Merimiina 2000 ja muutakin

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#1
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio? Ja onko tuo "pelkkä" pommi vai onko siinä suunnattu räjähdysvaikutus?

Kaiketi käytössä on myös kevyempää sarjaa? Onko "tyhmien" kosketusmiinojen aika jo täynnä, vieläkö niitä käytetään?

Käytetäänkö tuollaisen herätemiinan asetuksissa myös purkamisen vaikeaksi tekeviä jippoja? Onko tuo Merimiina 2000 varustettu "valikoivalla" toiminnolla, joka arvioi herätteen tason ja toimii asetuksen mukaan?
 

Hejsan

Alokas
BAN
#2
Tässä on mitä minä löysin siitä

Merivoimat ja Patria Advanced Solutions ovat tänään solmineet sopimuksen uudentyyppisen merimiinan sarjahankinnasta. Hankkeen laajuus on useita miljoonia euroja ja se ajoittuu vuosille 2004 - 2008. Merimiina 2000 on kokonaan Suomessa suunniteltu ja valmistettu.

Sarjahankinta on jatkoa merivoimien ja suomalaisen teollisuuden merimiinan määrittely- ja prototyyppihankkeille. Miinan kehitystyö käynnistyi 1990-luvun puolivälissä laajalla kotimaisella tutkimusohjelmalla. 2000-luvun alussa merivoimat ja kotimainen teollisuus toteuttivat yhteistoiminnassa miinan määrittely- ja prototyyppihankkeet.

Merimiina 2000 on moderni ja suorituskykyinen herätepohjamiina. 500 kiloa painava miina tunnistaa alusten aiheuttamat fysikaaliset herätteet ja kykenee valitsemaan sotilaallisesti tärkeimmiksi arvioidut maalit. Hankittavilla miinoilla kasvatetaan ja parannetaan merivoimien merimiinakaluston suorituskykyä.

Merimiina 2000:n päätoimittajan Patrian alihankkijoina hankkeessa toimivat suomalaiset yritykset Aspocomp Oy, Forcit Oy, Patria Weapon Oy ja Sinex Oy.
 

ctg

Ylipäällikkö
#3
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio?
Sanoisin, että aina voi selvitä onnenkantamoisella, mutta jos sen ottaa pois niin varmaan tulee niin vakava vaurio, että on pelistä pois joko lähes kokonaan taikka sitten hyvin pitkäksi aikaa - vaikka räjähdys ei olekkaan täysin suunnattu.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#4
ctg kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio?
Sanoisin, että aina voi selvitä onnenkantamoisella, mutta jos sen ottaa pois niin varmaan tulee niin vakava vaurio, että on pelistä pois joko lähes kokonaan taikka sitten hyvin pitkäksi aikaa - vaikka räjähdys ei olekkaan täysin suunnattu.
Persianlahdella jenkkien risteilijä taisi ottaa miinasta joka räjähti 300 metrin päässä. Elektroniikat oli poissa jonkin aikaan ja kyljessä oli vahinkoa.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#5
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio? Ja onko tuo "pelkkä" pommi vai onko siinä suunnattu räjähdysvaikutus?

Kaiketi käytössä on myös kevyempää sarjaa? Onko "tyhmien" kosketusmiinojen aika jo täynnä, vieläkö niitä käytetään?

Käytetäänkö tuollaisen herätemiinan asetuksissa myös purkamisen vaikeaksi tekeviä jippoja? Onko tuo Merimiina 2000 varustettu "valikoivalla" toiminnolla, joka arvioi herätteen tason ja toimii asetuksen mukaan?
Olettaen räjähteenä olevan noin 500 kiloa FOXITia, niin epäilisin korvetistä jäävän jäljelle muutaman metrin peräpäästä. Loppu ei uppoa, vaan lentää läheisille luodoille lokkien iloksi. :D

http://www.forcit.fi/wp-content/uploads/2009/09/FOXIT2.pdf
 

Raveni

Ylipäällikkö
#6
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio? Ja onko tuo "pelkkä" pommi vai onko siinä suunnattu räjähdysvaikutus?

Kaiketi käytössä on myös kevyempää sarjaa? Onko "tyhmien" kosketusmiinojen aika jo täynnä, vieläkö niitä käytetään?

