Mannerten välisten ohjusten asekuorma.

Mitäs muuta näissä kulkee kuin ydinenergiaa?

 

Ydinenergiakäytöstä poistetuilla on nostettu satelliitteja taivaalle, muuten ne on romutettu. Käytännössä muuta noilla ei voi tehdä, koska ison ballistisen laukaisu tulkittaisiin varmuudella ydinensi-iskuksi johon vastattaisiin massiivisella vastaiskulla ennen kuin tuo ensimmäinen kuorma on edes lentoratansa alaspäin kaartuvalla puoliskolla. No, varmuudella ja varmuudella, mutta riittävällä varmuudella että sitä riskiä ei jonkun osaman poistamiseksi voida ottaa.

Ydinkärkien apuna voi sitten lähteä kaikenlaisia "penetraatioapuja," käytännössä valemaaleja kuten ydinkärjen muotoisia ilmapalloja, passiivisia tutkaheijastimia, pieniä sähköisiä (tutka)signaalin toistimia tai kehittyneempiä häirintälähettimiä, yms sälää. Jopa sopivan mittaiseksi leikatut johdonpätkät voivat merkittävästi häiritä ennakkovaroitustutkien toimintaa niin että todellisten taistelukärkien tunnistaminen vaikeutuu.

 

Kyllä niitä voidaan käyttää. Ilmoittaa vain niistä "naapurille", ihan kuten tähänkin asti on tehty.

Joka ainoa isompi rakettilaukaisu kun on tapana ilmoittaa naapurille juuri näiden "väärinkäsitysmahdollisuuksien" vuoksi.

Niin muuten ilmoitetaan ihan siviilirakettilaukaisutkin kun ISS:lle lähtee kamaa ja miehiä. Kuten nyt lähti "kyyhkyjä" (Doves). Täältä niitä voipi katsella. http://www.spaceflightnow.com/tracking/index.html

Eipä sitä mitenkään erota, lähteekö matkaan mannertenvälinen ydinlatauksen kera vaiko pakastekuivattua jäätelöä taigonauteille kansainväliselle avaruusasemalle (ISS). Ihan samanlaiselta laukaisulta ne näyttää.

PS. Oikein ovela Putler vie mannertenvälisensä Baikonuriin ja laukoo sieltä. Hyvin pääsee yllättämään usalaiset...

 

Periaatteessahan mikään ei estäisi konventionaalista ICBM:ää, mutta kuten Jukkis sanoi, sitä olisi mahdoton erottaa ydinkärkiohjuksesta, ei mikään maa uskalla sellaista ottaa käyttöön koska kohdemaan olisi pakko laukaista vastaisku.

Kiinalaiset ovat kehitelleet merimaali-ballistista ohjusta jenkkien tukialuksia vastaan. Sekin on em. syistä aika hasardi veto.

 

Valemaaleja sekä elektroonisia häirintälaitteita kuten aikaisemmin todettiin. Jeffrey Lewis mainitsee kirjassaan että kiinalaisten DF-4 ohjus kantoi valemaaleja jotka oli erityisesti suunniteltu läpäisemään Moskovan ohjuspuolustus joten kaiketi ohjuksen kohde määrittää mitä roinaa laittavat mukaan.

 

Meinasin lähinnä biologisia aseita. Luin muutama vuosi sitten, että ydiniskun jälkeen tuho olisi varmistettu biologisilla aseilla( pernarutto jne...mitä niitä lieneekään) varustetuilla mannertenvälisillä ohjuksilla. Mikäli olen ymmärtänyt oikein biologisilla aseilla pystää tappamaan kustannustehokkaammin kuin atomiaseilla. Levitystekniikka on äärimmäisen vaikeata hallita, mutta jenkit ja venäläiset on senkin jo kehittäneet. Mikrokapselointi.

