Metsästysasiaa sekalaisesti

[baikal]

Tuossa eräässä topikissa väännettiin jo haulikoista ja kyyhkyjahdista, siirretään se keskustelu tänne hups.

Haulikoista ja niiden patruunoista ja haulikoosta, ametista yms. vääntäminen lienee yksi metsästyksen ikuisuusjorinoita. Jokainen uusi metsästäjäpolvi, uusi ase tai patruuna tuo keskustelun uusiksi kehiin. Kauppamiesten ja teollisuuden intressissä on tuoda vähän väliä joku uusi tai uudeksi mainostettu innovaatio myyntiin. Ja metsästäjälaumat ovat suht helppoa saalista, rahaa on ja sitä käytetään harrastukseen surutta.

Mielipide: haulikko on lyhyen matkan ase ja pidän maks-amettina 40 metriä, olipa kourassa sitten kaverin 12/89 Mossberg, ihqu Baikal 12/70 tahi Beretta 12/76. 12/89:ä en ole omistanut konsaan ja tuskin tulen hankkimaankaan.

Liikkuvaan saatika lentävään riistaan osuminen saattaa olla aika haasteellista sanotaan nyt mainostetuilla 70-metrin yhdistelmillä. Toki näitä tekijämiehiä löytyy jokaisen pitäjän abc-asemilta tukoittain...ihme juttu, että nämä samat sankarit eivät koskaan käy ampumassa näytöstä kiekkoradalla, jossa me toivottomat ampumaharjoittelijat yritämme harjaantua lajiin.

IK-hirvi odottaa taas illalla, on ollut pientä suurempia ongelmia saada osumia nippuun...ammunnassa tuntuu mättävän taas aivan kaikki tekijät. Mutta sitkeästi pitää vaan koettaa taas saada tuntuma paikoilleen. Ammunta on siitä kiitollinen laji, että harjoittelu kantaa kyllä hedelmää.

Ja se harjoittelu tasaa kyllä riistatilanteissa sitten niitä "huonoja paukkuja ja pyssyjä", joita kuulee aina olevan liikenteessä. Syksyllä saa kuulla kyllästymiseen saakka lorinoita kolhiintuneista kiikareista ja lommoisista silmälaseista tahi jostain muusta teknisestä vipellyksestä. Niitä näkyy tulevan eritoten niiden kohdalle, joita ei näe koskaan harjoituksissa.

 

[noska]

Haulikoista ja niiden patruunoista ja haulikoosta, ametista yms. vääntäminen lienee yksi metsästyksen ikuisuusjorinoita. Jokainen uusi metsästäjäpolvi, uusi ase tai patruuna tuo keskustelun uusiksi kehiin. Kauppamiesten ja teollisuuden intressissä on tuoda vähän väliä joku uusi tai uudeksi mainostettu innovaatio myyntiin.

Eikös tuo sama pidä paikkaansa puolustusvoimien henkilökohtaisen aseen ja uuden nettikirjoittajapolven kanssa

Toki näitä tekijämiehiä löytyy jokaisen pitäjän abc-asemilta tukoittain...

Meidän pitäjästä ei löydy kun ei ole sitä ABC-asemaa, mutta se ei tarkoita etteikö niitä tekijämiehiä löytyisi ollenkaan. Ovat vaan muualla kuin ABC-asemalla. On se muuten väärin, ettei täällä ABC-asemaa ole. Missäs sitä tälläinen ressu voi patsastella ysiykkösissä kun sellainen puuttuu. Pitänee kirjoittaa asiasta oikeusasiamiehelle ja tasa-arvovaltuutetulle.

ihme juttu, että nämä samat sankarit eivät koskaan käy ampumassa näytöstä kiekkoradalla, jossa me toivottomat ampumaharjoittelijat yritämme harjaantua lajiin.

Vain lahjattomat harjoittelee ja mitä sitä näytöksiin kalliita paukkuja tuhlaamaan.