Käytetäänkö tuollaisen herätemiinan asetuksissa myös purkamisen vaikeaksi tekeviä jippoja? Onko tuo Merimiina 2000 varustettu "valikoivalla" toiminnolla, joka arvioi herätteen tason ja toimii asetuksen mukaan?
Olettaen räjähteenä olevan noin 500 kiloa FOXITia, niin epäilisin korvetistä jäävän jäljelle muutaman metrin peräpäästä. Loppu ei uppoa, vaan lentää läheisille luodoille lokkien iloksi. :D

http://www.forcit.fi/wp-content/uploads/2009/09/FOXIT2.pdf
Eikös tuollaisen pohjamiinan tavoite ole "katkaista" kohde? Eli räjähtäessään muodostaa hemmetinmoisen "kuplan" joka nostaa alusta ylös ja luo jännitteitä runkoon. Pienemmät alukset saattavat kaatua. Kosketusmiinahan perustuu sitten raakaan räjähdysvoimaan jolla pyritään aiheuttamaan reikä kylkeen.

Nyt on käsittääkseni jotain torpeedo miinojakin olemassa ei kuitenkaan ilmeisesti suomella jotka herätteen saatuaan hakeutuvat aktiivisesti kohteeseen.
 

Raveni

Ylipäällikkö
#7
The warhead (rocket) of the RM-1 and RM-2 rocket-assisted ascending mines runs towards the target along a straight path. Upon activation of the hydroacoustic influence system that determines the target's relative depth, the bodies of these mines, filled with explosive charges, are propelled towards the target by their rocket motors. The mines used to be detonated in the immediate vicinity of the target upon activation of either a contact or hydrostatic exploder. These mines are highly reliable and effective. The attack lasts seconds. Attempts made by other countries to manufacture such mines failed.

In the 1960s, basically new active mine systems, i.e. wide-band rocket-assisted mines and mine-torpedoes were developed. Mines not only retain advantages over other underwater weapons, but have acquired a new capability to attack remote targets within a relatively short time and with all elements of surprise.

The first active mine systems came into service with the Navy in the early 1970s. They were represented by the PMR-2 antisubmarine rocket-assisted mine, which is unrivaled in the world, and the PMK-1 mine system (the export version of the PMR-2 system), which was basically a combination of a moored mine and a fast underwater automatically targeted rocket, as well as the PMT-1 antisubmarine mine-torpedo (the export version of the PMK-2 system) – a combination of a moored mine and a small antisubmarine homing torpedo. The caliber of the PMK-2 weapon is 533 mm and its length is not more than 6 m. The distinguishing feature of these systems is that though they are basically active mines, they attack targets themselves. The equipment of these mine systems detects and classifies an underwater target, determines its course and running depth, optimizes the target intercept trajectory and generates a command to launch either a rocket, which runs at a speed of about 80 m/s, or torpedo.

The warheads (rockets or torpedoes) are accommodated in sealed launchers planted at great depths. There are no effective countermeasures against them today. Operation of the target detection, classification and dynamic parameter determination systems is based on acoustic principles.

http://milit.ru/mines.htm
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio? Ja onko tuo "pelkkä" pommi vai onko siinä suunnattu räjähdysvaikutus?

Kaiketi käytössä on myös kevyempää sarjaa? Onko "tyhmien" kosketusmiinojen aika jo täynnä, vieläkö niitä käytetään?

Käytetäänkö tuollaisen herätemiinan asetuksissa myös purkamisen vaikeaksi tekeviä jippoja? Onko tuo Merimiina 2000 varustettu "valikoivalla" toiminnolla, joka arvioi herätteen tason ja toimii asetuksen mukaan?
Olettaen räjähteenä olevan noin 500 kiloa FOXITia, niin epäilisin korvetistä jäävän jäljelle muutaman metrin peräpäästä. Loppu ei uppoa, vaan lentää läheisille luodoille lokkien iloksi. :D

http://www.forcit.fi/wp-content/uploads/2009/09/FOXIT2.pdf
Eikös tuollaisen pohjamiinan tavoite ole "katkaista" kohde? Eli räjähtäessään muodostaa hemmetinmoisen "kuplan" joka nostaa alusta ylös ja luo jännitteitä runkoon. Pienemmät alukset saattavat kaatua. Kosketusmiinahan perustuu sitten raakaan räjähdysvoimaan jolla pyritään aiheuttamaan reikä kylkeen.