 

Neuvostoliittolaisilla ainakin, varmaankin jenkeilläkin oli suuri osa mannertenvälisistä ohjuksista varustettu biologisilla kärjillä. Mikrokapselointi: jokainen bakteeri pakataan yksitellen suojakuoreen, jottei auringonvalo ym tuhoa bakteeria. Jokaiseen kapseliin tehdään sama sähkövaraus, jolloin asekuorman lauetessa bakteerit leviävät tehokkaasti hylkiessään toisia bakteereja, eivätkä paakkunnu.

 

Lentoradan parametreista erottaa aika nopeasti, onko raketin kyydissä tieteellistä kuormaa vai kaupungintuhoojia. Varsinkin jos laukaisulaite on tunnettu; en tiedä yksityiskohtia, mutta epäilisin, että käytössä olevan mannertenvälisen ohjuksen (ts. jonka koelaukaisuja on pystytty seuraamaan) "jälki" tunnetaan melko hyvin. Sinänsä ei ole mikään amerikantemppu esimerkiksi laskea infrapunajäljestä raketin summittainen työntövoima ja siitä arvioida esimerkiksi raketin koko ja paino. Sitten kun raketti kaartaa taivaalle ja alkaa pudottamaan tyhjiä vaiheitaan, siitä tiedetäänkin jo melko paljon.

Ennakkovaroitussatelliittien työnkuvana on ymmärtääkseni lähinnä antaa ennakkovaroitus laukaisusta. Varsinainen ohjushälytys tulee, jos kaukovaroitustutkissa näkyy jotain epäilyttävää. Nämä kykenevät laskemaan taivaalla kiitävän tavaran lentoradan ja rataparametrit aika tarkkaan.

Baikonurista lähtee suurin osa kamasta Kiinan rajoja hipoen 51 asteen inklinaatiossa. On sieltä Yhdysvaltojen yli kulkevalle polaariradallekin laukaistu esim. vakoilusatelliitteja, mutta näistä varmaan pyritään tiedottamaan aika tarkkaan.

Joitain väitteitä on, että neukuilla olisi ollut ainakin valmius käyttää biologisia taistelukärkiä mannertenvälisissä ohjuksissa. Mitään varmaa tietoa siitä, onko tälläisiä edes koskaan ladattu ohjuksiin, ei taida olla saatavissa. Itse vähän epäilen, että ei varmaan ole ladattu, mutta komponentit on voineet olla jossain varaston pohjalla.

Amerikkalaiset eivät 99% varmasti ole koskaan laittaneet bioaseita mannertenvälisiin. Lyhyen matkan raketteihin heillä oli joitain biokärkiä, mutta USA luopui näistä aika nopeasti 1960-luvun lopussa.

 

Niinpä. Eihän Neuvostoliitto tainnut paljoa panostaa taloudellisesti biologisiin aseisiin Kyllä se yleensä niin on, jos aseita tehdään niin niitä varten käyttösuunnitelmat. Kukas se suomalainen äijä on? Jorma k. Miettinen muistaakseni akaateemikko. Asiantuntija tällä alalla. Kannattaa lukea hänen kirjoituksiaan.

 

3. Maailman sota syttyy ja vanjat lähtee hakemaan varaston pohjalta kärkiä ohjuksiin.

 

Mitä järkeä laittaa biokärki lyhyen kantamaan. Kemiallisen ymmärtäisin.

 

Jaa-a. Mutta niin se vaan on, että ainoa Yhdysvaltojen sotavarusteeksi standardoima ohjuksen biologinen taistelukärki on MGM-29 Sergeantin M210. Kersantin kantama oli noin 140 km. Eikä noitakaan taistelukärkiä sitten valmistettu.

Pommikoneisiin sitten toki oli erilaisia rypälepommeja.

Mannertenvälisessä bio-ohjuksessa taitaa olla vähän semmoinen ongelma, että ilmakehään palaamisen kestävän taistelukärjen tilavuus ei ole suurensuuri. Sinne ei mahdu kovin paljon tytärammuksia, jotka kumminkin ovat aika välttämättömiä jos halutaan saada hyvä peitto.