Ja se harjoittelu tasaa kyllä riistatilanteissa sitten niitä "huonoja paukkuja ja pyssyjä", joita kuulee aina olevan liikenteessä. Syksyllä saa kuulla kyllästymiseen saakka lorinoita kolhiintuneista kiikareista ja lommoisista silmälaseista tahi jostain muusta teknisestä vipellyksestä. Niitä näkyy tulevan eritoten niiden kohdalle, joita ei näe koskaan harjoituksissa.

No ei se ihan aina tasaa. Tunnen eräänkin ampujan jonka laukausmäärät vuodessa ylittää seuran muiden jäsenten yhteenlasketut laukausmäärät, mutta silti hänen kohdalleen osuu kerta toisensa jälkeen vaan niitä huonoja paukkuja, on pyssyssä vikaa ja kiikareissa ongelmia tai aurinko paistaa silmiin. Harjoittelun laadullakin on jotain merkitystä.

 

[Second]

ABC:n nurkasta kuultuna: Kyllä näin. Tämä on ihan sama juttu kuin tuon kuupperin juoksemisen kanssa, on se nyt prkl kun miehille opetetaan että hyvä sotilas juosee. Tästähän sen -44 vetäytyminenkin johtui, juostiin läpi kannaksen kun koko asemasota vaiheen oli jauhettu että sotilaan pitää jaksaa juosta!!! Miehet ehdollistaa itse itsensä ampumaan jotakin vi*un savikiekkoja ja pahvihirviä. Muahuahuahuahua. Eihänä niitä voi edes syödä.

No joo. Kyllä ei meikäläisen viimevuotisilla treenimäärillä kyllä paljoa kehuta... Ja näköjään ne elämän ruuhkavuodetkin pukkasi just nyt haitolle, ja varmaan seuraavat 5-10 vuotta meneekin sitten somasti valmiiksi laaditulla vapaa-ajan ohjelmistolla. Sen jälkeen ehkä jo kepin kanssa uskaltaa pirtin ovea raottaa höperönä ukon kampurana.

 

[Second]

Ja metsästäjälaumat ovat suht helppoa saalista, rahaa on ja sitä käytetään harrastukseen surutta.

Muistatkos Baikal paljonko keskiverto metsästäjä käytti rahaa harrastukseensa vuodessa? Metsästysluvat, aseet, patruunat, polttoaineet ynnä muut. Menikö reilusti yli tonnin, siis vuodessa keskimäärin. Metsästäjä lehdessä tästä oli yli vuosi sitten juttua vaan kun en saa päähäni sitä lukemaa.

Mutta ei siinä tosiaan pienillä napeilla pelata.

 

[baikal]

Ja metsästäjälaumat ovat suht helppoa saalista, rahaa on ja sitä käytetään harrastukseen surutta.

Muistatkos Baikal paljonko keskiverto metsästäjä käytti rahaa harrastukseensa vuodessa? Metsästysluvat, aseet, patruunat, polttoaineet ynnä muut. Menikö reilusti yli tonnin, siis vuodessa keskimäärin. Metsästäjä lehdessä tästä oli yli vuosi sitten juttua vaan kun en saa päähäni sitä lukemaa.

Mutta ei siinä tosiaan pienillä napeilla pelata.

Kerran eräässä kokouksessa tätä "päivitettiin" tai päiviteltiin. Ja eihän se tonni riittänyt, kun otettiin lukuun vielä riistanhoitotyö ja vaatteet mallia spesialmetsästäjä. Taisi olla lähellä täkäläistä keskinettokuukausipalkkaa per vuosi tuo hinta. Sitten on tullut vielä nämä etsintävehkeet ja riistakamerat uutena tarpeena

 

[Hejsan]

Onko teillä tietoa suomen ampumasta isompasta hirvistä, karhusta, susista?? siis paino ja hirvi paino ja kun monta "taggar" sillä oli?

 

[baikal]

Pysyttelemmpä omassa kokemuspiirissä....painavin hirvenruho, siis se, josta on otettu pois talja, suolet ja sisukalut, veret ja pääkuuppa, on ollut 280 kiloa, se kertoo, että hirvi on ollut eläessään noin jonkun matkaa päälle 600 kiloinen. Isompia on Suomessa saatu tukoittain, maksimielopaino ollee tuolla 700-ja vähän päälle.