Nyt on käsittääkseni jotain torpeedo miinojakin olemassa ei kuitenkaan ilmeisesti suomella jotka herätteen saatuaan hakeutuvat aktiivisesti kohteeseen.
Nuo herätteelliset miinat harvoin räjähtävät suoraan alla, johtuen siitä, että ne ottavat herätettä suuremmalta alueelta, eli kohde harvoin sattuu kulkemaan suoraan yli. (Oletan tässä että miinat osaavat jotenkin tunnistaa milloin kohde on mahdollisimman lähellä, eivätkä räjähdä heti kun heräte on kylliksi suuri, vaan päästävät hieman lähemmäksi.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#9
Onkohan näihin herätemiinoihin kehitetty minkätasoinen - laajuinen kavalkadi vastakeinoja?

Joidenkin tietojen mukaan mm. Venezuela on hankinnoinut Venäjältä kaiketi aika kehittynyttä merimiinateknologiaa ja - aseita. Millä keinoin näihin voidaan vaikuttaa?
 
#10
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio?
Sanoisin, että aina voi selvitä onnenkantamoisella, mutta jos sen ottaa pois niin varmaan tulee niin vakava vaurio, että on pelistä pois joko lähes kokonaan taikka sitten hyvin pitkäksi aikaa - vaikka räjähdys ei olekkaan täysin suunnattu.
Persianlahdella jenkkien risteilijä taisi ottaa miinasta joka räjähti 300 metrin päässä. Elektroniikat oli poissa jonkin aikaan ja kyljessä oli vahinkoa.
Joo taisi olla toinen potkuriakseli ja peräsin vääntynyt, kyljessä pieni hole, rakenteessa halkeamia ja pinnalla pysyttiin vain pumppujen avulla. Ja tässä oli kyseessä 9700 tonnin risteilijä.

Taitaa olla suurissa kuvioissa ihan sama repeääkö se korvetti keskeltä kahtia vai joutuuko vain pariksi kuukaudeksi telakalle. Loppusodassa sillä paatilla ei kuitenkaan tee mitään jos ei sillä käy ihan älytämän hyvä mäihä.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#11
Raveni kirjoitti:
Eikös tuollaisen pohjamiinan tavoite ole "katkaista" kohde? Eli räjähtäessään muodostaa hemmetinmoisen "kuplan" joka nostaa alusta ylös ja luo jännitteitä runkoon. Pienemmät alukset saattavat kaatua. Kosketusmiinahan perustuu sitten raakaan räjähdysvoimaan jolla pyritään aiheuttamaan reikä kylkeen.

Seuraavaksi mutua. Huomioikaa savolaiset sukujuuret. :p

Käsittääkseni vedenalaisessa räjähdyksessä on useita vaikuttavia tekijöitä. Räjähteen energia on kemiallisessa muodossa. Räjähde palaa räjähdyksessä kaasuksi. Kaasun tilavuus on suurempi, kun kiinteän räjähteen. Seurauksena on räjähteen kokoinen annos kaasua, jonka paine on suuri. Energia on muuttunut paineeksi ja lämmöksi. Lämpö höyrystää vettä ja lisää siten painetta.

Tämä korkeassa paineessa oleva kaasu aloittaa välittömästi laajentumisen. Heti räjähdyksen myötä lähtee liikkeelle iskuaalto, joka kulkee äänen nopeudella. Iskuaalto lähtee kaikkiin suuntiin räjähdyksestä. Iskuaalto kantaa kauaksi. Voima toki heikkenee aallon levitessä yhä laajemmalle alueelle.

Seuraava vaikutus on kaasukuplan voimakas laajentuminen. Se työntää vettä edestään ja höyrystää siitä siinä sivussa osan. Tämä ei vaikuta kovinkaan laajalle.

