiseen vain varmuuden vuoksi. Varsinkin tiheämmin rakennetuilla alueilla kevyempiinkin rakennuksiin majoittuminen on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, koska puistomaiseen ulkoilualueen metsään naamioitu teltta näkyy kilometrien päähän. Sen sijaan järven rannan ainoaan kelohonkalinnaan ei välttämättä kannata asettua.

Rakennuksiin majoittumisen etuna on ainakin isommat tilat, pienempi lämmittämisen tarve paremman eristyksen vuoksi ja pienempi lämpöjälki, mikäli käytetään vain rakennuksen sisimpiä osia sekä ainakin jonkinlainen suoja sirpaleilta, mikäli lähelle rojahtaa kranaatti tai pommi. Maahan kaivettu teltta toki on tässä suhteessa parempi, mutta talvella kaivaminen on työlästä. Sisäosiin voi myös rakennella sirpalesuojaa hiekkasäkeistä tai muusta materiaalista, eikä tällainen linnoittaminen näy ulospäin. Siirtymisreitit ulos rakennuksesta pitää myös suunnitella siten, että niiden havaitseminen on mahdollisimman vaikeaa. Aukealla paikalla sijaitseva yksinäinen tönö on siis huono vaihtoehto.

Huonoimpana puolena on tietysti se, että talo ei juuri koskaan sijaitse optimaalisella paikalla sodankäyntiä ajatellen, sekä sortumisen ja tulipalon vaarat.

Muita ajatuksia?

Hyvää juttua.

Jos koittaisi jotakin yleisistä käyttömahdollisuuksista vääntää niin.

1. Sijaita tehtävään liittyvän maastonkohdan läheisyydessä... En tiedä mikä olisi etäisyys, teltan kanssa me noudattiin hajautetuna toimiessa minimissään 500 metrin etäisyyttä tuliasemaan, toki jääkärit harvemmin oli noin kaukana asemista koska toiminta oli kootumpaa. Mutta rakennus on kyllä niin tähystykseltä ja tuleltakin suojaava, riippuen vähän miten linnoitetaan, että vähempikin etäisyys riittää. Voisi varmaan väittää että jos rakennusta on käytössä niin pidemmät siirtymät asemiin on jopa huonompi ratkaisu.

1.2 Tässä on vähän se ongelma että ihmiset tykkää pykätä rakennuksensa peltojen keskelle, meikäläinen jalkaväki ei kuitenkaan toivottavasti pellolla sodi. Toki metsän keskellä olevaa asutusta löytyy myös, mutta en valtakuntaa ole sillä silmällä tutkaillut kovinkaan paljoa sanomaan että onko se rakennuskanta kuinka yleistä.

2. Tehtävä tyyppi. Jäykästi torjuvassa tukikohtamallissa vs sissimäiseen toimintatapaa toteuttava joukko. Toki molemmille rakennuksia löytyy, spekuloin että sissitoiminta sijoittuu isojen teiden varsille joten pikkuteitä löytyy ja niiden varrelta rakennuskantaa. Jäykemmin torjuvassa ns vanhassa mallissa taas toimitana laajemmin pienemmälläkin tiestöllä, josta se rakennuskannan löytäminen voi olla vähän hankalampaa kun ottaa huomioon nuo edelliset kohdat. Tai sitten ei.

3. Hyvän aseman/tukikohdan määritelmät karkeasti ovat seuraavat:
A. Suojaisa tuliasema/asemat
B. Suojaisa siirtymäreitti tuliasemasta majoitukseen
C. Suojaisa majoitusalue.
Lisäksi jos kyseessä on liikkuviin sotatoimiin suunniteltu joukko niin:
D. Suojaisa siirtymäreitti majoituksesta ajoneuvolle
E. Suojaista sijainti ajoneuvolle