Ilomantsissa ammuttiin -80-luvulla nallukka, jonka väitettiin painaneen 360-kiloa, en osaa sanoa siitä mitään, sen verran tiedän, että ko. yksilö oli erittäin pitkä.

Susi kun menee 60-kiloon niin se on jo vankka kaveri. Sillä on lujat koivet ja lihaksia niin paljon että kuubalaisen nyrkkeilijän vartalo näyttää gotleritangolta siihen verraten. Suomessa väitetään amm oin ammutun yli 70-kiloinen susi Lapissa.

Chigeena tietää nämä jutut varmaan jetsulleen, jahka herää talviuniltaan niin antanee tarkempia vastauksia.

 

[Hejsan]

Jos mä muistan oikein niin ruotsissa oliko se 24 tai 28 taggar iso hirvi ja karhu en tiedä mutta se "Vittangikarhu" oli iso.
Vittangi on paikkakunta ruotsin lapissa missä se ammutiin.
Ja sitten oli Sorselekarhu, ja siinä sama sorsele on paikkakunta etelälapissa

 

[Second]

Lisää varustepornoa, tää on taas niitä iän-ikuisia vänkäykden aiheita noilla mehtuu foorumeilla, vähän niinkuin neiticaliberi -308 ja balalaikan haulikot.

Mitäs haulikkoa porukalla oikein on? Vieläkö iso-isän yksi- ja kaksipiippuisia löytyy vai onko jo siirrytty uuteen aikaan ja tulivoimaisiin pumppuihin ja puoliautomaatteihin. Minulla on ainakin muutamista foorumilaisita sellainen käsitys että hyvin perinteistä löytyy, eli kaksipiippuisia niin rinnakais- kuin päällekkäismallisina. Mitäpä olette mieltä noin yleisesti aiheesta.

Itse olen päätellyt että meikäläisen Baikal IJ-18 on just eikä melkein meikäläisen pyssy. Puolarit olisi keveämpiä sekä tulivoimaisempia, mutta ikävä kyllä meikäläisen näkemyksen mukaan häiriöalttiimpia ja jotenkin se kahden supistajan käyttäminen vain kiehtoo vaikkei siitä mitään käytännön hyötyä ole kuin ehkä täyssupistavaa ja jotakin huomattavasti väljempää käytettäessä. Tuo Baikali on vielä aika hyvä liikkuviin ammuttava vielä kuten nuo kaksipiippuiset vähän raskaammat ylipäätään tuntuu olevan.

Jonkin verran olen mietiskellyt oman haulikkoon pitaniccy kiskon sepittämistä johon saisi sitten punapisteen tai kiikaria katolle. Syynä se että noita sisäpiippuja kai on saatavilla haulikoille, eli ei tarvitsisi investoida taas yhtä asetta eli rihlakkoa. Periaatepäätös aikanaan oli että kaksi mehtuu asetta riittää, säilyttäen option johonkin .22 ratakivääriin.

En vain ole hirvittävästi kehuja kuullut, nuo kai on loppupeleissä vähän arvelluttavia vehkeitä. Luvat se muistaakseni tarvii sekin, mutta lähinnä tuo käytännön toimivuus mietityttää. Miten pitää kohdistuksen ja täytyykö ase kohdistaa joka kerta erikseen (varmaan pitää), onko haulikon nallipiikillä ongelmia esim .222 tai .223 patruunoiden kanssa.

Toinen vaihtoehto olisi sitten etsiä hyvää kasaa käyvä täytteinen .12 kaliberille ja käyttää sitä. Tuo on varmaan loppupeleissä parempi ratkaisu jos vain toimivan patruunan löytää.

Mitä mieltä olette?

 

[Hejsan]

Metsästäänkö supikoiraa ahkerasti Suomessa?

Mitä te sanositte jos istutetaan amerikkalainen karhu suomen, tämmöinen Grizzly?

 

[noska]

Ei kannata Hejsan istuttaa. Se suojeltais kuitenkin heti ja on kuulemma melkosen vittumainen naapuri.