Räjähdyskaasulla on maksimaalinen energiasisältö välittömästi räjähdyksen jälkeen. Heti kuplan alettua laajentumaan, alkaa tämä energia siirtymään ympäröivän vesimassan potentiaalienergiaksi. Kaasukuplan ollessa huipussaan, paine-energia on muuttunut ympäröivän vesimassan potentiaalienergiaksi. Tästä pääsemme kolmanteen vaikuttimeen.

Kuplan romahdus. Vesi syöksyy takaisin äskeisen kaasukuplan paikalle. Potentiaalienergia muuttuu liikkeeksi. Kaikilta suunnilta syöksyvä vesi kohtaa keskellä. Vesi ei jousta, joten keskellä tapahtuvan rysähdyksen myötä liike-energia suuntautuu ainoaan mahdolliseen periksi antavaan suuntaan. Ylöspäin. Sillä suunnlla on vähiten vastusta. Syntyy vedenalaisille räjähdyksille ominainen vesipatsas.

Entäpä vaikutukset. Iskuaalto kantaa sivusuunnassa kauimmaksi. Se toimii Newtonin kuulien periaatteella. Räjähdys on ensimmäinen kuula. Muutaman sata metriä sivummalla olevan aluksen koneet ja laitteet muodostavat viimeisen kuulan. Iskuenergia välittyy veden ja aluksen rungon läpi aluksessa oleviin laitteisiin. Ne eivät kykene riittävästi siirtämään iskuenergiaa eteenpäin ympäröivään ilmaan, vaan lähtevät itse liikkeelle. Huono homma, kun alus on paikallaan.

Räjähdyskupla on musertava kohdalle osuessaan. Osastointi suojaa kuitenkin tältä vaikutukselta. Kupla repinee aluksen pohjan tai kyljen. Riippuu räjähdyspaikasta. Toki riittävän iso paukku tekee aluksesta selvän.

Totaalinen tuho tulee rungon alla tapahtuneen räjähdyksen vesipilarista. Sillä on enemmän tehoa, kuin äskeisellä kuplalle. Kupla ei välttämättä yllä edes alukseen asti. Sillä ei ole merkitystä, jos pilari yltää. Pohjamiinojen osalta näin saattaa useasti olla.

Nykyaikaisten torpedojen tapauksessa sekä räjähdyskupla ja pilari iskevät alukseen. Seuraukset ovat tuhoisia useimmille aluksille. Vanhempien iskusytytteisten torpedojen osalta pilari muodostuu aluksen sivulle ja siinä sivussa suurin osa räjähdyksen energiasta menee harakoille. Tuhot jäävät paljon pienemmiksi.

Muutama video:


Kohdassa 0:47 näkyy käsittääkseni iskoaallon osuminen alukseen ja veden pintaan. Savupiipusta tärähtää noet irti. Paatit sisällä luultavasti laitteet lentelee.

Samoin räjähdysten kaksiosainen vaikutus näkyy. Ensin pintavesi työntyy ylöspäin laajalta alueelta. Heti perään keskeltä iskee pilari läpi korkealle.


Tämä video on ärsyttävä, kun juuri hidastuksesta näyttää puuttuvan sekunti tai pari. Kohdassa 1:05 iskuaalto ja räjähdyskupla osuvat alukseen. Runko pettää heti ja nitkahtaa ylöspäin. Siitä pudotus alas, kun kupla romahtaa aluksen alla. 1:08 tulee vastapalloon kuplan romahduksesta syntynyt vesipatsas, joka repii isoja paloja irti aluksesta. Totaalinen overkill.
 
Last edited by a moderator:

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Museo kirjoitti:
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio?
Sanoisin, että aina voi selvitä onnenkantamoisella, mutta jos sen ottaa pois niin varmaan tulee niin vakava vaurio, että on pelistä pois joko lähes kokonaan taikka sitten hyvin pitkäksi aikaa - vaikka räjähdys ei olekkaan täysin suunnattu.
Persianlahdella jenkkien risteilijä taisi ottaa miinasta joka räjähti 300 metrin päässä. Elektroniikat oli poissa jonkin aikaan ja kyljessä oli vahinkoa.
Joo taisi olla toinen potkuriakseli ja peräsin vääntynyt, kyljessä pieni hole, rakenteessa halkeamia ja pinnalla pysyttiin vain pumppujen avulla. Ja tässä oli kyseessä 9700 tonnin risteilijä.

