Mikä on sinisten ja keltaisten joukkojen historia suomalaisissa sotaharjoituksissa?

Panssari Salama

Panssari Salama

Respected Leader
Niin, kuten otsikko kysyy:

Mistä juontaa juurensa keltaisten ja sinisten värien käyttö sotaharjoituksissamme? Milloin nimenomaan nämä kaksi väriä vakiinnuttivat paikkansa, onko ollut muitakin käytänteitä, ja onko tällä käytänteelle näkymässä loppua? NATO:n viralliset värit kai ovat sininen ja punaine, jos olen ymmärtänyt oikein.
 
Olisihan se nyt ollut sopimatonta puhua punaisista, olisi tullut ikävästi mieleen tuo naapurin rauhanvaltio :rolleyes:

Mutta luulen että sekä valkoiset että punaiset olisivat muutenkin olleet pannassa, koska 1918. Siispä sininen ja keltsi.
 
Honcho kirjoitti:
Olisihan se nyt ollut sopimatonta puhua punaisista, olisi tullut ikävästi mieleen tuo naapurin rauhanvaltio :rolleyes:

Mutta luulen että sekä valkoiset että punaiset olisivat muutenkin olleet pannassa, koska 1918. Siispä sininen ja keltsi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaan tämän olevan oikea vastaus. Sinisen alkuperä on selvä ja koska punainen oli pois laskuista poliittisista syistä, keltainen oli sopivan neutraali.
 
Viimeksi muokattu:
Honcho kirjoitti:
Ja nyt loppuu sekin perinne...edes nimitasolla. Hepathan jäivät kai 1950-luvun alussa.

http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/03/20/Rakuunoiden koulutus Suomessa loppuu, kun Rakuunamäen varusmiehet siirtyvät Haminaan/2016520496811/4
Klikkaa laajentaaksesi...

Surullinen uutinen. Rakuuna-olutkin meni jo vuosia sitten. Toisaalta ymmärrän perustelua, että rakuunat kuuluvat Lappeenrantaan, toisaalta kyllä rakuunaperinne olisi mielestäni voinut jatkaa toisaallakin, ja silti kantaa lipussaan Lappeenrannan pitkää historiaa.
 
Veikkaisin keltaisen olevan sopivan neutraali. Samalla myös varsin vaaraton harjoitusvastustaja. Onhan ne harjoitusmiinatkin keltaisia.
 
jak kirjoitti:
Puolustusvoimien viimeiset hevoset olivat 90-luvun alussa Niinisalossa ennen kuin ne huutokaupattiin. Vai jäikö Santahaminaa muutama vielä senkin jälkeen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Suattaahan noita olla? Muistelen vaan tuolta Lpr:n linnoituksen rakuunamuseosta, että siellä (tai no, täällä) olisi rakuunat luopuneet hevosista joskus 1951...tai 1961, mutta taisi olla 1951.
 
Honcho kirjoitti:
Suattaahan noita olla? Muistelen vaan tuolta Lpr:n linnoituksen rakuunamuseosta, että siellä (tai no, täällä) olisi rakuunat luopuneet hevosista joskus 1951...tai 1961, mutta taisi olla 1951.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta, kirjoitin vähän asian vierestä. Ratsuväki hävisi varmaankin tuolloin, mutta tykinvetäjinä hevosia oli ilmeisesti vielä 60-luvulla.
 
JR49 kirjoitti:
Olen kotoisin seudulta, josta kaikki kävivät varusmiesapalveluksessa rakuunoina Lappeenrannassa
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö kukaan tosiaan mennyt aikaisemmin myös Lappeenrannassa sijainneeseen Karjalan Tykistörykmenttiin...

Ratsuväkiperinne olisi säilyttämisen arvoinen, kuten jenkitkin on tehneet. Mutta aselajina olisi pitänyt lopettaa jo 30-luvulla. Väitetään, että kukaan ei uskaltanut sitä ehdottaa Mannerheimin ollessa puolustus-
neuvoston puheenjohtajana. Välirauhan aikana kuitenkin lopetettiin divisioonien kevyet osastot, joissa oli polkupyoräkompp ja ratsueskadroona. Silloin siis loppui ratsuväki. Ei ole tullut tutustuttua Rakuuna-
museoon, jossa selviäisi varmaan, mitä oikeastaan Lappeenrannassa rakuunat hevosilla vielä sotien jälkeen tekivät. Lopullisesti lopetettiin tosiaan 1951 Adolf Ehnroothin ollessa komentajana.

Osa kenttätykistöä säilyi hevosvetoisena vuoteen 1969. Maastoautoja oli maassa vähän, joten upseereille oli varattu ratsuhevoset satuloineen kulkupeleiksi. Ei kovin käytännöllinen ajatus, koska ratsastus oli
silloinkin tyttöjen harrastus eikä sen opettelemiseen lkp-tilanteessa olisi ollut aikaa. Kantaupseerit tietysti oppi jo Kadiksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top