Helpollehan se kuulostaa mutta jos joku juttu on AU:na toimimisesta hajautettua tst-tapaa käyttävässä ja näkymättömyyttä korostavassa koulutushaarassa (eli PSTohjus) jäänyt mieleen niin kaikki nuo kriteerit täyttävien asemien löytäminen ei ole ihan helppo juttu. Jokaisella AU:lla (tai paremminkin RJ:llä) oli kuitenkin 500-1000 metriä leveä ja 1000-2000metrin pitkä kaistale jolta piti löytää mahdollisimman hyvät ylläluetellut kohdat. Teltassa on kuitenkin se etu puolellaan että se voidaan pystyttää sinne mistä päästään siirtymään mahdollismman suojaista reittiä niin tuliasemaan kuin ajoneuvollekin. Toki jääkärijoukkueilla ja niiden johtajilla oli tässä suhteessa vähemmän vaihtoehtoja koska he olivat kuitenkin hyvin sidottuja tukikohtaansa, eli kun käskettiin pitää joku maastonkohta niin sen jälkeen pelivaraa ei paljoa ollut. Jos siinä on joku 140 neliön omakotitalo tukikohdan sisällä niin...

 

[oml]

Vaeltajan kaupan nettisivuilla satuin bongaamaan tarpin ja teltan tutun oloisessa maastokuviossa.
Tarppi taitaa päästä ostoslistalle, vaikka itse ommeltu 3mX3m tarppi löytyykin jo varusteista.
https://www.vaeltajankauppa.fi/epages/vaeltajankauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015021603/Products/50937&nosto=nosto-vilkas-category1

https://www.vaeltajankauppa.fi/epages/vaeltajankauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015021603/Products/45566&nosto=nosto-vilkas-product2

http://www.trimm.cz/en/catalog/trace-c2422.htm

 

[=MaK]

Vaeltajan kaupan nettisivuilla satuin bongaamaan tarpin ja teltan tutun oloisessa maastokuviossa.
Tarppi taitaa päästä ostoslistalle, vaikka itse ommeltu 3mX3m tarppi löytyykin jo varusteista.
https://www.vaeltajankauppa.fi/epages/vaeltajankauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015021603/Products/50937&nosto=nosto-vilkas-category1

https://www.vaeltajankauppa.fi/epages/vaeltajankauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015021603/Products/45566&nosto=nosto-vilkas-product2

http://www.trimm.cz/en/catalog/trace-c2422.htm

Tässä kannattaa sitten olla varuillaan, jos sotilas- tai pelkästään varautumiskäyttöä miettii: se voi olla oikeasti melkoinen heijastin NIR-alueella.

 

[oml]

Mitään mil-spec:kiä nuo tuskin ovat, koska retkeilykäyttöönhän nuo ovat tarkoitettu.
Mukava huomata että M05 maastokuvio on kelvannut muillekkin kuin venäläisille.
Laskin pikaisesti että M05 sadetakkikankaisen mil-spec laatuisen 3mx3m tarpin raaka-aineet maksavat noin 115€, ja tarppi pitää vielä ommella kasaankin.
(6m M05 Action Camo sadeasukangas, 0,1m M05 Foxdura 500D varustekangas, 4m Hihnanauha 19 mm, rulla saumateippiä ja ompelulankaa)

 

[aj77]

 

[Herman30]

Kohdasta 3:36. Sisäpuolella näkyy valoa lattianrajasta. Onko mahdollista että näin kalliilla teltalla ei ole ns vedenpitävää allasta pohjana? Silloinhan riskinä on että sotilas saattaa joutua makamaan vesilammikossa. Aina kun ei ole mahdollista valita optimaalinen paikka mihin pystyttää teltta, varsinkaan sodassa.

 

[VanhaPate]

Kohdasta 3:36. Sisäpuolella näkyy valoa lattianrajasta. Onko mahdollista että näin kalliilla teltalla ei ole ns vedenpitävää allasta pohjana? Silloinhan riskinä on että sotilas saattaa joutua makamaan vesilammikossa. Aina kun ei ole mahdollista valita optimaalinen paikka mihin pystyttää teltta, varsinkaan sodassa.

Lattiamateriaaliksi mainittu 70D PU Nylon Taffeta.

http://shield.nemoequipment.com/product/?p=ALCS 1P SE Gore (Coyote)