Taitaa olla suurissa kuvioissa ihan sama repeääkö se korvetti keskeltä kahtia vai joutuuko vain pariksi kuukaudeksi telakalle. Loppusodassa sillä paatilla ei kuitenkaan tee mitään jos ei sillä käy ihan älytämän hyvä mäihä.
No onhan siinä se vaikutus, että uponneen alukaen miehistö varmasti sisältää kuolleita ja ne näkyvät tilastoissa, mutta tosiaankin tehtävän kannalta sillä ei liene väliä. Mutta ei taida enää näinä päivinä mikään valtio pitää yllä sellaista valmiutta telakoilla, että tuo laiva saataisiin "parissa kuukaudessa" kuntoon. Veikkaisin, että useimmissa tapauksissa menisi hyvinkin vuoden verran ennen kuin saadaan laiva telakalle ja hommat käyntiin.
 

peelo

Ylipäällikkö
#13
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Luin taannoin, että herätemiina 2000 olisi 500- kiloinen jööti. Mitä tuo toimiessaan optimaalisesti tekee esimerkiksi korvettiluokan alukselle? Onko tiedossa armotta upotus vai vakava vaurio? Ja onko tuo "pelkkä" pommi vai onko siinä suunnattu räjähdysvaikutus?

Kaiketi käytössä on myös kevyempää sarjaa? Onko "tyhmien" kosketusmiinojen aika jo täynnä, vieläkö niitä käytetään?

Käytetäänkö tuollaisen herätemiinan asetuksissa myös purkamisen vaikeaksi tekeviä jippoja? Onko tuo Merimiina 2000 varustettu "valikoivalla" toiminnolla, joka arvioi herätteen tason ja toimii asetuksen mukaan?
Olettaen räjähteenä olevan noin 500 kiloa FOXITia, niin epäilisin korvetistä jäävän jäljelle muutaman metrin peräpäästä. Loppu ei uppoa, vaan lentää läheisille luodoille lokkien iloksi. :D

http://www.forcit.fi/wp-content/uploads/2009/09/FOXIT2.pdf
Eikös tuollaisen pohjamiinan tavoite ole "katkaista" kohde? Eli räjähtäessään muodostaa hemmetinmoisen "kuplan" joka nostaa alusta ylös ja luo jännitteitä runkoon. Pienemmät alukset saattavat kaatua. Kosketusmiinahan perustuu sitten raakaan räjähdysvoimaan jolla pyritään aiheuttamaan reikä kylkeen.

Nyt on käsittääkseni jotain torpeedo miinojakin olemassa ei kuitenkaan ilmeisesti suomella jotka herätteen saatuaan hakeutuvat aktiivisesti kohteeseen.
Nuo herätteelliset miinat harvoin räjähtävät suoraan alla, johtuen siitä, että ne ottavat herätettä suuremmalta alueelta, eli kohde harvoin sattuu kulkemaan suoraan yli. (Oletan tässä että miinat osaavat jotenkin tunnistaa milloin kohde on mahdollisimman lähellä, eivätkä räjähdä heti kun heräte on kylliksi suuri, vaan päästävät hieman lähemmäksi.
Monet herätemiinat toimivat usealla herätteellä eli ensin miina aktivoituu ääniherätteellä ja varsinainen aluksen sijainti mahdollisimman lähellä miinaa todennetaan magneetti-tai paineherätteellä
 
#14
Tiedotteen kuvan perusteella otsikon sotakone seikkailee PV:n koulutusvideolla. Tornin videoita ei tosin taida löytyä netistä, ainakaan minä en löytänyt. Siihen lienee jokin syy. Itse veikkaan, että PV ei halua harrastelijaleikkaajien tekevän omia sotapätkiä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
Satuin tuossa törmäämään tietoihin tuosta USS Princetonin tapauksesta ja ilmeisesti miina oli Italialainen MANTA. Sisältää 140kg TNT:tä tai 170 kg HBX-3:sta. Ensimmäinen miina räjähti 16 metrin päässä ja toinen 350 metrin päässä muutamia sekuntteja myöhemmin. Vahinkoa tapahtui murtuneiden rakenteiden muodossa ja vääntyneiden potkuriakselin ja peräsimen muodossa.