Niin itellä lähtee useimmiten mukaan toi päällekkäispiippunen Baikal. Toiminnallisempaan leikkiin on inertialukkonen Benelli. Sitten on kaapin nurkassa vielä ykspiippunen vasarallinen jenkkipeli, jonka mallia en edes muista. Sillä ei oo varsinaista käyttöä lainkaan. Noin vuosi taapäin myin viimesen rinnakkaispiippusen pois.
Jenkkipeli menee kohta puoliin varmaan sulattoon tai ainakin dekottavaks. Noi kaks muuta olen ajatellut mahdollisesti vaihtaa Valmetin 412:een ja Saigaan (kunhan pääsen kunnolla testaamaan) tai vaihtoehtoisesti johonkin pumppupeliin. Kakspiippuset on kuitenkin lähtökohtaisesti ainoita jotka lähtee mukaan muuallekin kuin radalle. Kenraaliherraan olen ihan tyytväinen mutta toi valmettilainen kiinnostais vaihtopiiput mielessä ja massi ei kestä liian montaa pitää kaapissa kerralla.

Onko se pitaniccy joku turkin poikien leipoma versio kiskoista? Mulla oli joskus turkkilainen kopio remarista ja vaikka oli nätin näköinen niin äkkiä päästin käsistäni kun löyty tarpeeks hölmö ostaja. Hommaa ihan aito picatinny tai weaver kisko jos hommaat.

Niin ja noista sisäpiipuista ei ole mitään kokemusta, vaikka niitä tiedän olevankin olemassa.

 

[koponen]

Myin lopulta pumpun rinnalta päällekkäispiippuiseni pois. Peruspumppu, pitkä makasiini ja metsästystulppa, ulkoiset vaihdettavat suuhiset joista täyssuppealla tulee piippuun hiukan lisämittaakin.

Zolin päällekkäisellä oli kakkoslaukaus hiukan nopeampi ja kerralla kaksi supistusta käytössä, mutta kun kaikki treeni keskittyi lopulta pumppuun niin osunta on loppupeleissä parempi ja varmempi.

Vaariosasto joskus katsoo hiukan pitkään kun kainalossa keikkuu "hirveä sotahaulikko", mutta ei ole pupujen ja tipujen puolelta protestia kuulunut. Käynti sopivilla täyteisillä on hiukan alle 100 mm / 50 metriä, joten olen pysytellyt kiväärissä kun yhtä reikää halutaan.

Pumppu on kyllä hämmentävän varmatoiminen laite kun vasen käsi on liikeratansa oppinut.

 

[KIM]

Minä en ole tuossa metsästyksessä lähtenyt kilpavarusteluun mukaan.

Haulikko on joku amerikkalainen puoliautomaatti jostain -80 luvulta. Ulkopuoliset supistukset on aikain saatossa rapisseet irti, joten se on ainakin 7 vuotta ollut jo sylinterinä. Silläkin tippuu jos hyvin osuu. Tarttis vaan joskus käydä radallakin. Tosin osun kyllä aika hyvin ilman harjoitteluakin. Kun tiedän, etten osaa ampua niin ampuan vaan varmoista paikoista. Ja paikkaan kaverien haavakot. Ne on vielä huonompia ampumaan kuin minä, mutta eivät tajua sitä. Siksi ampuvat heille liian vaikeista paikoista. Haulikkoa en putsaa joka vuosi. Putsattuna se jaksaa ladata kiekkopaukut, mutta kun likaantuu niin ei lataa lopulta edes 36 grammaisia. Sitten se on taas purettava ja putsattava.

Piekkarina kolhiintunut, mutta tarkka pulttilukko Toz. Siinä on 5 paukun lipas, mutta kolmas pati ei tule ulos. Lataankin aina patruunan kerrallaan yläkautta suoraan piippuun.

Järeämpänä kiväärinä 20 -vuotta sitten käytettynä ostettu joku tsekki 30-06. Brno tai CZ. Kiikari on sentään 2000-luvun Meoptan ta-malli.

Maastopuna m91 tai sitten venäjältä 1997 ostettu röllipuku. Jalassa oranssit metsurinsaappaat. Talvella nutukkaat tahi lapikkaat.

Näillä mennään sillon kun sattuu aikaa olemaan.